Essi Roisko
Essi Roisko
Nuorisoseuralaisuus 2020-luvulla
Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea on pidetty tämän vuoden aikana arvodialogeja, joissa on keskusteltu siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on tänä päivänä. Keskustelujen anti on nyt koottu yhteen ja jukaistu arvodialogikoonnissa.
Idea arvodialogeihin syntyi järjestön vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa valmistellessa. Halusimme käydä laajaa keskustelua siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla. Onko meillä yhteinen käsitys siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa eri ikäisille harrastajille ja paikallisten nuorisoseurojen aktiiveille?
Asiaa päätettiin lähteä tutkimaan Erätauko-menetelmän avulla. Kevätkauden 2023 dialogit järjestettiin Etelä-Suomen aluefoorumissa, Lounais-Suomen aluefoorumissa sekä Kainuun aluefoorumissa. Syyskaudella 2023 dialogeja pidettiin syyskuussa valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Mikkelissä, lokakuussa Lapin ja Keski-Pohjanmaan aluefoorumeissa sekä marraskuussa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan aluefoorumeissa. Yhteensä dialogeihin osallistui noin 170 keskustelijaa.
Dialogimenetelmästä pidettiin kovasti ja osa keskustelijoista jopa nosti esiin, että varhaiset nuorisoseurat 1800-luvun lopulla toimivat niin, että yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä.
Mitä dialogeista nousi esiin?
Dialogeista nousi vahvasti esiin yhteisöllisyys, joka näkyy mm. oman nuorisoseuraperheen muodostumisena ja toiminnassa vallitsevana me-henkenä. Yhteisöllisyyden fyysisenä paikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalo on edelleen monelle nuorisoseuratoiminnan ydin, joka kokoaa paikkakunnan ihmiset yhteen.
Keskusteluissa nostettiin esiin myös perinteisten arvojen ja tapojen siirtäminen eteenpäin, yhdessä oppiminen sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelijat näkivät merkittävänä, että nuorisoseuroilla on vahva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Dialogien perusteella voidaan todeta, että nuorisoseuralaisuus on yhteisöön kuulumista, jossa on matala kynnys ja korkea katto, jossa ideat lentävät ja arkielämän roolit jäävät oven taakse. Se on ylisukupolvista yhteistyötä, ajassa elävää kulttuuriperinnön ja perinteiden vaalimista. Se on sitä, että kaveria ei jätetä. Se on kaverin pyytämistä mukaan, näkyväksi tulemista ja arjen kiireiden hetkellistä unohtamista. Se on harrastamista, se on lukemattomia talkootunteja. Se on yhteisen paremman tulevaisuuden tekemistä yhdessä.
Nuorisoseuroille valittiin uusi hallitus valtuuston syyskokouksessa
Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous pidettiin 25.-26.11. hybridinä Seinäjoella ja etänä. Kokouksessa valittiin uusi hallitus kaudelle 2024-25.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Jyri Siimes Sottiisi Fun Clubista, Taneli Arosara Mikkelin seudun Nuorisoseurasta ja Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Arto Liekola Pudasjärven nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Sanni Antinniemi Pertunmaalta, Hannu Harmaala Lahdesta, Joonas Autio Kauhavalta ja Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Riikka Kumpula Sodankylästä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2024. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana.
Valtuusto antoi lisäksi julkilausuman Nuorisoseurojen ja seurantalojen merkityksestä nuorten hyvinvointiin liittyen.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat nuorisoseurojen tekemää työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.
Lue julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä
Valtuuston julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä
Huoli nuorten hyvinvoinnista on valtava. Koronapandemian, energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Gazan sodan muodostamalla kolmoiskriisillä on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksen mukaan 33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta. Tulos on huolestuttava. ”Meidän on turha puhua turvallisuudesta ja energiakriisistä, jos menetämme 33 % nuorista”, eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko totesi Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen iltavastaanotolla Seinäjoella 25.11.
Nuorten pahoinvointi on huomattu myös nuorisoseuroissa. Keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja paineet suoriutua täydellisesti ovat valtavat. Syitä ilmiön taustalla on useita. Koulutusjärjestelmämme puskee tekemään pitkäaikaisia päätöksiä hyvin nuorena, minkä lisäksi olemme tunnistaneet, että sosiaalinen media lisää suorituspaineita.
Nuorisoseuroissa nuorille annetaan kasvurauha. Meillä saa olla keskeneräinen, erehtyä ja yrittää uudelleen turvallisten aikuisten ympäröimänä. Kaikenikäisillä on rauha valita oma polkunsa ja kasvaa myös vastuullisiin tehtäviin.
Yhteisöllisyys on yksi peruspilareistamme. Nuorisoseurayhteisöä kuvataan usein ylisukupolviseksi nuorisoseuraperheeksi, joka kannattelee ja tukee myös vaikeina aikoina. Yhteisöön on saatettu lähteä mukaan jo lapsena ja edelleen eläkeikäisenä juuri ihmiset pitävät kiinni toiminnassa.
Fyysisenä kasvupaikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalot saattavat näyttää ulkopuolisin silmiin siltä, että ne seisovat tyhjillään kaupunkikeskusten ulkopuolella, mutta todellisuudessa ne ovat täynnä elämää. Seuran oma talo on monelle ylpeyden aihe, joka sitoo eri ikäisiä paikallisia ihmisiä yhteen.
Seurantalot ovat avoimia kaikille iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikessa nuorisoseurojen toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Näemme moninaisuuden vahvuutena, joka auttaa erilaisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämisessä.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat kaikkea tätä. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.
Seinäjoella 26.11.2023
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto
Vaikuttavaa meininkiä Mikkelissä – Nuoret Vaikuttajat kokoontuivat yhteen
Nuorisoseurojen kauden 2023-2024 Nuorten Vaikuttajien ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen pidettiina Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 16.-19.11.2023. Paikalla oli yli 20 nuorta ympäri Suomea kaikista viidestä alueryhmästä. Ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen oli jännittävä ja innostava kokemus nuorille.
Erätaukodialogit johdattivat keskustelemaan nuorten osallisuudesta
Tapaaminen alkoi torstaina Nuori Kulttuuri-infolla. Kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme kertoi nuorille mahdollisuuksista osallistua Nuori Kulttuuri toiminnan toteutukseen mm. Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien tuottajina.
Perjantain ohjelma toteutettiin yhteistyössä Xamk:in yhteisöpedagogiopiskelijoiden kanssa. Koulutimme opiskelijat fasilitoimaan Erätaukodialogit teemalla “Elävä kotiseutu – nuorten osallisuus ja vaikuttajana toimiminen”. Keskustelijoina yhdessä Nuorten Vaikuttajien kanssa paikalla olivat mm. Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Lahtinen, Suomen Nuorisoseurat ry:n puheenjohtaja Elina Weckström, Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo sekä Nuorten Dynamo -hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.
Toteutetut keskustelut huipentuivat yhteiseen akvaariodialogiin. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin ihmiseltä ihmiselle tapahtuva arvostava kohtaaminen, nuorten aito kuuleminen, eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien yhteistyön mahdollisuudet sekä kaiken aktiivisuuden perustana oleva turvallisuus ja luottamus.
– Mikkelissä on ollut hyvä meininki, vaikka osallistujia on tullut mukaan eri aikaan. On ollut tosi mielenkiintoisia puhujia ja aiheita, jotka ovat nuorille läheisiä. Oli myös hauska vierailla Mikkelin kirjastolla Mikkelin seudun Nuorisoseura ry:n Nuorten taiteellisen mielen osoitus -projektin näyttelyssä, jota meille oli esittelemässä tuottaja Taneli Arosara. Olemme päässeet verkostoitumaan sekä oppimaan uutta, kertoo nuori vaikuttaja Katherine Ulich.
Nuorten nuorisoseurakunto testissä
Lauantaina saatiin nauttia vierailevien puhujien annista, kun Nuoret Vaikuttajat sukelsivat viestinnällä vaikuttamisen maailmaan YLE:n toimittaja Vihtori Koskisen johdolla. Yleisradion roolista ja nuorten median käytöstä heräsi paljon keskustelua. Iltapäivällä tutustuttiin toiminnallisten harjoitusten kautta vaikuttavan puheen elementteihin teatteritaiteen maisteri Esko Korpelaisen johdolla. Päivän päätteeksi mitattiin vielä nuorten nuorisoseurakuntoa nuorisoseuralaisen kuntotestillä.
– Voi ilolla havaita, että ryhmässä on hienoa nuorisoseura-ainesta kasvamassa, kommentoi suunnittelija Minna Pasi vedettyään ryhmälle nuorisoseuralaisen kuntotestin.
Kuntotesti oli leikkimielinen kisa, jossa testattiin nuorisoseuratoiminnassa tarvittavia taitoja, kuten aatetta, harrastusalaosaamista sekä talkoolaiskestävyyttä.
Viimeisenä ohjelmapäivänä käsiteltiin vielä kokoustaitoja ja osallistavia menetelmiä päätöksenteossa kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turusen johdolla.
– Viikonloppu on ollut monipuolinen paketti vaikuttamistoiminnasta. Luulen, että tässä on paljon pureksittavaa kotimatkalle meille kaikille. Ollaan myös naurettu ja vietetty ihania hetkiä yhdessä – huikea porukka! Tästä on hyvä jatkaa kevään alueellisiin tapaamisiin, kehuu Liiri-Turunen.
Lue lisää
Nuoret Vaikuttajat on Erasmus+ osallistumishanke, jota Suomen Nuorisoseurat ry toteuttaa ja jolla lisäämme nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamisessa tarvittavia taitoja.
Lapsen oikeudet näkyvät nuorisoseuroissa
Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, joka rakentuu 20. marraskuuta vietettävän Lapsen oikeuksien päivän ympärille.
Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus hyvinvointiin.
Nuorisoseuroissa tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia laadukkailla harrastuksilla, turvallisilla ohjaajilla ja mukaan ottavilla nuorisoseurayhteisöillä. Jokainen lapsi ja nuori on tervetullut nuorisoseuratoimintaan sellaisena kuin on.
Jotta mukaan tuleminen olisi helppoa, noudatamme kaikessa toiminnassamme ja tapahtumissamme turvallisemman tilan periaatteita. Pyrimme siihen, että jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään eikä kenenkään tarvitse pelätä syrjintää tai häirintää. Meillä kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia.
Osallisuus ohjaa toimintaamme
Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on nostanut osallisuuden merkittäväksi hyvinvoinnin osatekijäksi. Osallisuus on aina ollut olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta, ja se on edelleenkin yksi keskeisimmistä arvoistamme.
Meille osallisuus tarkoittaa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Se näkyy vahvasti niin päätöksenteossamme, hankkeissamme kuin tapahtumien suunnittelussa. Esimerkiksi Luova lava -toiminta perustuu lasten omille ideoille ja lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoita oli mukana suunnittelemassa 7-12-vuotiaista koostuva Kalenaparlamentti.
Nuorisoseuroissa on turvallista oppia, kasvaa ja harrastaa. Oikein hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa!
Osallistu Nuorisoseurojen joulukalenteriin
Nuorisoseurojen sosiaalisen median kanavissa pyörii joulukalenteri 1.-24.12., jossa nostetaan esiin paikallisia nuorisoseuroja eri puolilta Suomea. Haemme nyt mukaan seuroja, joka haluavat esitellä toimintaansa tai mainostaa tapahtumiaan liiton Instagram– ja Facebook-tileillä.
Joulukalenteriin osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla. Juttu voi olla iso tai pieni! Aiheena voi olla esimerkiksi:
- Seuran joulumyyjäiset, puurojuhla tai muu tapahtuma.
- Kausivalojen virittäminen, joulukuusen tai seurantalon koristelu.
- Harrastusryhmän jouluiset harjoitukset.
- Seuran jouluiset terveiset ja kiitokset tästä vuodesta.
- Jouluista hassuttelua tai muuta fiilistelyä, mitä mieleen juolahtaakaan!
Ilmoittaudu mukaan lomakkeella: Nuorisoseurojen joulukalenteri 2023
Lisätietoja antaa viestintäasiantuntija Essi Roisko: essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7390 621.
Muutoksia Kansalaisfoorumin kurssi- ja opintoryhmätukeen vuonna 2024
Nuorisoseurat voivat hakea Opintokeskus Kansalaisfoorumilta tukea kurssien ja opintoryhmien järjestämiseen. Tulevana vuonna opintokeskusten rahoitusta kuitenkin leikataan valtion budjettiesityksen mukaan noin 23 %. Tämän vuoksi myös Kansalaisfoorumin seuroille käytettävissä olevat kurssi- ja opintoryhmätuet vähenevät vuonna 2024.
Vuonna 2024 kurssituki on enintään 25 €/opetustunti ja tuettavien opetustuntien määrä vähenee. Tänä vuonna kurssituki on ollut enintään 27 €/opintotunti.
Opintoryhmätuki tulee olemaan 250 €/opintoryhmä ja tuettavien opintoryhmien määrä laskee. Opintoryhmän vähimmäiskesto on 20 opetustuntia.
Kurssitoiminnassa ikärajat poistuvat. Kurssitukea voi hakea nuorten ja aikuisten kurssitoiminnan lisäksi lapsiryhmille ja aikuis-lapsi-ryhmille. Opintoryhmissä opiskelijoiden alaikäraja on jatkossakin 15 vuotta.
Tiedonkeruu tarkentuu
Vuoden 2024 alusta alkaen opiskelijoista kerätään tilastotietoja liittyen ikään, koulutustasoon, äidinkieleen ja työmarkkina-asemaan. Tilastotietoja ei liitetä opiskelijoiden tunnistustietoihin. Tiedonkeruu toteutetaan opiskelun aikana niin, että kukin kurssilainen ja opintoryhmäläinen kirjaa itse tietonsa verkkopalveluun.
Myös kursseista ja opintoryhmistä kerättäviin taloustietoihin on tulossa muutoksia. Jatkossa menoista ja tuloista tulee raportoida aiempaa tarkemmin.
Muutoksista kerrotaan lisää webinaarissa 13.11.
Kaikista muutoksista tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana Skaftuki-infokirjeissä sekä vuoden 2024 alussa järjestettävissä webinaareissa. Nuorisoseurojen oma info-webinaari Kansalaisfoorumin koulutustukiin liittyen järjestetään 13.11.
Lisätietoa: info@skaftuki.fi
Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa
Yle on lakkauttamassa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkeihin keskittyvän Yle Etnon Sydänjuurilla-ohjelman. Tuemme Kansanmusiikin & Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) avointa kirjettä aiheeseen liittyen. Suomen Nuorisoseurat on yksi KEK:n jäsenyhteisöistä.
Hyvä Ylen hallintoneuvoston jäsen ja vastaava toimittaja Ville Vilén,
Suomen alueella vuosisadat kehittynyt kansanmusiikki on olennainen ja ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin (Yleisradiolaki 7 §). Kuitenkin suomalaisten enemmistö- ja vähemmistökulttuurien ja Suomen lähialueiden kansanmusiikin näkyvyys ja kuuluvuus on jo tähän asti ollut Yleisradiossa hyvin vähäistä. Kansanmusiikkia tai kansantanssia ei käytännössä näy televisiossa eikä kansanmusiikkiin keskittyviä ohjelmia kuulu muilla radiokanavilla kuin Yle Radio 1:ltä, jossa sillä on vielä ollut pieni saarekkeensa.
Nyt Yleisradio on lakkauttamassa ainoaa tähän aihealueeseen erikoistunutta säännöllistä ohjelmaansa, Yle Radio 1:n Sydänjuurilla-ohjelmaa, jota Amanda Kauranne on ansiokkaasti ja perehtyneesti toimittanut jo usean vuoden ajan. Se on ainoa aikaansa systemaattisesti seuraava suomalaista kansanmusiikkia käsittelevä radio-ohjelma, jossa on kattavasti esitelty uusia julkaisuja ja paneuduttu syventyneesti eri kansanmusiikkiteemoihin. Ohjelmalla on ollut korvaamaton merkitys niin perinteisen kuin uudemman, ammattilais- ja taiteilijalähtöisen kansanmusiikki-ilmaisun esiintuontifoorumina. Sydänjuurilla-ohjelma on tuonut ansiokkaasti esiin myös maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien ja karjalaisyhteisöjen musiikkiperinteitä sekä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tehtyä saamelaisten musiikkia. Näiden musiikkien näkyvyys ja kuuluvuus on vielä valtakulttuurin kansanmusiikkiperintöäkin heikompaa.
Yleisradiolla on ollut Suomen alueen kansanmusiikkiin keskittyvä radio-ohjelma 1930-luvulta asti. Nyt Yle ei ole tuomassa Sydänjuurilla-ohjelman tilalle uutta erikoisohjelmaa. Ylestä on kuultu täsmentämättömiä lupauksia kansanmusiikin lisäämisestä muihin ohjelmasisältöihin. Näihin lupauksiin on vaikea luottaa. Kokemus on osoittanut, että erillisen kansanmusiikkiohjelman ulkopuolella kiinnostus Suomen alueen kansanmusiikkia ja kansanmusiikkipohjaista musiikkia kohtaan Ylen sisällä rajoittuu satunnaisiin välähdyksiin Yle Radio 1:n ns. maailmanmusiikkiohjelmissa, Yle Sámi Radiossa (Yle saamenradio) sekä muissa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Mikään tähänastinen Yleisradion toiminnassa ei anna viitettä suhtautumisen muuttumisesta. Esimerkiksi radiointien määrä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta ja muista tapahtumista tuntuu olevan kuihtumisen kierteessä. Kansantanssille ei anneta Ylellä näkyvyyttä juuri lainkaan.
Kansanmusiikki on paljon muutakin kuin genre. Sillä on muista musiikin lajeista poikkeavat historialliset kehityskulkunsa ja ‑mekanisminsa, sosiaaliset funktionsa, tuotanto- ja kulutusrakenteensa jne. Tätä omalakisuutta osoittaa esimerkiksi se, että musiikin ammatillisessa koulutuksessa konservatoriotasolta Sibelius-Akatemiaan asti sillä on omat linjansa ja koulutusohjelmansa. Vastaava tilanne on useimmissa verrokkimaissa. Alan koulutus tuottaakin vahvasti osaamisensa todistaneita taiteilijoita ja erikoistuneita ammattilaisia, joiden ammatilliselta toiminnalta radiokuuluvuuden heikentäminen vetää mattoa jalkojen alta.
Vaikka Suomen alueen kansanmusiikin lisääminen muihin ohjelmiin toteutuisikin, erikoisohjelman sisältämä ja vaatima asiantuntemus ei siirry. Kansanmusiikki tarvitsee korkeatasoisesti toimitetun oman ohjelmansa, jonka toteuttaja tuntee kansanmusiikin erityisluonteen ja Suomen alueen kansanmusiikin estetiikan, historian ja traditiot, kokonaisuudet, kontekstit, taustat ja ajankohtaiset ilmiöt. Tällaiset asiantuntevasti toimitetut ohjelmat ovat itsestäänselvyys lukuisten muiden genrejen kohdalla Yleisradiossa. Kaikkein eniten tämän itsestäänselvyyden tulee toteutua oman maan ja kulttuurin ainutlaatuisen musiikkiperinnön kohdalla, jota ei missään muualla maailmassa vaalita.
Suomi on sitoutunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioidessaan turvaamaan valtion alueella aineetonta kulttuuriperintöä. Yleisradion rooli mainitaan useissa kohdin Suomen Unesco-sopimuksen toteutuksen maaraportissa (2021). On selvää, että kulttuuriperintöilmiöiden aseman ja näkyyvyyden heikentäminen sotii niitä sitoumuksia vastaan, jotka Suomi on Unescon sopimuksen ratifioidessaan antanut.
Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.
Ystävällisin terveisin,
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallitus
Hannu Harmaala Suomen Nuorisoseuroista Valtion nuorisoneuvoston jäseneksi
Suomen Nuorisoseurojen toinen varapuheenjohtaja, Hannu Harmaala, 30, on valittu mukaan valtion nuorisoneuvostoon. Neuvoston toimikausi alkoi 14.9. mutta tänään 26.10. on uuden kokoonpanon ensimmäinen kokous. Neuvoston kausi on nelivuotinen.
Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.
Nuorisolain mukaan neuvoston tehtävänä on käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin, tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan, antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista sekä seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.
– Valtion nuorisoneuvostolla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin seuraajana ja nuorisotyön ja -politiikan aitiopaikalla. On hienoa, että kulttuurinen nuorisotyö sekä nuorisoseuraliikkeen 142-vuotinen historia nuorisotyön parissa pääsee mukaan näin keskeiseen toimielimeen, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.
Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.
Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.
Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta
Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan.
Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä.