Kategoria: Nuorisotyö

  • Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    “Nelonen on jumbo. Mokasit!” Näin ivasi miesääni 90-luvun Brainbash-hittipelissä viimeiseksi jääneelle pelaajalle. Erityisesti tuo “mokasit!” on monelle tuttu ja saattaa edelleen soida korvissa, kun arjessa sattuu mokailemaan.

    Usein mokille osataan aikuisena jo nauraa, mutta aina se ei välttämättä ole niin helppoa. Lapsuudessa ja nuoruudessa saadut kommentit, naljailut ja jopa hyväntahtoiset huomautukset saattavat johtaa alakuloisuuteen, syyllisyyteen, häpeään ja itseluottamuksen murenemiseen.

    Tätä vastaan Luovasti liikkuen -hanke on aloittanut Moka on lahja –kampanjan, jonka ideana on tehdä mokailusta helposti lähestyttävämpi aihe keskustella. Ydinajatuksena on, että moka on oppimisen hetki. Se ei ole seiniä pystyyn nostava pysähdys, vaan askel, joka vie eteenpäin. Joskus vähän sivuun, mutta silloinhan sitä voisi kutsua tanssiksi.

    Sosiaalisessa mediassa ja keskisuomalaisilla nuorisoseuroilla toteutettava kampanja kannustaa lapsia ja nuoria suhtautumaan mokaan luonnollisena osana elämää. Tavoitteena on:

    • vähentää mokaamiseen liittyvää häpeää
    • vahvistaa rohkeutta kokeilla ja yrittää
    • lisätä yhdessä nauramista ja kannustamista
    • tehdä mokaamisesta helpompi keskustelunaihe niin kouluissa, harrastuksissa kuin nuorisotiloissa
    • hyödyntää liikettä ja kehollisuutta mokaamisen käsittelyssä, jotta jännitystä ja häpeää voidaan purkaa turvallisesti.

    Mitä kampanjassa on tehty tähän mennessä?

    Tähän mennessä kampanja on tuonut nuorisoseurojen saleihin seuraavanlaisia toimintoja:

    • Mokabingon, jossa lapset ja nuoret tunnistavat arkisia ja hauskoja mokia.
    • Reaktiopelin, jossa moka tapahtuu kaikille jossain vaiheessa.
    • Mokapöllö-rintamerkkipajan, jossa jokainen sai tehdä itselleen rintamerkin muistuttamaan siitä, että kaikki mokaavat.
    • Mokapilven, johon kirjoitettiin tai piirrettiin omia mokia ja huomattiin, että niitä on kaikilla ja usein samanlaisista tilanteista.

    Esimerkiksi Keljon Tapiolassa järjestettiin viidensien luokkien ryhmäytyspäivät, joihin osallistui yli 40 oppilasta päivittäin kolmen päivän ajan. Vaikka ryhmät olivat suuria, tunnelma pysyi lämpimänä ja rentona: naurua, heittäytymistä, mokia ja myös toivottua yhteishenkeä syntyi erilaisten leikkien kautta, joissa mokaaminen kuului väistämättä asiaan.

    Mokabingossa tuli vastaan arkisia mokia.

    Moka on lahja jaa se kuuluu kaikille!

    Moka on lahja -kampanja ei ole vain yksittäisiä leikkejä tai työpajoja, vaan ennen kaikkea asennemuutos. Sen avulla voidaan luoda ilmapiiriä, jossa moka ei pysäytä vaan vie eteenpäin.

    On äärimmäisen tärkeää nuorten kanssa työskentelevänä osoittaa, että moka on itseasiassa lahja. Kun mokaamista lähestyy huumorilla ja turvallisesti, nuoret lähtevät rohkeasti mukaan. Yhdessä nauraminen vähentää häpeää ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

    Aikuisen on hyvä kysyä myös itseltään: Uskallanko tuoda omat mokani esille? Mokaaminen on luonnollista kaiken ikäisille: aikuisuudessakaan ei odota täydellinen osaaminen, mutta minkäikäisenä tahansa mokasta on mahdollisuus oppia.

    Lue lisää

    Mokaamisesta juteltiin myös Vastaliike -kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan -podcastissa. Kuuntele jakso Spotifyssa.

    Artikkelin kirjoittaja on Mimmu Pietilä, Luovasti liikkuen –hankkeen harjoittelija ja Helsingin Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, mutta myös nuorisotyötä tekevä liikunta-alan ammattilainen, valmentaja, lyhytterapeutti sekä mokailijaksi identifiotuva projekti-innostuja.

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.

    Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.

    Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.

    Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.

    Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

  • Tarve uusille nuorten tapahtumille? Ota Dynamo haltuun! 

    Tarve uusille nuorten tapahtumille? Ota Dynamo haltuun! 

    Suomen Nuorisoseurat tarjoaa neljän kerran ilmaisen osallistavan tapahtumatuotannon koulutuksen nuorten kanssa työskenteleville. Koulutuksessa otetaan haltuun Dynamo-malli, jonka avulla nuoret pääsevät luomaan omannäköisen, uuden tapahtuman paikkakunnalleen.

    Dynamo on monivaiheinen prosessi, jossa kulkevat rinnakkain tapahtuman tuotanto sekä ryhmän ohjaaminen. Kaiken keskellä ovat nuoret, jotka ovat aktiivisia tekijöitä ja päättäjiä oman tapahtumansa tekemisessä. Mallin tehtävät johdattavat askel askeleelta tapahtumatuotannon prosessin läpi samalla, kun ohjaaja pitää huolta ryhmästä hankkimalla sille tietoa päätöksenteon tueksi ja varmistamalla, että kaikkien äänet tulevat kuulluiksi.

    Dynamo-mallin kehittämiseen on kolmen vuoden aikana osallistunut yli sata nuorta sekä useita nuorisotyön ja kulttuurialan ammattilaisia.

    Avoin verkkokoulutus nuorten kanssa työskenteleville

    Neljästä webinaarista koostuvassa koulutuksessa käydään läpi Dynamo-mallin kulmakivet. Koulutuksen jälkeen tiedät, miten lähteä liikkeelle tehtävien kanssa ja osaat ottaa haltuun osallistavan ryhmäprosessin kannalta tärkeimmät onnistumisen elementit. Lisäksi pääset syventymään tämän hetken nuorisokulttuurin ilmiöihin. 

    Maksuton koulutus on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskentelevillä tai aiheesta kiinnostuneille. Webinaarit muodostavat kokonaisuuden, joten kannustamme kuluttamaan koko sarjan. 

    Aikataulu: 

    • 10.4. klo 13–15 Dynamo-malli osallistavaan tapahtumatuotantoon tutuksi 
    • 24.4. klo 13–15 Tapahtumatuotannon sparraus  
    • 8.5. klo 13–15 Nuorisokulttuurin ilmiöt
    • 22.5. klo 13–15 Valmistautuminen Dynamo-tuottajaryhmän ohjaamiseen 

    Kouluttajina toimivat Suomen Nuorisoseurojen työntekijät Nazia Asif, Julius Piironen ja Marika Rämänen. Lisäksi linjoilla nähdään ja kuullaan joka kerta vierailijoita.  

    Lisätiedot

    Nazia Asif, projektipäällikkö, Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa (ESR+)
    nazia.asif@nuorisoseurat.fi, puh. 044 491 4943

  • Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa 

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.  

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.  

    ”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa  

    Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa. 

    Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea. 

    ”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo. 

    Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.

  • Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

    Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

    Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

    Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

    Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

    Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

    Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

    Lisätiedot 

    Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
    anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

  • Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

    Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

    Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

    Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

    ”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

    ”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

    Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

    Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

    Lisätiedot 

    Annina Laaksonen, pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

    Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

    Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

    Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia