Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa.
Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg.
”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs.
Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön.
“Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa.
Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä.
Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti.
Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.
Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.
Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin.
”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa.
Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
Suomen Nuorisoseurat
marja.pylkas@nuorisoseurat.fi
Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino
Saimaan Nuorisoseurat
p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.
Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.
Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.
Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.
Ennätykselliset 44 kansantanssiryhmää osallistui nuorten ja aikuisten Tanssimylly-katselmukseen. Ryhmiä oli mukana aina Rovaniemeltä Helsinkiin ja Joensuusta Turkuun. Katselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali TRADIa Tampereella 4.-6.4.
Tanssimyllyn tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna kansanmusiikin ja kansantanssin ammattilaiset Antti Järvelä, Petri Kauppinen, Paula Kettu, Minna-Reetta Kokkaliari, Emilia Lajunen, Katariina Mäki-Välkkilä, Riia Niemelä, Samuli Nordberg, Liina Oksanen, J-P Piirainen, Markku Ryynänen ja Siina Toimela.
Katselmuksessa nähtiin laadukasta ja tasokasta kansantanssia. Tanssijoiden lavaläsnäolo oli varmaa ja luonnollista, ja esityksistä välittyi iloa, lämpöä ja rempseyttä. Yleisön näkökulmasta ne olivat levollisia ja miellyttäviä seurata.
“Kansantanssi osoitti edelleen voimansa vastapainona nykykulttuurin lyhytkestoisuudelle ja tiktok-hengelle – sen kautta voi luoda tilaa, aikaa ja läsnäoloa”, raati summasi katselmuksen antia.
Tanssimyllyyn osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta nimeämisen mestaruussarjaan, valioplussarjaan, valiosarjaan, taitoplussarjaan, taitosarjaan, perusplussarjaan tai perussarjaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry
Musiikin ja tanssin yhteinen riemu välittyi yleisöön!
Taitoplussarja
Hippa, Nuorisoseura Vilikas
Tarkkaa tekniikkaa ja virkeitä vanhuksia!
Motoran Säpäkät, Nuorisoseura Motora
Nuoren porukan näyttämöllistä rauhaa ja läsnäoloa!
Mestaruussarja
Railo, Oulunsalon Nuorisoseura
Kunnianhimoinen tutkimusmatka laulun ja liikkeen yhdistämiseen.
Valiosarja
Siepakat Juniorit, Siepakat
Teoksessa oli näkyvillä juuret nykykansanmusiikkiin ja elävään perintöön.
Valioplussarja
Siepat, Siepakat
Vahvojen pohkeiden hyppytaiturit
Taitoplussarja
Elokset, Siepakat
Teoksessa oltiin harmonisen ryhmälaadun lähteellä
Taitosarja
Flikat, Taivalkosken Nuorisoseura
Juurevaa ja draamallista musiikin ja tanssin tulkintaa.
Valiosarja
Huurteiset, Lahden Tanhuujat
Esityksessä oli hieno tanssin ja soiton riemu ja imu!
Valioplussarja
Hämmäys, Sottiisi Fun Club
Vahvasta pertsasta ponnistaa tyylikäs vapaa!
Perussarja
Juntu, ISOn Tanhuujat ry
Ylitsekuohuvaa akatemiatanhua. Ei se oo niin vakavaa, ei se oo vakavaa ollenkaan.
Taitosarja
Karppi, Oulunsalon Nuorisoseura
Esityksen teema kulki kirkkaana esityksen läpi.
Taitosarja
Katrilli, Nuorisoseura Katrilli
Tyylikäs näyttämöllinen ylöspano.
Taitoplussarja
Kepposet, Oulunsalon Nuorisoseura
Ryhmä on arvokkaalla liikkeen laatujen tutkimisen polulla.
Taitoplussarja
Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Kokonaisvaltaisen eläimellistä energiaa. Kunnia puluille!
Valioplussarja
Kimurantti, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vangitsevat taitavaa nykyarkkaaisuutta.
Mestaruussarja
Koplaus, Nuoriseseura Vilikas
Onnistunutta tarinaa ja tunnelmaa.
Kuohu, Klaukkalan Nuorisoseura
Määrätietoista ja dynaamista yhteyttä.
Taitosarja
Mattien ja Maijojen Harha, Matit ja Maijat
Anteeksipyytelemätöntä ja monitasoista ilmaisua!
Mestaruussarja
Motoran Riehakat, Nuorisoseura Motora
Karjalaisen iloittelun juhlaa.
Motoran Vinhakat, Nuorisoseura Motora
Lennokkaita hyppyjä ja ihanaa yleisön haastamista. Karaktääriosaajat!
Ottoset, Kaustisen Nuorisoseura
Vahva perinteistä ponnistava tanssiteatterillinen ilmaisu!
Valiosarja
Polokkarit, Oulunsuun Nuorisoseura
Me ollaan me. Lämmintä ja vapautunutta Kansantanssia isolla Koolla.
Taitoplussarja
Pähiät, Oulunsuun Nuorisoseura
Viimeistelty ryhmän omaa identiteettiä kattava kokonaisuus.
Mestaruussarja
Roigu, Pääkaupungin Karjalaiset Nuoret
Tiellä tasaisuudesta tähtiin.
Taitoplussarja
Sarastus, Oulaisten Nuorisoseura
Kansantanssin moninaisuuden ylistys.
Sevoittarii, Aitomäen nuorisoseura ry
Paritanssin helppoutta ja ronskia kotiseutuylpeyttä.
Perusplussarja
Siepakat Edustus, Siepakat
Jäntevä ja tasaisen voimakas karjalainen tykki.
Valiosarja
Vinkkarit, Tampereen Nuorisoseura
Aito yhteinen tuntu ja perinnetanssin pehmeys!
Taitosarja
Hipasu, Nuorisoseura Vilikas
Pirullisen eeppistä yhteistoimintaa!
Valiosarja
Iloset, Siepakat
Nuorekkaasti ja tuoreesti kohti tulevaa!
Taitosarja
K’eiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vahva me-henki ja varma tekeminen ottaa kaikki mukaan!
Taitoplussarja
Kansantanssiyhtye PRO, Turun Kansantanssin Ystävät
Vahvaa omaleimaista osaamista ja luontevaa läsnäoloa lavalla. Sitoutunut, saumaton ja omistautunut musiikin ja tanssin yhteistyö. Rohkeaa, vakaata ja laajaa tanssiosaamista ja tulkintaa.
Karjalan Nuorten Tärsky, Nuorisoseura Karjalan Nuoret
Hurmoksellista, vahvaa ja monipuolista liikkeen ilotulitusta!
Valioplussarja
Kirjavat, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vahvaa osaamista ja maagista läsnäoloa!
Valioplussarja
Motoran Lepposat, Nuorisoseura Motora
Piristävän raikas huumorin ja ilmaisun tuulahdus!
Taitosarja
Motoran Lupsakat, Nuorisoseura Motora
Visuaalisesti vahvaa ja lumoavaa tarinankerrontaa!
Taitosarja
Ritinä, Oulunsalon Nuorisoseura
Vaivatonta ilottelua ja askelen keveyttä!
Valioplussarja
Rutistus, Helsingin Kansantanssin Ystävät
Leikkisästi yhdessä rennolla otteella!
Taitoplussarja
Särmä, Lahden Tanhuujat
Heiluvat helmat hurmaavat läsnäololla ja taitavalla tanssilla!
Valioplussarja
Fossiilit, Siepakat
Rauhaa, lempeyttä ja yhdessä tekemisen iloa!
Taitosarja
Karjalan Nuorten Kärri, Nuorisoseura Karjalan Nuoret
Arvokasta juhlintaa pirskahdellen!
Valioplussarja
Pirttiset, Oulunsuun nuorisoseura
Yhdessä jatsaten, toinen toisistaan huolehtien!
Riijarit, Lahden Tanhuujat
Valloittavaa lämpöä ja vahvaa tanssia lavan täydeltä!
Valioplussarja
Katrilli, Nuorisoseura Katrilli – Tanssillisesti ja musiikillisesti hieno menuettisovitus.
Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret – Raikas, omaperäinen ja visuaalisesti eheä kokonaisuus.
Sarastus, Oulaisten Nuorisoseura – Ylisukupolvinen lähestymistapa tanssiharrastukseen.
Siepakat, Julius Sarajärvi – monitaiteellinen osaaja sävellys, sovitus, soitto, tanssi, laulu
Mattien ja Maijojen Harha, Matit ja Maijat – Jenna-Riikka Mäkinen, koreografinen ja ohjauksellinen työ
Pähiät, Oulunsuun Nuorisoseura, Elena Vuoksiola – Ohjauksellinen taidonnäyttö massan koreografisesta käytöstä
Nuorisoseura Motora, Motoran Säpäkät, Rälläkkä-yhtye – Musiikin sovituksesta
Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry – Tanssijoiden ja bändin yhteistyö
Särmä, Lahden Tanhuujat – Intensiivinen ja vangitseva teoksen aloitus
Iloset, Siepakat – Riemukas out off the box -välike
Hehku, Siepakat – Uutteraa osallistumista ja tukea tanssiryhmien esityksissä kaikissa sarjoissa, erityismaininta vispilän soittajalle!
Janeta Österberg, Rutistus, Helsingin Kansantanssin ystävät – Janeta suorastaan loisti lavaläsnäolollaan
Hipasun musiikki, Hipasu, Nuorisoseura Vilikas – Muusikoiden roolin onnistunut toteutus
Motoran Lepposat, Nuorisoseura Motora – Sauvojen sinfonian rautainen ja vangitseva aloitus ja oivaltava rekvisiitan käyttö
Teija Nikkari, suunnittelija, tanssi ja tanssin tapahtumat
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.
Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.
Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.
Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen
Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu
Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä
Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla
Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot
Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha
Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret
Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit
Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja
Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos
Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957
Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen.
TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan.
TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä.
Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.
Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä.
Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat!
Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
www.tradi.fi, @sottiisi
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.
Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.
Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).
Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:
Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.
Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939
Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi.
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
Paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat jälleen runsaasti harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Yli 500 nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina teatterista kokkikerhoon ja sirkuksesta sählyyn.
Ryhmät alkavat elo-syyskuussa ja niihin ilmoittaudutaan seurakohtaisesti. Kätevimmin harrastusryhmiä voi selata Harrastushausta, josta löytyy niin seurojen kuin ryhmienkin tarkat tiedot: Etsi harrastusryhmä ja ilmoittaudu
Jos oman alueesi harrastustietoja ei vielä löydy Harrastushausta, kannattaa käydä kurkkaamassa sivua myöhemmin uudelleen. Ryhmien tietoja päivitetään Harrastushakuun sitä mukaan, kun ilmoittautuminen niihin aukeaa. Harrastusryhmistä löytyy tietoa myös kyseisten nuorisoseurojen kotisivuilta sekä somekanavista.
Harrastamistoimintamme taustalla ovat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.
Meille jokainen on tervetullut harrastamaan juuri sellaisena kuin on. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja ohjaajiamme on koulutettu yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja osallisuusasioista.
Halutessaan meillä pääsee osaksi vahvaa yhteisöä, joka kannattelee myös harrastamisen ulkopuolella. Moni kuvaa omaa harrastusporukkaansa nuorisoseuraperheeksi, joka on hitsautunut yhteen yhteisen tekemisen äärellä.
Useilla nuorisoseuroilla on vuosien kokemus toiminnan järjestämisestä ja se näkyy – viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa. Tervetuloa mukaan!
Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.
Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.
Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”
Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa.
Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä.
Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.
Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus.
PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta.
Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi.
Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea.
Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea.
Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi.
Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.
Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.
Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta.
Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.
Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.
Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea.
Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi.
Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi.
Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi.
Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea.
Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus.
Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta.
Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta.
JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta.
Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi.
Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea.
Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea.
Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi.
Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea.
Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi.
Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi.
Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi.
Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939