Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.
Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu.
“Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä.
“Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola.
Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.
“Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.
Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.
Lisätiedot:
Annina Laaksonen
Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450
Anna Munsterhjelm
Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514
Kaisa Leikola
Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784
Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla
Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.
Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta.
”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan.
”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.
Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.
Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä.
Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa.
Kuva: Jussi Kaijankangas
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Teksti Pasi Saarinen
Kuvat Leena Aijasaho
Etäharrastaminen nuorisoseuroissa
Koronatilanteesta johtuen harrastustoiminta on katkolla ainakin 13.4.2020 asti. Myös koulut ovat kiinni ja opetus lapsilla on etäopetusta. Yhteisöllisyys on Nuorisoseurojen toiminnassa tärkeä asia. Nyt kun ohjaajat ja harrastajat eivät pääse kokoontumaan, olemme poimineet materiaalia ja vinkkejä vapaa-ajan iloksi. On tärkeää pitää yhteyttä omiin harrastajiin, jotta tulevaisuudessa ryhmään palaaminen olisi helppoa ja kivaa.
Taidealalla tilanne on todella haastava. Työn ja toiminnan loppuminen sekä tulojen yhtäkkinen romahdus luo monelle alan ammattilaiselle ja ohjaajalle vaikean tilanteen. Palkkatulojen jatkuminen olisi todella tärkeää, jotta myös ammattilaiset pystyvät pysymään alalla.
Tietokoneen ja puhelimen avulla eri alustoja hyödyntämällä voidaan tarjota joko reaaliaikaista kerhoa tai ennalta tehtyä materiaalia harrastustoimintaan. Muistathan kuitenkin eri sovellusten ikärajat, on hyvä informoida ja kysyä lupaa vanhemmilta. Materiaali voi olla esimerkiksi videoita tai erityyppisiä tehtäviä harrastukseen liittyen. Ohjaajien olisi tärkeää olla yhteydessä oman ryhmänsä jäseniin ja he voisivat yhdessä pohtia, miten yhteyttä jatketaan. Tavoitteena ei ole myöskään kuormittaan lapsia ja nuoria harrastuksilla.
Etäharrastaminen nuorisoseuroissa:
- Harrastustoimintaa olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan jatkaa etätoimintana.
- Seura voi tällöin katsoa etänä toteutettavan harrastustoiminnan korvaavan normaalin harrastustoiminnan.
- Mahdolliselle työsuhteiselle ohjaajalle maksetaan sovitusti myös etätoiminnan ohjaamisesta.
Liitto tukee etäharrastamista seuraavin toimenpitein:
- Joka tiistai julkaistaan Luova lava facebook-sivuilla Lumoava luonto -tehtävä, jonka voi antaa ryhmäläisille tehtäväksi. https://www.facebook.com/luovalava/
- Käynnistämme Tekemisen riemua kotona –kampanjan. Jaa oma toimintavinkkisi aihetunnisteella #tekemisenriemuakotona. Jaamme parhaita vinkkejä edelleen liiton kanavissa – ota toisten ideat käyttöön, ja jaa kokemuksesi toteutuksesta!
- tanssinriemu.fi sivulla on paljon tanssiaiheista materiaalia.
- Nuorisoseurojen työkalupakista löytyy paljon tehtäviä ja tekemistä. Näitä saa käyttää ja muokata omiin tarpeisiinsa. https://nuorisoseurat.fi/tyokalupakki/
Nyt on myös hyvä aika keskittyä ryhmän vahvistamiseen tai toiminnan kehittämiseen, mitä tehtäviä ryhmäläiset voisivat kotoa käsin tehdä toiminnan kehittymiseksi jatkossa – pistäkää pystyyn idearinki Skypessä tai lomakekysely koteihin seuran toiminnasta.
Jaa YouTubeen esiintymisistä kuvattua materiaalia ja nostata yhteishenkeä muistojen kautta tai muistuta siellä jo olemassa olevasta materiaalista – jos ei löydy omaa materiaalia, niin voit katsoa myös jonkun toisen nuorisoseuran kanavaa. Videomateriaalia voi arvioida myös yhdessä ryhmän kanssa: mikä tässä miellytti, miksi? Mitä olemme oppineet tai miten olemme kehittyneet tuosta hetkestä? Mitä voisimme tästä videosta oppia?
Nuorisoseurojen ohjaajien virtuaalinen olohuonen järjestetään keskiviikkona 15.4.2020 klo: 17.00.
Tule mukaan kuulemaan kokemuksia ja jakamaan ideoita!
Tekemisen riemua myös etänä!
Lisätietoja
Iija Filén
+ 358 45 6336 944 / iija.filen@nuorisoseurat.fi