Kategoria: Tanssi

  • Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

    Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

    Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

    Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

    Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

    Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

    Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

  • Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

    Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

    Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

    Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

    Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

    Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

  • Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

    Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

    Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

    Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
    Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
    Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
    Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
    Kuratointi: Milla Korja

    Kuva: Sami Perttilä

  • Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

    Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

    Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan…
    Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.

    Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa.
    Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana.
    Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö. 

    Ilmoittautumislinkki löytyy alta: 

    Kalenoihin voit ilmoittautua Nuorisoseurojen Puodissa

    Osallistumalla Kalenoihin ryhmä saa

    • Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
    • Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
      • Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
      • Soolopaja, Béla Gazdag
      • Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
      • Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
    • Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
    • Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.

    Osallistumismaksu

    Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.

    Ilmoittautuminen

    Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:

    • Ryhmän ja seuran nimi
    • Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
    • Ryhmän ikäjakauma
    • Ryhmän kotipaikkakuntaa
    • Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
    • Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

    Ilmoittautumisen jälkeen

    Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.

    Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa!
    Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi

    #nuorisoseurat140v #kalenat2021 #Lappeenranta  #karjalalainennuorisoliitto #synttarisankarinetsinta #repejarilla
    @kalenatsuomi @kalenat_lappeenranta @visitlappeenranta_official, @lappeenrantafi 

  • Sota, ystävät & pinkit yksisarviset -teos Kalenoissa 8.6.

    Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä.  Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.

    Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.

    Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.

    Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

  • Juhla-Sottiisin paritanssilähettiläät julki

    Juhla-Sottiisin paritanssilähettiläät julki

    Pispalan Sottiisi haki keväällä kansanomaisten paritanssien ”aluekoutseja” vetämään paritanssien lyhytkursseja kautta maan. Matalan kynnyksen koulutusten innoittamina mahdollisimman moni tanssija saa kipinän osallistua Pispalan Sottiisin 50-vuotisjuhliin Tampereella ensi vuoden kesäkuussa.

    Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät on nyt valittu. He sijoittuvat maantieteellisesti kattavalle toiminta-alueelle. Nämä kahdeksan paritanssilähettilästä jakavat kansanomaisten paritanssien ilosanomaa tulevan vuoden aikana:

    Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén.

    Tervetuloa paritanssipajoihimme näiden ammattilaisten johdolla! Kurssien aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Paritanssilähettiläiden rekrytointi liittyy Koko Suomi osaa sottiisia -hankkeeseen, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

  • ISOn Tanhuujilta Tanssimyllyyn Juntu & Alku

    ISOn Tanhuujilta Tanssimyllyyn Juntu & Alku

    ISOn Tanhuujat Juntu. Kuvaaja Eetu Laitinen.

    Suomen Nuorisoseurat järjestää kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly -katselmuksen. Tapahtuma on kansantanssia harrastavien ryhmien kohtaamisen, yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen paikka. Tanssimylly järjestetään 12.-14.4.2019 Sorin Sirkuksella Tampereella. Katselmuskonsertit ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia.

    Tavoitteena on kansantanssin harrastajien tukeminen sekä ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin. Osallistuvat ryhmät saavat arvioinnin omasta osaamisestaan ja tulevat nimetyksi mestaruussarjaan, valioplussarjaan, valiosarjaan, taitoplussarjaan, taitosarjaan tai perussarjaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
    (Lähde: https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssimylly/)

    Alku treenaa kerran viikossa tanssinopettaja (AMK) Paula Ketun johdolla ja Juntu kerran kuussa tanssinopettaja (AMK) Eetu Laitisen johdolla.

    1.  Miten löysit tiesi kansantanssin pariin? 

    (Alku, Anne Yliniemi) 
    -Annen innostus kansantanssiin on lähtenyt alkujaan ihastuksesta kansallispukuihin. Anne tutustui parikymppisenä kansallispukuja valmistaneeseen naiseen, joka valmisti hänellekin ihka oman kansallispuvun. Myös kansanmusiikin hän huomasi olevan lähellä sydäntään. ISOn Tanhuujissa harrastaneen ystävänsä kautta tuli seura hänelle tutuksi ja ystävän esityksiä katsellessa innostus kasvoi. Ensin oli yritetty saada oma jälkikasvu tanhun pariin, mutta tuloksetta. Vasta nähtyään ilmoituksen aikuisten kansantanssin alkeisryhmästä oli herännyt ajatus, entä jos minä lähtisin koittamaan. Ystävän kanssa on helpompi lähteä ja niin oli sovittu, että jos sinäkin tulet niin minäkin menen. Ystävä kuitenkin estyi tulemasta, mutta Anne lähti kuitenkin rohkeasti koittamaan. Ja sille tielleen jäi. Harrastus vei mukanaan ja hyvä niin. 
     
    (Juntu, Maiju Partanen)
    – Maiju aloitti kansantanssin harrastamisen 4-5 vuotiaana kun äiti oli vienyt pienenä treeneihin. Sieltä asti on lajin parissa harrastettu. Peruskouluiässä on muutkin ryhmästä aloittaneet, joten kokemusta on karttunut koko ryhmälle aikalailla.

    2.  Aiempaa esiintymiskokemusta? 
     
    (Alku, Anne Yliniemi)
    – Alku aloitti syksyllä 2016 ja he harjoittelevat kerran viikossa tanssinopettaja Paula Ketun johdolla. Jo seuraavana keväänä oli Alku osallistunut ensimmäiseen Tanssimyllyynsä, jossa lajin ja harrastamisen hienous koko komeudessaan Annelle selvisi. Alku on esiintynyt myös Jyväskylän Yläkaupungin Yössä kahdesti. Folklandialla ja Kaustisilla on käyty katsomassa muiden esityksiä ja kasvatettu omaa innostusta lajia kohtaan. 

    (Juntu, Maiju Partanen)
    -Tämä on ryhmän viides kerta Tanssimyllyssä ja tätä ennen ryhmä on osallistunut useita kertoja lasten katselmuksiin. Ryhmä on esiintynyt useana vuonna Folklandialla ja Pispalan Sottiisissa. Olemme keikanneet myös Kaustisen festareilla sekä Kalenoissa. Esiinnymme myös erilaisissa yritystapahtumissa sekä seuran omissa juhlissa. 

    3.  Mitkä ovat ryhmän tunnelmat tulevasta viikonlopusta? 

    (Alku, Anne Yliniemi) 
    -Ryhmällä on ohjelmistossa masurkkaa ja katrillia joita on innolla harjoiteltu kerran viikossa. Vielä kerran harjoitellaan ennen tapahtumaa. Ryhmä lähtee Tanssimyllyyn innoissaan kartuttamaan kokemusta.

    (Juntu, Maiju Partanen)
    – Innostuneina lähdössä. Kovasti odotetaan mitä palautetta ja kehitysehdotuksia tulee ja minkälaisia esityksiä on muilla osallistuvilla ryhmillä.
     

    4.  Miten kuvailisit ryhmäänne ja sen henkeä? 
     
    (Alku, Anne Yliniemi)
    -Kokoonpano on vuodesta 2016 hieman muuttunut, viisi ryhmäläistä on ollut alusta asti ja nyt Tanssimyllyyn lähtee kymmenen hengen porukka. Ryhmä koostuu niin eri ikäisistä, kuin myös enemmän tai vähemmän harrastaneista. On kokemusta kansantanssista jo vuosia sekä myös vasta alkajiakin. Ryhmä on innostava, kannustava ja suvaitsevainen. Mokailu ei haittaa, kaverilta voi vierestä katsoa mallia ja tanssinopettaja innostaa ja kannustaa “kyllä sinä osaat”. Nuorisoseurojen arvot: yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat Annen mukaan tässä ryhmässä täysin. 
     
     (Juntu, Maiju Partanen)
    – Vaikka harrastajat asuvatkin eripuolin Suomea, tapaavat he harjoituksissa kuukausittain ja aina tavatessa on tunnelma lämmin ja kotoisa. Voisi kai sanoa, että Juntu on kuin toinen perhe. 

    5.  Mitä kertoisit kansantanssista harrastuksena sellaiselle, joka ei ennestään aiheesta mitään tiedä?  

    (Alku, Anne Yliniemi)
    -Ei kannata olla ennakkoluuloinen. Kansantanssia kannattaa lähteä kokeilemaan ja antaa sille tilaisuus. Se voi innostaa ja viedä mukanaan tai sitten ei. Kokeilematta ei tiedä.  

    (Juntu, Maiju Partanen)
    – Ensimmäisenä ennakkoluulot lajia kohtaan roskiin. Harrastamaan ei tarvita kuin innostusta ja kokeilunhalua. Aiempaa kokemusta kansantanssista ei tarvita ja uudet harrastajat otetaan avosylin vastaan.

    ISOn Tanhuujat Alku. Kuvaaja Jussi Kaijankangas.

  • Kalenat – Lasten ja nuorten kansantanssifestivaali Lappeenrannassa 6.–9.6.2019

    Kalenat – Lasten ja nuorten kansantanssifestivaali Lappeenrannassa 6.–9.6.2019

    Kansantanssitapahtuma Kalenat, valtaa Lappeenrannan 6.-9.6.2019. Ohjelmassa on konsertteja, työpajoja, tanssia, tekemisen riemua, illanviettoa, karjalaista haastamista ja festaritunnelmaa neljän päivän täydeltä.

    Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen ja Karjalaisen Nuorisoliiton yhteinen lastenkulttuuritapahtuma kesällä 2019. Paikalle saapuu noin 1000 nuorta kulttuurinharrastajaa.

  • ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.

    Yhteinen Tanssiralli-matka

    Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.

    Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.

    ”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”

    Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.

    ”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”

    Yhdessä tekeminen tärkeintä

    ISOn Tanhuujien Pauha Tanssirallissa 2016

    Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.

    Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.

    Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.

    ”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”

    Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.

    Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.

    Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.

    Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella. 

    [thrive_text_block color=”teal” headline=”Lue myös”][one_half_first]

     

    Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last] [/thrive_text_block]

  • Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

    Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

    Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.

    Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.

    Voita ryhmälle repullinen karkkia!

    Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.

    [thrive_link color=’red’ link=’https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssiralli/#ilmoittautuminen’ target=’_self’ size=’medium’ align=”]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

    Tanssiralli on lasten hetki tähtenä

    Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

    Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.