Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
Kuratointi: Milla Korja

Kuva: Sami Perttilä

Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset -teos Kalenoissa 8.6.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä.  Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.

Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.

Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

Juhla-Sottiisin paritanssilähettiläät julki

Pispalan Sottiisi haki keväällä kansanomaisten paritanssien ”aluekoutseja” vetämään paritanssien lyhytkursseja kautta maan. Matalan kynnyksen koulutusten innoittamina mahdollisimman moni tanssija saa kipinän osallistua Pispalan Sottiisin 50-vuotisjuhliin Tampereella ensi vuoden kesäkuussa.

Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät on nyt valittu. He sijoittuvat maantieteellisesti kattavalle toiminta-alueelle. Nämä kahdeksan paritanssilähettilästä jakavat kansanomaisten paritanssien ilosanomaa tulevan vuoden aikana:

Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén.

Tervetuloa paritanssipajoihimme näiden ammattilaisten johdolla! Kurssien aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Paritanssilähettiläiden rekrytointi liittyy Koko Suomi osaa sottiisia -hankkeeseen, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

ISOn Tanhuujilta Tanssimyllyyn Juntu & Alku

ISOn Tanhuujat Juntu. Kuvaaja Eetu Laitinen.

Suomen Nuorisoseurat järjestää kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly -katselmuksen. Tapahtuma on kansantanssia harrastavien ryhmien kohtaamisen, yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen paikka. Tanssimylly järjestetään 12.-14.4.2019 Sorin Sirkuksella Tampereella. Katselmuskonsertit ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Tavoitteena on kansantanssin harrastajien tukeminen sekä ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin. Osallistuvat ryhmät saavat arvioinnin omasta osaamisestaan ja tulevat nimetyksi mestaruussarjaan, valioplussarjaan, valiosarjaan, taitoplussarjaan, taitosarjaan tai perussarjaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
(Lähde: https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssimylly/)

Alku treenaa kerran viikossa tanssinopettaja (AMK) Paula Ketun johdolla ja Juntu kerran kuussa tanssinopettaja (AMK) Eetu Laitisen johdolla.

1.  Miten löysit tiesi kansantanssin pariin? 

(Alku, Anne Yliniemi) 
-Annen innostus kansantanssiin on lähtenyt alkujaan ihastuksesta kansallispukuihin. Anne tutustui parikymppisenä kansallispukuja valmistaneeseen naiseen, joka valmisti hänellekin ihka oman kansallispuvun. Myös kansanmusiikin hän huomasi olevan lähellä sydäntään. ISOn Tanhuujissa harrastaneen ystävänsä kautta tuli seura hänelle tutuksi ja ystävän esityksiä katsellessa innostus kasvoi. Ensin oli yritetty saada oma jälkikasvu tanhun pariin, mutta tuloksetta. Vasta nähtyään ilmoituksen aikuisten kansantanssin alkeisryhmästä oli herännyt ajatus, entä jos minä lähtisin koittamaan. Ystävän kanssa on helpompi lähteä ja niin oli sovittu, että jos sinäkin tulet niin minäkin menen. Ystävä kuitenkin estyi tulemasta, mutta Anne lähti kuitenkin rohkeasti koittamaan. Ja sille tielleen jäi. Harrastus vei mukanaan ja hyvä niin. 
 
(Juntu, Maiju Partanen)
- Maiju aloitti kansantanssin harrastamisen 4-5 vuotiaana kun äiti oli vienyt pienenä treeneihin. Sieltä asti on lajin parissa harrastettu. Peruskouluiässä on muutkin ryhmästä aloittaneet, joten kokemusta on karttunut koko ryhmälle aikalailla.

2.  Aiempaa esiintymiskokemusta? 
 
(Alku, Anne Yliniemi)
- Alku aloitti syksyllä 2016 ja he harjoittelevat kerran viikossa tanssinopettaja Paula Ketun johdolla. Jo seuraavana keväänä oli Alku osallistunut ensimmäiseen Tanssimyllyynsä, jossa lajin ja harrastamisen hienous koko komeudessaan Annelle selvisi. Alku on esiintynyt myös Jyväskylän Yläkaupungin Yössä kahdesti. Folklandialla ja Kaustisilla on käyty katsomassa muiden esityksiä ja kasvatettu omaa innostusta lajia kohtaan. 

(Juntu, Maiju Partanen)
-Tämä on ryhmän viides kerta Tanssimyllyssä ja tätä ennen ryhmä on osallistunut useita kertoja lasten katselmuksiin. Ryhmä on esiintynyt useana vuonna Folklandialla ja Pispalan Sottiisissa. Olemme keikanneet myös Kaustisen festareilla sekä Kalenoissa. Esiinnymme myös erilaisissa yritystapahtumissa sekä seuran omissa juhlissa. 

3.  Mitkä ovat ryhmän tunnelmat tulevasta viikonlopusta? 

(Alku, Anne Yliniemi) 
-Ryhmällä on ohjelmistossa masurkkaa ja katrillia joita on innolla harjoiteltu kerran viikossa. Vielä kerran harjoitellaan ennen tapahtumaa. Ryhmä lähtee Tanssimyllyyn innoissaan kartuttamaan kokemusta.

(Juntu, Maiju Partanen)
- Innostuneina lähdössä. Kovasti odotetaan mitä palautetta ja kehitysehdotuksia tulee ja minkälaisia esityksiä on muilla osallistuvilla ryhmillä.
 

4.  Miten kuvailisit ryhmäänne ja sen henkeä? 
 
(Alku, Anne Yliniemi)
-Kokoonpano on vuodesta 2016 hieman muuttunut, viisi ryhmäläistä on ollut alusta asti ja nyt Tanssimyllyyn lähtee kymmenen hengen porukka. Ryhmä koostuu niin eri ikäisistä, kuin myös enemmän tai vähemmän harrastaneista. On kokemusta kansantanssista jo vuosia sekä myös vasta alkajiakin. Ryhmä on innostava, kannustava ja suvaitsevainen. Mokailu ei haittaa, kaverilta voi vierestä katsoa mallia ja tanssinopettaja innostaa ja kannustaa “kyllä sinä osaat”. Nuorisoseurojen arvot: yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat Annen mukaan tässä ryhmässä täysin. 
 
 (Juntu, Maiju Partanen)
- Vaikka harrastajat asuvatkin eripuolin Suomea, tapaavat he harjoituksissa kuukausittain ja aina tavatessa on tunnelma lämmin ja kotoisa. Voisi kai sanoa, että Juntu on kuin toinen perhe. 

5.  Mitä kertoisit kansantanssista harrastuksena sellaiselle, joka ei ennestään aiheesta mitään tiedä?  

(Alku, Anne Yliniemi)
-Ei kannata olla ennakkoluuloinen. Kansantanssia kannattaa lähteä kokeilemaan ja antaa sille tilaisuus. Se voi innostaa ja viedä mukanaan tai sitten ei. Kokeilematta ei tiedä.  

(Juntu, Maiju Partanen)
- Ensimmäisenä ennakkoluulot lajia kohtaan roskiin. Harrastamaan ei tarvita kuin innostusta ja kokeilunhalua. Aiempaa kokemusta kansantanssista ei tarvita ja uudet harrastajat otetaan avosylin vastaan.

ISOn Tanhuujat Alku. Kuvaaja Jussi Kaijankangas.

Kalenat – Lasten ja nuorten kansantanssifestivaali Lappeenrannassa 6.–9.6.2019

ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.

Yhteinen Tanssiralli-matka

Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.

Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.

”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”

Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.

”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”

Yhdessä tekeminen tärkeintä

Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.

Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.

Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.

”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”

Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.

Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.

Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.

Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella. 

Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.

Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.

Voita ryhmälle repullinen karkkia!

Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.

ILMOITTAUDU NYT!

Tanssiralli on lasten hetki tähtenä

Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.

Jämsän Tanhuujien Marjo Örn: Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen

Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saa­nut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.

Ensimmäinen tapahtuma oli viikon­lopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuo­tiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suun­nittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapah­tuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuo­tiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesi­vät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suo­mesta ja suomalaisuudesta sekä vanhem­miltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytet­tiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.

Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.

Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhu­harjoitusten yhteydessä ja leireillä projek­teja työstettiin työpajatyyppisesti.

”Moti­vaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsi­vät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”

Saaduilla avustuksilla oli Marjon mie­lestä suuri merkitys.

”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää eri­laista, tavallisuudesta poikkeavaa toimin­taa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”

Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.

HAE AVUSTUSTA

Puoli-Voltti 2017 – Kansantanssi-, musiikki- ja teatterileiri Jämsässä 18.-19.2.2017

Puoli-Voltti leiri on suunnattu tanssi-, teatteri-, ja Luova lava kerhoille ja kaikille kiinnostuneille (yli 6v.) lapsille ja nuorille.

Ohjelmassa:
Koko Suomi tanssii – konsertti, esiintyjinä on Loiskis orkesteri sekä keskisuomalaisia kansantanssiryhmiä
Koko Suomi tanssii konsertti la 18.2. klo 15.00
Pääsymaksu 5 €, alle kouluikäiset ja leiriläiset ilmaiseksi

Leirin työpajoja:
tule kokemaan kesän 2017 Voltti-tansseja, soitinpajoja, improvisointia, muita tansseja ja biisejä!

Aika:
Leiri alkaa la 18.2. klo 11 ja päättyy su 19.2. klo 13

Paikka:
Jämsän ammattiopisto, Koulutie 19, 42300 Jämsä

Hinta:
50 € / henkilö, sisältäen ohjelman työpajoineen, konsertin, ruokailut, yöpymiset, bussikuljetuksen
45€ ilman bussikuljetusta

Leiritalkoot:
Vanhempia pyydetään mukaan Puoli-Voltti leirille talkootehtäviin, vapaa-ajan huoltajiksi ja leirin järjestelyissä avustamaan. Jämsän Tanhuujat hoitavat yövalvonnan. Vanhemmille on tiedossa myös omaa ohjelmaa ja pajatoimintaa.

Ilmoittautuminen su 5.2. mennessä tällä lomakkeella.
Lisätiedot omalta ohjaajalta tai tanssinopettaja Paula Ketulta puh. 040 744 3660.

Järjestää Keski-Suomen Nuorisoseurat ja paikalliset nuorisoseurat

VOLTTI – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Lappeenrannassa 8-11.6.2017  voltti2017.fi