Keski-Suomen alueella vuoden 2023 alussa aloittanut hanke Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa tuo kulttuuriprojektien mahdollisuudet paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten ulottuville uudenlaisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on kulttuuritoiminnan vetovoiman lisääntyminen maaseutualueilla, erilaisten kulttuurin kokemisen ja osallistumisen tapojen mahdollistaminen.
Hanke mahdollistaa keskisuomalaisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten toiveiden mukaisten kulttuuriprojektien tekemisen. Paikalliset toimijat kutsutaan koolle yhteisiin dialogeihin, joiden pohjalta kulttuuriprojektit eli kulttuurituulahdukset laitetaan vireille.
Hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Riikka Järvinen (kulttuurituottaja YAMK), joka koordinoi ja tuottaa kulttuurituulahduksia yhdessä paikallisten kanssa. ”Hanke mahdollistaa sen, että kulttuuriprojektit tehdään täysin seurojen tarpeista käsin, ja hankkeessa on resursseja projektien tuottamiseen. Olen iloinen päästessäni mukaan tuottamaan tällaista toimintaa, sillä kulttuuri ja osallisuuden kokemukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Toivon myös, että yhteisöllisillä projekteilla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.”, kertoo Järvinen.
Vuosina 2023-2024 toimiva hanke on Suomen Nuorisoseuroille uusi myös rahoitusnäkökulmasta, sillä sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto.
”Maakuntaliitto on meille uusi rahoittaja, ja myös tästä syystä tämä hanke on valtakunnallisellakin tasolla kiinnostava Nuorisoseuroille. Uskomme yhteiseen kehittämiseen ja elävään kulttuuriperintöön, ja odotan innolla, mitä kaikkea Keski-Suomessa hankkeen kautta saadaan aikaan!”, iloitsee Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.
Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.
Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.
Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden nuori pelimanni
Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle. Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.
Vuoden kantele -palkinto
Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.
Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.
Vuoden Wäinö
Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.
Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.
Kuva: Ville Kurki
Lisätietoja Toimialajohtaja Jukka Heinämäki 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Tiedottaja Simo Ollila 045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi
Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.
Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.
Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.
Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.
Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.
Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous hyväksyi 28.11. kokouksessaan viiden euron korotuksen per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Vastaesityksiä hallituksen esitykselle korotuksesta ei tullut. Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa.
Jäseneduilla vauhtia toimintaan
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Työkalupakki – hurja määrä hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja toimintaan
Materiaalipankki – kaikki webinaarit, koulutukset ja muuta hyödyllistä jäsenseuroille
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Kansalaisfoorumin kurssituki
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Graafinen työ kuten apu julisteissa tai muissa graafisissa töissä jäsenseuroille osana viestinnän palvelulupausta, ota yhteys: graafikot@nuorisoseurat.fi
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna -10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta -10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti -10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan pikimmiten.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Vuoden 2023 alusta alkaen jokaiselle nuorisoseuralaiselle lähetetään henkilökohtainen kirje järjestöstä, jossa on järjestöuutisten lisäksi ajankohtaista tietoa jäseneduista. Nuorisoseuroille suunnattuja ajankohtaisuutisia voi seurata Seuraposti-uutiskirjeistä, joita julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa.
Jäsenmaksu vahvistaa kaikkia nuorisoseuroja
Jäsenmaksun peruste on kattavien jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa.
Suomen Nuorisoseurat julkaisee teemat somekanavissaan tämän viikon alussa eli 28.–30.11. ja kutsuu paikallisseurat, aluetoimistot ja keskusseurat sekä yksittäiset jäsenet jakamaan näitä omissa kanavissaan. Voit tutustua koko eduskuntavaalitavoiteohjelmaamme täällä. Samalta sivulta löytyvät myös kuvat somejulkaisuja varten.
Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Elina Weckströmin, 43, Klaukkalasta. Hän on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa viisivuotiaasta alkaen. Weckström on toiminut mm. kansantanssin harrastajana sekä tanssi-, sirkus- ja Tempoa Tenaviin -ryhmien ohjaajana. Luottamustehtävissä hän on ollut monissa eri rooleissa kuten johtokunnan jäsenenä, ohjaajavastaavana, puheenjohtajana sekä valtuuston jäsenenä. Koulutukseltaan Weckström on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana lapsiasiavaltuutetun toimistolla.
”Lämmin kiitos luottamuksesta! Jännitys puheenjohtajavaalissa säilyi loppuun asti. Innokkaana ja kiitollisin mielin lähden uutena puheenjohtajana luotsaamaan nuorisoseuroissa tehtyä hyvää työtä yhdessä jäsenistön, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä nuorisoseuralaisten kanssa. Juuri nyt meillä on tärkeä tehtävä olla tarjoamassa mielekästä tekemistä ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille koronan jälkihoitona. Ja senhän me osaamme. Vahvistetaan osallisuutta lähiyhteisöissämme ja pidetään nuorisoseuralippu korkealla. Ollaan yhteydessä ja jutellaan lisää”, tuore puheenjohtaja kommentoi.
Puheenjohtajaehdokkaita oli vaalissa yhteensä viisi: Weckströmin lisäksi ehdokkaina olivat Ira Korkala Kaustisen Nuorisoseura Ottosista, Jyri Siimes Sottisi Fun Clubista Tampereelta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Lauri Haltsonen Asemäentien Nuorisoseurasta Imatralta.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2023–24 valittiin Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta, Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Elli Myöhänen Siepakoista Rovaniemeltä sekä varajäseneksi Riikka Kumpula Jutaringistä Sodankylästä. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2023 varsinaisina jäseninä Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmästä, Jyri Siimes Tampereelta, Elsa Weckström Klaukkalasta sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Taneli Arosara Joensuusta.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2023 sekä korottaa jäsenmaksua. Kokouksessa keskusteltiin myös jäsenistön osallisuuden lisäämisestä, lähestyvistä eduskuntavaaleista sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin reagoimisesta.
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous järjestettiin 26.–27.11.2022 Mikkelissä hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä ja osa etänä Teamsin kautta.
Kuva: Jukka Heinämäki
Lisätietoa Elina Weckström, puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen elina.weckstrom@gmail.com puh. 050 306 5588
Suomen Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimisto jakoi tunnustuspalkintoja vuoden 2022 aikana ansioituneille seuroille ja nuorisoseuralaisille Keski-Suomen Aluefoorumissa 29.10.
VUODEN NUORISOSEURA
Hietaman Nuorisoseura ry
Vuoden nuorisoseuran palkintoa oli vastaanottamassa Hietaman Nuorisososeuran puheenjohtaja Kirsti Pirinen (kuvassa vasemmalla) ja sihteeri Markku Ruuska (kuvassa oikealla). Palkinnot jakoi toiminnanjohtaja Jarmo Tupasela.
Hietaman Nuorisoseura on toiminut niin jäsenistönsä kuin koko kyläyhteisönsä hyödyksi ja iloksi kautta vuosisadan. Määrätietoisella työllä on luotu kylässä hyviä harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille.
Hietaman Nuorisoseura on hyvin tämän päivän arvopohjassa kiinni, sillä nuorisoseurajärjestön arvot ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.
Nuorisoseuran aktiivit ovat järjestäneet korjaustalkoita, tehneet suunnitelmia talon käytön monipuolistamiseksi ja ylläpitäneet verkostoa tapahtumien järjestämiseksi.
Palkitaan stipendillä, lahjoittaja Keski-Suomen Osuuspankki.
VUODEN NUORISOSEURALAINEN
Marja Pylkäs, Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry
Mistä vuoden nuorisoseuralainen tehty on?
Pienestä pitäen harrastanut, kulisseissa kypsynyt. Pieniä rooleja, isoja rooleja. Näytelmiä erilaisia, vastuita monenlaisia. Koulutusta, ohjausta. Oppia maailmalta hakien, vahvasti yhteisöllisyyttä kokien. Johtokuntalainen, puheenjohtaja moninainen. Siitä ja vielä enemmästä vuoden nuorisoseuralainen Marja tehty on.
Palkitaan tuotepalkinnolla.
VUODEN OHJAAJA
Veera Henttonen, Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry
Veera Henttosen ohjaajapersoona kulminoituu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Veeralta taipuu niin Knopit kuin mentorointi. Viime vuosina hän on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin.
Veeralla on myös osaamista luottamustoimista nuorisoseuraliikkeen eri tasoilta, aina paikalliselta valtakunnalliselle. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa ohjaajana olemista.
Palkitaan tuotepalkinnolla.
VUODEN TEATTERITEKO
Kyyrän tohtori, Lanneveden Sampo-Nuorisoseura ry
”Vuonna 1997 Sampo Ns. teetti taiteilija Frans Toikkasella (1926-2008) Kyyrän Jussin muistomerkin Taikalastu. Tarinan mukaan Kyyrä näki tulevaisuuteen kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä.
Teoksen innoittamana kylälle paluumuuttanut atk-suunnittelija Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi.Sampolan näyttämöllä nähtiin keväällä 2022, miten taudit lähtivät ja millaista elämä Lannevedellä oli Venäjän vallan alla Suomessa.” – Pekka Rämänen
Palkitaan tuotepalkinnolla.
VUODEN TANSSITEKO
Suruttomat-musikaalin tanssijat: Suvi Heinonen, Katja Huutokari, Maiju Partanen, Veera Piispanen, Anja Saksola, Inka Somerla, Meiju Urpelainen ISOn Tanhuujat ry
Seitsemän ISOn Tanhuujien harrastajaa toimii tanssijoina Jyväskylän kaupunginteatterin Suruttomat-musikaalissa, joka on teatterin pääteos syksystä 2022 kevääseen 2023. Tanssijoiden mukanaolo suuressa produktiossa edistää upealla tavalla kansantanssin näkyvyyttä Keski-Suomessa.
Tanssijat ovat heittäytyneet täysin uuteen maailmaan. He ovat sitoutuneet pitkään ja vaativaan projektiin, mutta varsin antoisasti. Tilaisuus on heille ainutlaatuinen kokemus!
Palkitaan tuotepalkinnolla.
VUODEN KULTTUURITEKO
40 vuotta pelkkää Kulissia: Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry1982 – 2022
”Kulissi on kohdannut 40-vuotisen taipaleensa aikana useampaan otteeseen suuria haasteita, mutta se on selvinnyt niistä. Vaikeat hetket ovat lujittaneet moraalista tahtoa ja myönteiset onnistumiset ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttä. Yhdistys on saanut tasaisesti näkyvää arvostusta, joten varmasti myös tämän ansiosta uudet henkilöt ovat löytäneet sen ja halunneet tulla mukaan toimintaan. Määrätietoisella kunnianhimoisuudella ja suurella sydämellä tehty työ kantaa hedelmää.” – Julius Juutistenaho, historiikin kirjoittaja.
Edellä mainituista syistä Kulissin 40-vuotishistoriikin julkaisu on vuoden kulttuuriteko.
Palkitaan tuotepalkinnolla.
ERITYISMAININTA TALKOOTOIMINNASTA
Pizzaryhmä, Valkolan Nuorisoseura ry
Pizzalauantaiden järjestämisestä Valkolan nuorisoseurantalolla on tullut merkittävä varainhankintamuoto. Pizzat paistetaan toimintaan sitoutuneen vapaaehtoisen talkooryhmän voimin.
”Vastaavanlaista toimintaa voi suositella aktiiviselle, toimintaa rakastavalle sekä varainhankinnasta riippuvaiselle seuralle. ”Meillä on parhaimmillaan myyty yhden pizzalauantain aikana 96 pizzaa, ja kun hinnat ovat kohdillaan, niin tuottokin on aika hyvä”, Marjut Arkko laskee.” – Hannu Ala-Sankola, Nuorisoseurat-lehti
Palkittiin tuotepalkinnolla.
ERITYISMAININTA TEATTERITOIMINNASTA
Jarmo Laakso ja Mervi Parkkonen, Joutsan Nuorisoseura ry
Pitkäaikaiset Joutsan Nuorisoseuran talkooteatterilaiset ovat tehneet suuren työn laatimalla vuosina 2021 ja 2022 teatteriesityksiin oman, aikaansa kuvaavan teatterikäsikirjoituksen. Esitykset ovat vetäneet hyvin väkeä ja herättäneet keskustelua niin paikallisissa katsojissa kuin vierailijoissakin.
Suomen Nuorisoseurat ry etsii määräaikaiseen työsuhteeseen PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ kansallista kehittämisrahoitusta saaneeseen Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hankkeeseen. Hanke toimii Keski-Suomessa. Työpaikka on Jyväskylässä, mutta työtä tehdään koko maakunnan alueella yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Työsuhde on määräaikainen, alkaen 1.1.2023 tai sopimuksen mukaan ja kestäen hankkeen loppuun asti, 31.12.2024 saakka.
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen -hankkeen avulla etsitään ja kokeillaan erilaisia toimintamalleja kasvavan kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Hankeidea perustuu kulttuuria sekä kulttuuritoimintaa ja luontoa yhdistävien mahdollisuuksien kehittämiseen ja kokeiluun laajasti Keski-Suomen alueella. Hanke mahdollistaa uusia keinoja sekä mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseksi, niin että koettu toiminta lisää eri-ikäisten asukasryhmien osallistumismahdollisuuksia ja kokemuksia, ja sen myötä lisää hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
Projektityöntekijä vastaa hankkeen toteutuksesta, viestinnästä ja raportoinnista. Hän suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa projektien toimenpiteitä sekä osallistuu projektien sisällölliseen kehittämistyöhön yhdessä alueellisten tiimien sekä muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen tapahtumien valmistelu ja niistä tiedottaminen sekä hankkeen osallistumismahdollisuuksista viestiminen on myös tärkeä osa toimenkuvaa. Tehtävänä on lisäksi tarkemman projektisuunnitelman luominen ja sen toteuttaminen suunnitellusti yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden hankkeen toimintoihin hankittavien ostopalvelujen ja toimintoja toteuttavien henkilöiden kartoittaminen ja rekrytointi yhdessä Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikön kanssa.
Projektityöntekijän tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää järjestön toiminnan tuntemusta ja työkokemusta alalta. Odotamme valittavalta kykyä tunnistaa asiakkaan tarpeita, tuntemusta kulttuuritoiminnan kentältä, hyviä yhteistyötaitoja sekä osaamista vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja tapahtumatuotannon vaatimuksista. Soveltuva koulutus tehtävään on esimerkiksi kulttuurituottajan (AMK) tai yhteisöpedagogin (AMK) tutkinto. Työotteen toivomme olevan innostava, utelias ja lämminhenkinen. Työ sisältää ilta- ja viikonlopputyötä. Ajokortti ja oman auton käyttömahdollisuus on suositeltavaa. Lisäksi kokemus hanketyöstä on eduksi.
Nuorisoseurajärjestön arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Edellytämme tehtävään valittavalta henkilöltä sitoutumista järjestön arvoihin. Tarjoamme innostavan työn, jossa ihmisläheinen työ kohtaa kehittämisen. Pääset osaksi työyhteisöä, jossa on mahdollista kehittää omaa osaamista hankkeen aikana ja tutustua monipuolisesti kulttuurisen nuorisotyön eri menetelmiin.
Tehtävässä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Tehtävään valittavan on ennen valinnan vahvistamista esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain mukainen rikosrekisteriote.
Hakeminen: Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään keskiviikkona 9.11.2022 sähköpostitse osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi. Hakemusviestin aiheeksi tulee laittaa projektityöntekijä, Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen. Haastattelut järjestetään 22.11. Klo 10-16 välillä Teams-alustalla. Haastatteluihin valituille ilmoitamme viikolla 48.
Viikoittainen työaika hanketyöntekijällä on 36,25 tuntia ja palkka 2800-3000 euroa työkokemuksesta ja koulutuksesta riippuen. Työehtosopimuksena järjestössä noudatetaan Paltan ja Jytyn välistä yleissopimusta. Lisätietoja tehtävästä voi tiedustella puhelimitse to 27.10. klo 10.30-12 ja ma 31.10. klo 10.30 -12 klo 12-14 hanke- ja kumppanuuspäällikkö Riina Kylmälahdelta, puh. 040 7721 609. Sähköpostitiedusteluihin emme valitettavasti pysty vastaamaan.
Suomen Nuorisoseurat on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe. Yli 600 jäsenseurassa harrastetaan kulttuuria, liikuntaa ja muuta järjestötoimintaa noin 30 000 jäsenen sekä tuhansien muiden harrastajien toimesta. Keskusjärjestössä työskentelee eri puolilla Suomea noin 50 nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaista. Järjestön ydinkohderyhmä ovat alle 29-vuotiaat lapset ja nuoret.
Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.
Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.
Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa.
Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään.
”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.
Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle.
”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.
Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.
Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo Kuvaaja: Ville Suhonen
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä.
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Uusi kotisivuetu on tulossa syksyn aikana; siitä tiedotetaan myöhemmin
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna –10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta –10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti –10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan marras-joulukuun vaihteessa.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Jäsenmaksu takaa jäsenedut Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus esittää syysvaltuustolle 5 euron korotusta per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Jäsenmaksuamme ei ole korotettu pitkään aikaan.
Jäsenmaksun peruste on jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön puheenjohtaja Ragni Reichardt.
