LAHJOITA
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Harrastustoiminta

  • Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Yhteensä 23 nuorta eri nuorisoseuroista on palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE-ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE-merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

    DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen. Tunnustukset julkistettiin 27.3.2026 DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille.

    Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Kuva Amanda Lehtonen.

    Hopeisen tunnuksen saivat Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta, Suvi Halonen Klaukkalan Nuorisoseurasta, Inkeri Talvio Karjalan Nuorista ja Miisa Mäkelä Kaustisen Nuorisoseurasta.

    Pronssisen tunnustuksen saivat:

    • Hilla Hietakangas, Klaukkalan Nuorisoseura
    • Petri Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseura
    • Ilona Kinnunen, Pukkilan Nuorisoseura
    • Katri Myyrä, Pukkilan Nuorisoseura
    • Noora Ekholm, Pukkilan Nuorisoseura
    • Heta Hukkanen, Karjalan Nuoret
    • Silvi Heikkilä, Karjalan Nuoret
    • Aliisa Siikaluoma, Jutarinki
    • Ella-Maarit Piilola, Jutarinki
    • Jenni Paasimaa, Jutarinki
    • Katherine Ulich, Siepakat
    • Taimi Mikkola, Siepakat
    • Martta Leikas, Nuorisoseura Vilikas
    • Alisa Kunnas, Kaustisen Nuorisoseura
    • Lotta Westerholm, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sanni Hauhikoski, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sara Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Siiri Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Venla Virkkala, Kaustisen Nuorisoseurat

    Edinburghin herttua, Prinssi Edward onnitteli videotervehdyksessään lämpimästi kaikkia todistusten saaneita. Hän toivoi, että nuoret tuntevat ylpeyttä ja iloa saavutuksistaan: “Muistakaa ne hetket, kun ette luovuttaneet ja toimitte muiden tukena. Olette päässeet lukuisten haasteiden yli ja löytäneet positiivisia ominaisuuksia, joita ette ehkä tienneet itsellänne olevan.” 

    DofE-ohjelmalla on merkittävä rooli nuorten taitojen ja tietojen kehittämisessä sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Se tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Viime vuonna julkistettiin DofE-ohjelman kansainvälinen Social Investment -tutkimus, johon osallistui lähes 4000 vastaajaa 48 maasta. Tutkimuksen mukaan DofE-ohjelma vahvistaa nuorten motivaatiota, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta sekä auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina kehittyä. Ohjelma rohkaisee nuoria kokeilemaan uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä muiden näkökulmista.

    DofE toimii yli 120 maassa ja ohjelmaan osallistuu vuosittain yli miljoona nuorta. Suomessa DofE-toimintaan on osallistunut yli 10 000 nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.

    Artikkelikuva: Amanda Lehtonen

  • Keski-Suomeen perustettu uusi Roolipelinuorisoseura Smite ry

    Keski-Suomeen perustettu uusi Roolipelinuorisoseura Smite ry

    Keski-Suomessa on kehitetty roolipelaamisen harrastusmahdollisuuksia hanketoiminnan kautta. Nyt pelaaminen jatkuu uuden Roolipelinuorisoseura Smiten voimin. Hankkeiden vetäjä ja Smiten puheenjohtaja Otto-Pekka Keramaa kertoo, mistä idea lähti ja mitä uusi nuorisoseura tarjoaa:

    ”Smite” – ”isku”, ”mäjäytys”, ”sivallus”.

    Tämä vieraskielinen nimitys on pöytäroolipelipiireissä jo lähes ikoninen termi, sillä ”Smite” on ritarin valalleen vannomasta, väkevästä vakaumuksesta saatujen voimien saattelema suurenmoinen isku. ”Smite critti!” saa pöydän pelaajat aina hämmästelemään heitettyä noppaa tarkemmin, että ”todellakin nopassa paistattelee kaunis, täysi 20.”  — kriittinen osuma!

    Keski-Suomessa on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen toimesta Leader-kehittämishankkeiden avulla nuorten roolipeliharrastamista jo vuodesta 2022, eli kirjoitushetkellä jo neljättä vuotta! Kaikki alkoi siitä, kun sain eteeni suunnitelman hankkeesta. Yksi asia johti toiseen ja orastavan Dungeons & Dragons-mielenkiintoni rohkaisemana hankkeessa lähdettiin pilotoimaan roolipelikerhoja maaseudun lapsille ja nuorille. Jos toiminta pyörii jo neljättä vuotta, ei liene epäselvää, että konsepti oli jonkinlainen menestys.

    Aluksi toiminta oli pitkälti hankevetäjän hartioiden varassa, mutta toimintaa hitaasti levitettiin, ohjaajia koulutettiin ja nuoria tuettiin ohjaamaan omia ryhmiään. Nyt roolipeliharrastajia on jo useita kymmeniä ja heitä on ohjaamassa koulutettuja, nuoria ohjaajia. Hankkeet kuitenkin loppuvat aikanaan. Vaikka meille olikin siunautunut Leader Jyväsriihen myöntämä EU-rahoitus jo kolmeen kehittämishankkeeseen, alkoi ajatus muhimaan tahosta, joka ylläpitäisi tätä yhteisöä vielä hankekausienkin jälkeen.

    Ajatus kirkastui oman nuorisoseuran — oman yhdistyksen perustamisesta.

    Keski-Suomessa ei vielä ollut aktiivista roolipeliyhdistystä, ja jo hankkeitakin alusta saakka tukenut Fantasiapelit-liike Jyväskylässä rohkaisi meitä tälle polulle. Kokoonnuimme yhdeksän hengen porukalla 23.11.2025 Suomen Nuorisoseurojen aluetoimistolle Keski-Suomessa ja perustimme Keski-Suomen Roolipelinuorisoseura Smite ry:n. Perustajista yli puolet ovat keskisuomalaisia nuoria.

    Tulossa maksuttomia sunnuntaipelejä

    Smiten toiminta on pitkälti vielä lähtökuopissa ja opettelemme yhä yhdistystoimintaa, mutta paljon on ehtinyt jo tapahtumaankin. Smiten väki kokoontuu noin kerran kuukaudessa harrastamaan sekä teroittamaan pelinjohtajuustaitojaan, ja laajennamme toimintaamme pian Fantasiapelien liiketiloihin Jyväskylän Jyväskeskuksessa, jossa aloitamme sunnuntaisin avoimen roolipelailun. Nämä sunnuntaipelit ovat avoimia ja täysin maksuttomia kaikille, ja niiden ohjaajina toimisivat pääasiassa Smiten pelinjohtajat. Smite tukee ja kouluttaa pelinjohtajia sekä hankkii materiaaleja jäsenten vapaaseen käyttöön. Toimintaan mukaan ja jäseneksi on tervetullut kuka tahansa.

    Henkilökohtainen toiveeni on, että Smite jää minunkin kauteni jälkeen taustalle tahona, joka pitää tätä harrastusta näkyvillä, ja tarjoaa mahdollisuuden sekä paikan harrastaa kaikille, joita roolipelaaminen kiinnostaa. Toivon, että Smite näkyy tapahtumissa ja yhteisöissä, ja että Smiten pelinjohtajat tulevat tunnetuksi intohimostaan harrastukselle. Jonain päivänä toivon, että Smite voi myös vuokrata omaa kerhotilaansa, johon harrastajat voivat kokoontua silloin, kun se heille parhaiten sopii.

    Omien kyselyjemme perusteella yli puolet roolipeliryhmiin osallistuneista eivät harrastaneet mitään muuta, joten koen, että tämä todella on tärkeää toimintaa. Roolipelatessa pääset pelin varjolla kirjoittamaan, näyttelemään ja ratkaisemaan yhdessä ongelmia. Mielikuvitusten maailmat heräävät eloon tuon pöydän ääressä, missä muut näkevät vain kyniä ja noppia.

    Tule mukaan toimintaan

    Smiten tukikohtana toimii oma Discord-kanava, jonne voivat liittyä kaikki toiminnasta kiinnostuneet (ei tarvitse olla seuran jäsen): https://discord.gg/9Y8ccyHw6Q

    Seuran jäseneksi voi liittyä sähköisesti: Jäsenhakemus

    Vuosittaiset jäsenmaksut:

    • Aikuis- ja nuorisojäsenet 28€
    • Lapsijäsenet 14€
    • Kannatusjäsenet 42€

    Lisätietoja saa sähköpostitse: smite.yhdistys@gmail.com

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Miten järjestää harrastustoimintaa, kun ohjaajia ei riitä joka kylälle ja matkat ovat pitkiä? Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanke ja Street Art Dance Essentials (SADE ry) lähtivät etsimään ratkaisua ja kehittivät hybridimallin, jossa yhdistyvät etä- ja lähiosallistumisen parhaat puolet. 

    Kolmen paikkakunnan yhteinen tanssikurssi 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi oli konkreettinen kokeilu uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Kurssi järjestettiin samanaikaisesti Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä, ja sitä ohjasi ammattitanssinopettaja, joka kiersi vuoroviikoin eri paikkakunnilla. Muina viikkoina muut ryhmät seurasivat opetusta etäyhteyden kautta. 

    Tunnit toteutettiin Zoomin välityksellä, ja jokaisessa toimipisteessä oli paikalla talkoolainen tai vertaisohjaaja, joka auttoi osallistujia tekniikassa ja loi yhteishenkeä. Näin saatiin aikaan tunne siitä, että kaikki ryhmät olivat osa yhteistä kokonaisuutta, vaikka sijaitsivat eri puolilla Keski-Suomea. 

    Kurssi keräsi osallistujia, joille perinteinen harrastaminen ei olisi ollut mahdollista pitkien välimatkojen vuoksi. Mukana oli opettajan lisäksi kaksi tuottajaa, teknistä tukea, talkoolaisia, nuorisotyöntekijä sekä vertaisohjaaja. 

    “Hybridimallin ansiosta pystyimme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden usealla paikkakunnalla yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja ilman, että laatu kärsi. Lisäksi opettajan työ helpottui, kun matkustamiseen kului vähemmän aikaa”, kertoo Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Oppeja ja oivalluksia kentältä 

    Kokeilun aikana huomattiin, että onnistunut hybriditoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää roolitusta. Tekniikka on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen hallinta. Oppimisen ja yhteisöllisyyden toteutuminen verkkovälitteisesti ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää hybriditoiminnassa huomiota 

    Erityisen merkittäväksi kurssilla osoittautui vertaisohjaajan rooli. Kun paikalla oli mukana nuori tai aikuinen, joka toimi linkkinä opettajan ja osallistujien välillä, etäosallistujat rohkaistuivat helpommin, ja ryhmän ilmapiiri pysyi innostuneena. Myös pienet rutiinit, kuten alku- ja loppupiirit, kameran käyttö, yhteinen WhatsApp-ryhmä ja säännölliset tervehdykset auttoivat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri paikkakuntien välillä. 

    “Hybriditoiminta ei synnytä yhteisöllisyyttä itsestään. Se pitää rakentaa tietoisesti. Kun siihen panostaa, tulokset ovat hienoja”, Pylkäs tiivistää. 

    Tekniikka, tila ja yhdessä tekeminen ratkaisevat 

    Kokeilun aikana todettiin, että hybriditoiminta ei edellytä kallista ja monimutkaista laitteistoa, mutta toimiva verkkoyhteys, selkeät ohjeet ja vastuuhenkilö jokaisessa toimipisteessä ovat onnistumisen edellytyksiä. Pienikin etukäteistestaus ja varasuunnitelma helpottavat paljon, jos yhteys pätkii tai ääni katoaa kesken tunnin. 

    Kokeilun perusteella erillinen tekniikasta vastaava henkilö olisi arvokas lisä, jotta opettaja voi keskittyä rauhassa itse opetukseen. Silti kokemukset osoittivat, että myös pienemmällä tiimillä voidaan onnistua, kun vastuut ja käytännön asiat on sovittu etukäteen. 

    Uusi opas auttaa kaikkia harrastustoimijoita 

    Kokeilun pohjalta laadittu Hybriditoiminnan opas kokoaa yhteen ohjeet, vinkit ja käytännön opit hybridiharrastusten järjestämisestä. Opas tarjoaa tukea erityisesti niille ohjaajille, seuroille ja kunnille, jotka haluavat tuoda toimintaa syrjäisemmille alueille, parantaa osallistumisen saavutettavuutta ja kehittää digitaalisia valmiuksia. 

    Oppaasta löytyy konkreettisia neuvoja muun muassa toiminnan suunnitteluun ja roolitukseen, tarvittavaan tekniikkaan ja tilajärjestelyihin, pedagogiikkaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan ja varasuunnitelmiin sekä kustannusten arviointiin ja resursointiin.  

    “Ensimmäinen kerta on aina harjoittelua, mutta toinen sujuu jo paremmin. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja oppia yhdessä”, Pylkäs kannustaa. 

    Opas on vapaasti ladattavissa ja jaettavissa.

    Lataa Hybriditoiminnan opas (pdf)

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea:  www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • Tarinatreeni yhdistää lasten musiikin, tarinan ja vanhemman kuntotreenin

    Tarinatreeni yhdistää lasten musiikin, tarinan ja vanhemman kuntotreenin

    Lastenteatteri Pikkirii ja Suomen Nuorisoseurat houkuttelevat perheet liikkeelle sunnuntaina 24. elokuuta Jyväskylän Keljonkankaalle, kun Nuorisoseurantalo Tapiolassa järjestetään iloinen ja sykettä nostattava Tarinatreenikonsertti Leijonaa mä metsästän.

    Tarinatreeni on uudenlainen, luovan liikkeen konsepti, jossa yhdistyvät satu, yhteisöllisyys ja fyysinen harjoittelu. Konsertti tarjoaa elämyksen niin lapselle kuin aikuiselle: taapero (suositusikä 1–5 vuotta) sukeltaa seikkailun maailmaan, kun taas vanhempi saa koko kehon treenin.

    Konsertin aikana kuullaan tuttuja lastenlauluja sekä uusia, raikkaita sovituksia. Tapahtuma on maksuton, mutta paikat tulee varata ennakkoon ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Jokaiselle osallistujalle tulee varata oma pääsylippu.

    • Tarinatreenikonsertti su 24.8.2025 klo 15:00–16:00
    • Nuorisoseurantalo Tapiola, Keljonkankaantie 10, Jyväskylä
    • Ilmoittaudu mukaan

    Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n Luovasti liikkuen -hankkeen, Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry:n ja Lastenteatteri Pikkiriin kanssa.

    Tarinatreeni – liikuntaa sadun maailmassa

    Maaliskuussa 2024 käynnistynyt Luovasti liikkuen -hanke haastaa ajattelemaan liikkumista uudella tavalla. Tarinatreeni on yksi hankkeen innovatiivisista avauksista: se yhdistää liikuntahetken elämykselliseen satuun ja musiikkiin, ja mahdollistaa sekä lapsen leikin että aikuisen fyysisen harjoituksen samassa tilassa. Tarinatreeni tarjoaa uudenlaisen näkökulman siihen, kuinka lasten liikuntaa ja kulttuurihyvinvointia voidaan yhdistää perheystävälliseksi, saavutettavaksi ja iloa tuottavaksi toiminnaksi.

    Hankkeessa keskitytään kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Kaikki toiminnot ovat yhdenvertaisesti saavutettavia ja niitä kehitetään jatkuvasti.

    Tarinatreenit jatkuvat Jyväskylässä lukuvuonna 2025–2026 osana kaupungin Liikuntaveturin ohjelmaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikuntaveturi

    Lisätiedot

    Marja Pylkäs, projektipäällikko Luovasti liikkuen -hanke
    puh. 044 023 4401, marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

  • Ohjaajainhuone tarjoaa vertaistukea ja pysähtymisen paikan – syksyn tapaamiset 16.9. ja 20.11.

    Ohjaajainhuone tarjoaa vertaistukea ja pysähtymisen paikan – syksyn tapaamiset 16.9. ja 20.11.

    Nuorisoseurojen ohjaajille suunnattu valtakunnallinen ja virtuaalinen Ohjaajainhuone jatkuu jälleen syksyllä. Kyseessä on luottamuksellinen Teams-tapaaminen, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, esittää kysymyksiä ja kuulla, miten muut harrastusohjaajat eri puolilta Suomea ratkaisevat arjen haasteita.

    Seuraavat Ohjaajainhuoneet järjestetään:

    Ilmoittauduthan viimeistään kaksi päivää ennen tapaamista. Ilmoittautuneille lähetetään Ohjaajainhuoneen Teams-linkki tapahtumapäivää edeltävänä päivänä.

    Ohjaajainhuoneet ovat osa nuorisoseurojen ohjaajahuoltoa – säännöllistä tukea ja tilaa pysähtyä oman ohjaajuuden äärelle. Tapaamiset on suunnattu kaikille nuorisoseurojen ohjaajille lajista tai kokemustasosta riippumatta. Keskusteluissa on mukana niin kokeneita konkariohjaajia kuin uraansa aloittelevia toimijoita.

    Teemat nousevat osallistujien omista kokemuksista ja tarpeista. Aiemmissa tapaamisissa on keskusteltu muun muassa haastavista tilanteista ohjaustilanteissa, ohjaajan roolista ja vastuista, vuorovaikutuksesta vanhempien kanssa sekä yhteistyöstä taustatahojen ja seurojen hallinnon kanssa. Keskustelun rakenne luodaan osallistujien jakamien case-esimerkkien ja kysymysten ympärille, ja sitä fasilitoidaan käyttäen menti.com -sivustoa.

    Mikäli et pääse paikalle, mutta haluat nostaa esiin kysymyksen tai toivot tukea johonkin tilanteeseen, voit jättää sähköpostiosoitteesi ja viestisi ilmoittautumislomakkeella. Tapaamisen jälkeen kaikille yhteystietonsa jättäneille lähetetään kooste keskustelun keskeisistä sisällöistä. Kooste laaditaan yleisluontoisesti niin, ettei yksittäinen osallistuja, nuorisoseura tai tilanne ole tunnistettavissa.

    Ohjaajainhuoneet fasilitoi Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö, pedagogi ja teatteriohjaaja Marja Pylkäs.

    Ohjaajainhuone on tila, jossa ohjaaja saa olla kuulolla ja tulla kuulluksi. Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä ohjaajayhteisöä!

  • Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa. 

    Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg. 

    ”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Kehitystyötä teknologian ja sisällön rajapinnassa 

    Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön. 

    Erika Forsberg toimi kurssin opettajana. Kuva Ville Laitinen.

    “Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa. 

    Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä. 

    Tukea paikallisuudelle ja osallisuudelle 

    Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti. 

    Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.  

    Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.  

    Malli käyttöön myös jatkossa? 

    Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin. 

    ”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa. 

    Lisätiedot 

    Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
    Suomen Nuorisoseurat
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

  • Roolipelaaminen on tuonut nuorille uutta tekemistä Keski-Suomessa

    Roolipelaaminen on tuonut nuorille uutta tekemistä Keski-Suomessa

    Roolipelit, roolipelaaja. Moni on kuullut tämän termin. Joku tunsi jonkun, joka pukeutui peikoksi ja samosi metsissä, toisen serkku taas omisti paljon figuureja, jotka ehkä liittyivät roolipelaamiseen, ehkä eivät.

    Roolipelaaminen, ja tarkemmin Dungeons & Dragons, on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan nousussa Keski-Suomessa. Kaikki alkoi vuonna 2022, kun Leader Jyväsriihen rahoituksen turvin perustettiin kuusi nuorten peliryhmää, joissa 8-16-vuotiaat lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan Dungeons & Dragonsia.

    Nuorten peliryhmä Valkolan Nuorisoseuralla.

    Vaikka rahoitus sittemmin päättyi, ryhmien toiminta silti jatkui. Koska intoa roolipelaamiseen löytyi, haluttiin heille tarjota uusia mahdollisuuksia harrastuksen parissa. Viime vuonna Seikkailun mestarit-hankkeen kautta aloitettiin nuorten kouluttaminen pelinjohtajiksi eli oman harrastuksensa ohjaajiksi omille alueilleen. Toiminnan mahdollisti jälleen Jyväsriihen Leader-rahoitus.

    Pelinjohtaja on roolipelien ainutlaatuinen elementti, joka on samalla pelin kertoja, tuomari ja kirjoittaja. Dungeon Master, eli ”DM”, on yksi pelaajista, mutta hän ei pelaa yhdellä hahmolla, vaan hän pelaa kaikella muulla mitä pelimaailmassa on. Pelinjohtajan rooli on haastava, mutta palkitseva. ”Se on ainutlaatuinen tilaisuus luoda maailmoja ja tarinoita yhdessä ystävien kanssa, kuin kirja, jonka sivut heräävät eloon silmien edessä”, koulutuksesta vastannut projektityöntekijä Otto-Pekka Keramaa avaa.

    Kaiken kaikkiaan neljältä alueelta (Muurame, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylä) osallistui yhteensä 10 nuorta viisiosaiseen (yht. 20 h) Pelinjohtajakoulutukseen. Koulutuksen aikana käsiteltiin pelinjohtajuuden perusteita, mutta painopisteenä oli johtamiskokemuksen hankkiminen. Tätä varten jokainen koulutukseen osallistunut kirjoitti ja suunnitteli oman lyhytseikkailun, jonka vetäisi muille nuorille. 

    Lyhytseikkailut pääsivät vihdoin testiin 24.5., jolloin pidettiin koulutuksen viimeinen tapaaminen. Todellinen näyttö on kuitenkin vielä edessä Pelileirillä 17.-18.6., jossa uudet pelinjohtajat pääsevät peluuttamaan eri alueiden pelaajia.

    Uudet pelinjohtajat viimeisellä koulutuskerralla.

    Toiveissa roolipelaamista myös nuorille aikuisille

    Nyt roolipelaaminen on, ei pelkästään viety, vaan myös juurrutettu kylille, jotta se voi jatkua ilman ulkoistakin ohjaajaa. Vaikka harrastuksen tulevaisuus on melko hyvin turvattu, on aiheen parissa vielä tehtävää.  

    ”Olemme hakeneet kolmatta roolipeliaiheista hanketta Leader-ryhmältä, joka tulisi keskittymään toisen asteen opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet eivät katoa, kun nuori täyttää 18-vuotta, päinvastoin”, Keramaa kertoo.

    Wizard-hanke käynnistäisi samalla konseptilla uusia ryhmiä uudelle ikäryhmälle, ja tukisi jo olemassa olevaa toimintaa sekä etenkin uusia pelinjohtajia. Toiminnan lisäksi hankkeen aikana tuotettaisiin teos, johon koottaisiin kuluneiden hankkeiden aikana opitut opit sekä nuorten harrastajien omia tarinoita, olentoja ja hahmoja. Teos olisi ilmainen, selkeä opas uusille harrastajille ja etenkin pelinjohtajille, harrastajilta harrastajille.

    Aika näyttää, mihin roolipeliharrastus Keski-Suomessa kehittyy. 

    ”Puolet toimintaan osallistuneista nuorista ilmoitti, että roolipelikerhot ovat heidän ainoa harrastuksensa. Jonkin tärkeän äärellä siis olemme”, Keramaa summaa.

    Jyväsriihi ry on myöntänyt Seikkailun mestarit-hankkeelle Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

  • Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn! 

    Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

    Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

    Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.  

    Vastaa kyselyyn tästä

    Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka. 

    Lisätiedot

    Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072