Haemme eri puolilta Suomea 14-24-vuotiaita nuoria syyskuussa käynnistyvään valtakunnalliseen Nuoret vaikuttajat -toimintaan. Nuorissa vaikuttajissa nuoret pääsevät osallistumaan järjestövaikuttamiseen, tapahtumatuotantoon, taiteilijatapaamisiin, taiteellisiin projekteihin sekä tutustumaan omiin vahvuuksiin ja yritystoiminnan mahdollisuuksiin.
Toiminta alkaa tänä syksynä ja jatkuu aina 31.5.2027 asti. Ryhmä tapaa eri puolilla Suomea noin viisi kertaa vuodessa viikonloppuisin. Toimintaan osallistuminen on täysin maksutonta.
Nuoret vaikuttaja -toiminnassa vahvistetaan osallisuutta, kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tällä kaudella painopisteenä on kulttuurilla vaikuttaminen, tapahtumien vaikuttamiskeinot ja yrittäjyys mahdollisuutena.
Jos sinua kiinnostaa vaikuttaminen niin Nuorisoseuroissa kuin muutoinkin, yhdessä tekeminen, tapahtumien tuottaminen, kulttuuriset keinot sekä omien mahdollisuuksien pohtiminen ja verkostoituminen samanhenkisten nuorten kanssa, hae mukaan toimintaan!
Viimeinen hakupäivä on 1.9.2025.
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Vuosi 2025:
Vuosi 2026:
Vuosi 2027
Kontaktitapaamisten lisäksi ryhmä voi tavata etäyhteyksillä ja pitää yhteyttä sosiaalisen median kanavissa tapaamisten välillä.
Minna Pasi, suunnittelija, harrastaminen ja seuratoiminta
minna.pasi@nuorisoseurat.fi, puh 040 566 0288
Riina Kylmälahti, johtaja, harrastaminen
riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi, puh 044 772 1609
Tänään 27.6. vietetään Kesäteatteripäivää, jolloin juhlistetaan ainutlaatuista ja elinvoimaista kesäteatterikulttuuria. Päivän kunniaksi Harrastajateatteriliitto on julkaissut kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Jenni Kokanderin kirjoittaman Kesäteatteripäivän julistuksen.
Sen myötä haluamme kiittää niitä tuhansia vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat tänäkin kesänä onnistuneet näytökset sadoissa nuorisoseurojen ylläpitämisessä kesäteattereissa. Kiitos korvaamattomasta panoksestanne ja ihanaa teatterikautta niin tekijöille kuin kokijoillekin!
”Meillä ihmisillä on ollut aina tarve kohdata toisiamme. Selittää ympäröivää maailmaa ja sen liikkeitä. Välittää tunteitamme, havaintojamme ja kokemuksiamme.
Jo aikojen alussa me olemme istuneet nuotion ympärille iltaisin ja katsoneet toisiamme kiihkein silmin. Lempein, surullisin, pelokkain silmin. Nauraen kyynelten läpi. Kertoen tarinoita, joiden on tultava kerrotuiksi.
Me tarvitsemme kirkkaan kesäillan, jonon lippuluukulle, puiset pitkät penkit. Vieraan ihmisen olkapään hipaisun, kun asetumme paikallemme.
Me tarvitsemme puheensorinaa, käsiohjelman painomusteen tuoksua, hiljaisuuden ja yhteisen keskittymisen.
Me tarvitsemme sodasta kotiin palaavat pojat, avautuvat ja sulkeutuvat ovet. Laulut, jotka huomaamattaan laulaa mukana. Käyneistä marjoista juopuneet kanat ja possut, molskihousut ja viimeisen valssin.
Me tarvitsemme makkaraa, kuulumisten vaihdon vuosien jälkeen, uuden tutun, pullaa, kahvia, teetä, mehua, naurua, halauksia, tarkoin valittuja karkkeja rapisevassa pussissa.
Antaa sataa. Antaa lokin lentää näyttämölle kesken kiihkeän illalliskeskustelun. Antaa auringon porottaa ja vesipullojen rutistua käsissä. Antaa tuulen paukkua mikrofoneissa ja lentokoneen pauhun peittää alleen Kapteeni koukun viimeisen karjaisun. Antaa lehtien kirjoittaa, tai olla kirjoittamatta. Antaa lintujen pesiä lavasteisiin.
Me tarvitsemme yleisöä, jotta tarinat tulevat kuulluiksi. Me tarvitsemme kesäteattereiden tekijöitä. Ihan jokaista. Jotta tarinat tulevat kerrotuiksi.
Me tarvitsemme toisiamme. Tavataan tarinoiden äärellä.”
Jenni Kokander
Nuorisoseurojen ohjaajille suunnattu valtakunnallinen ja virtuaalinen Ohjaajainhuone jatkuu jälleen syksyllä. Kyseessä on luottamuksellinen Teams-tapaaminen, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, esittää kysymyksiä ja kuulla, miten muut harrastusohjaajat eri puolilta Suomea ratkaisevat arjen haasteita.
Seuraavat Ohjaajainhuoneet järjestetään:
Ilmoittauduthan viimeistään kaksi päivää ennen tapaamista. Ilmoittautuneille lähetetään Ohjaajainhuoneen Teams-linkki tapahtumapäivää edeltävänä päivänä.
Ohjaajainhuoneet ovat osa nuorisoseurojen ohjaajahuoltoa – säännöllistä tukea ja tilaa pysähtyä oman ohjaajuuden äärelle. Tapaamiset on suunnattu kaikille nuorisoseurojen ohjaajille lajista tai kokemustasosta riippumatta. Keskusteluissa on mukana niin kokeneita konkariohjaajia kuin uraansa aloittelevia toimijoita.
Teemat nousevat osallistujien omista kokemuksista ja tarpeista. Aiemmissa tapaamisissa on keskusteltu muun muassa haastavista tilanteista ohjaustilanteissa, ohjaajan roolista ja vastuista, vuorovaikutuksesta vanhempien kanssa sekä yhteistyöstä taustatahojen ja seurojen hallinnon kanssa. Keskustelun rakenne luodaan osallistujien jakamien case-esimerkkien ja kysymysten ympärille, ja sitä fasilitoidaan käyttäen menti.com -sivustoa.
Mikäli et pääse paikalle, mutta haluat nostaa esiin kysymyksen tai toivot tukea johonkin tilanteeseen, voit jättää sähköpostiosoitteesi ja viestisi ilmoittautumislomakkeella. Tapaamisen jälkeen kaikille yhteystietonsa jättäneille lähetetään kooste keskustelun keskeisistä sisällöistä. Kooste laaditaan yleisluontoisesti niin, ettei yksittäinen osallistuja, nuorisoseura tai tilanne ole tunnistettavissa.
Ohjaajainhuoneet fasilitoi Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö, pedagogi ja teatteriohjaaja Marja Pylkäs.
Ohjaajainhuone on tila, jossa ohjaaja saa olla kuulolla ja tulla kuulluksi. Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä ohjaajayhteisöä!
Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa.
Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg.
”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs.
Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön.
“Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa.
Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä.
Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti.
Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.
Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.
Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin.
”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa.
Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
Suomen Nuorisoseurat
marja.pylkas@nuorisoseurat.fi
Hyvä Pride-kuukautta! Nuorisoseurat on kaikille sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, fyysisistä ominaisuuksista tai etnisyydestä huolimatta. Meillä saat olla sinä juuri sellaisena, kuin olet.
Tule kansamme juhlistamaan tasa-arvoa ja yhdevertaisuutta joko osallistumalla Helsinki Pride -kulkueeseen tai hyödyntämällä valmiita somemateriaaleja.
Nuorisoseurat on mukana marssimassa Helsinki Pride -kulkueessa lauantaina 28.6. – tervetuloa mukaan! Nuorisoseurojen porukkaan ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset nuorisoseuralaiset sekä nuorisoseuroista kiinnostuneet.
Nuorisoseuroilla ei ole omaa kävelyblokkia kulkueessa, vaan liitymme kulkueeseen blokkien jälkeen.
Kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta klo 12, mutta nuorisoseuralaisten kokoontuminen alkaa torilla klo 11. Yhteyshenkilönä ja porukan kokoajana toimii viestinnän suunnittelijamme Essi Roisko (essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621). Tunnistat meidät sateenkaaren värisestä Nuorisoseurojen logosta.
Asu vapaa ja omat kyltit, liput ja soittimet enemmän kuin sallittuja! Essi pukeutuu kansallispukuun, joten voit hyvin laittaa omasi päälle tai lainata kaverilta.
Näytetään yhdessä kuinka Nuorisoseurat on kaikille! Tapahtuma Facebookissa
Kulkueen viralliset ohjeistukset löytyvät Helsinki Priden sivuilta.
Pride-kuukausi on loistava tilaisuus viestiä oman nuorisoseuran arvoista. Paikallisten nuorisoseurojen käyttöön on tehty valmiita Pride-teemaisia somekuvia ja -tekstejä, joita saa vapaasti hyödyntää. Lataa materiaalit
Roolipelit, roolipelaaja. Moni on kuullut tämän termin. Joku tunsi jonkun, joka pukeutui peikoksi ja samosi metsissä, toisen serkku taas omisti paljon figuureja, jotka ehkä liittyivät roolipelaamiseen, ehkä eivät.
Roolipelaaminen, ja tarkemmin Dungeons & Dragons, on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan nousussa Keski-Suomessa. Kaikki alkoi vuonna 2022, kun Leader Jyväsriihen rahoituksen turvin perustettiin kuusi nuorten peliryhmää, joissa 8-16-vuotiaat lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan Dungeons & Dragonsia.
Vaikka rahoitus sittemmin päättyi, ryhmien toiminta silti jatkui. Koska intoa roolipelaamiseen löytyi, haluttiin heille tarjota uusia mahdollisuuksia harrastuksen parissa. Viime vuonna Seikkailun mestarit-hankkeen kautta aloitettiin nuorten kouluttaminen pelinjohtajiksi eli oman harrastuksensa ohjaajiksi omille alueilleen. Toiminnan mahdollisti jälleen Jyväsriihen Leader-rahoitus.
Pelinjohtaja on roolipelien ainutlaatuinen elementti, joka on samalla pelin kertoja, tuomari ja kirjoittaja. Dungeon Master, eli ”DM”, on yksi pelaajista, mutta hän ei pelaa yhdellä hahmolla, vaan hän pelaa kaikella muulla mitä pelimaailmassa on. Pelinjohtajan rooli on haastava, mutta palkitseva. ”Se on ainutlaatuinen tilaisuus luoda maailmoja ja tarinoita yhdessä ystävien kanssa, kuin kirja, jonka sivut heräävät eloon silmien edessä”, koulutuksesta vastannut projektityöntekijä Otto-Pekka Keramaa avaa.
Kaiken kaikkiaan neljältä alueelta (Muurame, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylä) osallistui yhteensä 10 nuorta viisiosaiseen (yht. 20 h) Pelinjohtajakoulutukseen. Koulutuksen aikana käsiteltiin pelinjohtajuuden perusteita, mutta painopisteenä oli johtamiskokemuksen hankkiminen. Tätä varten jokainen koulutukseen osallistunut kirjoitti ja suunnitteli oman lyhytseikkailun, jonka vetäisi muille nuorille.
Lyhytseikkailut pääsivät vihdoin testiin 24.5., jolloin pidettiin koulutuksen viimeinen tapaaminen. Todellinen näyttö on kuitenkin vielä edessä Pelileirillä 17.-18.6., jossa uudet pelinjohtajat pääsevät peluuttamaan eri alueiden pelaajia.
Nyt roolipelaaminen on, ei pelkästään viety, vaan myös juurrutettu kylille, jotta se voi jatkua ilman ulkoistakin ohjaajaa. Vaikka harrastuksen tulevaisuus on melko hyvin turvattu, on aiheen parissa vielä tehtävää.
”Olemme hakeneet kolmatta roolipeliaiheista hanketta Leader-ryhmältä, joka tulisi keskittymään toisen asteen opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet eivät katoa, kun nuori täyttää 18-vuotta, päinvastoin”, Keramaa kertoo.
Wizard-hanke käynnistäisi samalla konseptilla uusia ryhmiä uudelle ikäryhmälle, ja tukisi jo olemassa olevaa toimintaa sekä etenkin uusia pelinjohtajia. Toiminnan lisäksi hankkeen aikana tuotettaisiin teos, johon koottaisiin kuluneiden hankkeiden aikana opitut opit sekä nuorten harrastajien omia tarinoita, olentoja ja hahmoja. Teos olisi ilmainen, selkeä opas uusille harrastajille ja etenkin pelinjohtajille, harrastajilta harrastajille.
Aika näyttää, mihin roolipeliharrastus Keski-Suomessa kehittyy.
”Puolet toimintaan osallistuneista nuorista ilmoitti, että roolipelikerhot ovat heidän ainoa harrastuksensa. Jonkin tärkeän äärellä siis olemme”, Keramaa summaa.
Jyväsriihi ry on myöntänyt Seikkailun mestarit-hankkeelle Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.
Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.
Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.
Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.
Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Seinäjoella lauantaina 6.9. järjestettävän TeatteriTapauksen ohjelmisto on julkaistu ja liput esityksiin ovat myynnissä. Päivän aikana nähdään kolme esitystä. Ohjelmistossa ovat mukana Tampereelta Tukkateatterin Best Friends Forever, Vantaalta Tikkurilan Teatterin Rajatorppa sekä Ylihärmän Nuorisoseuran Puuställin häät.
Tapahtumaan haettiin alkuvuodesta kolmea, maksimissaan 60 minuutin mittaista esitystä. TeatteriTapauksen lähtökohtana on herätellä Suomen teatteritarjontaan koko illan näytelmien rinnalle tunnin esityksen formaatti, jonka avulla myös hakeutuminen kansainvälisille festivaaleille mahdollistuu useammalle. Esitysten lisäksi on tarjolla oheisohjelmaa ja yhteinen teatterin täyteinen illanvietto.
Tapahtumaan ovat tervetulleet kaikki harrastajateatterin ystävät, esityksellä tai ilman. TeatteriTapaus järjestetään Seinäjoen nuorisokeskuksella ja liput esityksiin myydään netticketissä.
”Kansainvälisillä festivaaleilla esitysten kesto on maksimissaan yhden tunnin, eikä Suomessa ole kovin aktiivista lyhytnäytelmäkulttuuria. TeatteriTapaus vastaa siis suoraan tähän tarpeeseen ja antaa näin lyhytnäytelmille oman areenan. Harrastajateatterikesän ollessa remontin takia tauolla, on myös mukavaa palata takaisin Seinäjoelle kymmenen vuoden tauon jälkeen!”, sanoo Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela.
Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran sekä Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa.
Sanna Saarela, toiminnanjohtaja
Suomen Harrastajateatteriliitto
sanna@harrastajateatteri.fi, puh. 050 092 8984
Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino
Saimaan Nuorisoseurat
p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.
Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.
Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.
Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.