Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa
Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.
Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.
Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.
Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.
Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.
Vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinto PMK Track Festille
Pieksämäellä järjestettävä nuorten festivaali PMK Track Fest on palkittu vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinnolla. Nuori Kulttuuri myöntää palkinnon vuosittain innostavasta teosta kulttuurisen nuorisotyön toimialalla.
PMK Track Festissä esitellään katukulttuurin eri muotoja ja taustoja, mikä luo rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämyksen. Festivaali on avoin ja ilmainen kaikille, ja sen monimuotoisuus edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Festivaali on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kohtaamispaikan nuorille sekä tarjoamaan monipuolisia kulttuurisia elämyksiä osallistujilleen.
”Aivan mahtavaa, että saadaan tällaista tunnustusta. On todella kiitollinen olo, että tehdystä työstä palkitaan,” iloitsee PMK Track Festin ja Pieksämäen Dynamo-projektin työryhmän jäsen Mika Teppanainen.
Tapahtuma on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen hallinnoimassa ja Etelä-Savon ELY –keskuksen rahoittamassa Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeessa.
”Koko tapahtumakonsepti on nuorten luoma. Työryhmän nuoret ovat selvittäneet, mitä paikalliset nuoret tarvitsevat ja tapahtuma on tehty sen perusteella”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.
PMK Track Fest ei ole pelkkä katsojille suunnattu tapahtuma, vaan se tarjoaa monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja aktiiviseen toimintaan. Tapahtumassa on järjestetty erilaisia workshoppeja, joissa osallistujat ovat voineet mm. tehdä katutaidetta tai tanssia. Nuoret pääsevät tapahtumassa kokeilemaan ja kehittämään omia taitojaan, mikä antaa mahdollisuuden uusiin harrastuksiin tai jopa ammatillisiin polkuihin.
”Uskon, että paikallinen nuoriso arvostaa, että tällaista tarjotaan. Panostamme aina sataprosenttisesti nuoriin”, Teppanainen toteaa.
Track Fest luo nuorille tilaisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Festivaali tarjoaa myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden katukulttuuria harrastavien nuorten ja ohjaajien kanssa. Tämä edistää yhteisöllisyyttä ja tukee nuorten sosiaalista hyvinvointia.
”Olen saanut toiminnasta todella paljon. Saan olla loistavan tiimin kanssa tekemisissä ja samalla kehittää monipuolisesti omia taitoja”, Teppanainen avaa.
PMK Track Festin valinnalla vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teoksi halutaan kiinnittää huomiota nuorten omaan aktiivisuuteen ja vaikutukseen omaan elinympäristön kehittämisessä myös pienemmällä paikkakunnalla.
Digistagen suosituimmaksi valittiin Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuput esityksellään Kohma
Nykytanssiryhmä Nuppujen esitys Kohma on valittu Digistagen suosituimmaksi teokseksi. Ryhmälle luovutettiin kiertopalkinto Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä lauantaina 27.5.
Digistagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Digistage on verkkosivupohjainen virtuaalinen esiintymisalusta, johon kootaan kulttuuria ja taidetta harrastavien nuorten videomuotoisia esityksiä.
”Ryhmä on ollut todella otettu suosiosta, joka on saatu Digistagen myötä. Innostus on ollut aivan käsinkosketeltavaa. Palkinnon saaminen on huikea päätös tälle projektille”, iloitsee teoksen koreografi Satu Järvinen.
Kohma on monitaiteinen nykytanssiteos, joka tutkii suhdetta maailmaan, luontoon ja nuoriin kohdistuvaan odotuksiin. Teos nostaa esiin sanomattoman ja antaa tilaa herkkyydelle, epävarmuudelle ja leikille.
Innoituksen teokselle on antanut tarve nostaa nuorten oma ääni kuuluviin. Esitys käsittelee kiusaamista, yksin jäämistä ja erilaisia paineita, joita nuoriin kohdistuu, mutta myös nuorten välistä ystävyyttä, kannattelua ja yhteistä iloa. Esitys on koostettu improvisoidun ja nuorten omista liikkeistä, ajatuksista ja teksteistä nousevan materiaalin kautta.
”Kaikki, mikä esityksessä näkyy, on noussut nuorten omasta elämästä. Nuoret ovat heittäytyneet prosessiin todella rohkeasti ja avoimesti”, Järvinen kertoo.
Viialan Pyryn Show Teamin nykytanssiryhmä Nuppuihin kuuluu seitsemän 13–15-vuotiasta nuorta. Ryhmän harrastustoiminta on paikallista matalan kynnyksen tanssitoimintaa, johon kuka tahansa on tervetullut sellaisena kuin on.
Kohma on katsottavissa osoitteessa: https://digistage.nuorikulttuuri.fi/teos/kohma/
Koreografia: Satu Järvinen
Valot: Henna Maijala
Kuvaus: Viialan Pyryn Show Team
Editointi: Satu Järvinen
Kotipaikkakunta Akaa
Musiikit: Sarah Palu: Alkuääni, Tuuletar: Kohma
Digisteagen suosituin palkinto jaetaan huhtikuussa Nuori Kulttuuri Digistagella eniten ääniä saaneelle teokselle. Kiertopalkinnon nimi on Nebula. Edellisvuoden kiertopalkinnon saaja oli lohjalainen bändi Safetybox.
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Satu Olkkoselle
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Palkinnon arvo on kaksi tuhatta euroa ja se luovutettiin lauantaina 27.5. Kuopion Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä.
”Satu Olkkosen väsymätön työskentely kotiseutunsa lasten ja nuorten esittävän taiteen toiminnan puolesta sekä lasten ja nuorten kulttuurin tarpeellisuuden sanoittaminen valtakunnallisesti on erittäin poikkeuksellista”, kertoo palkinnon perusteluista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.
Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.
”Kulttuurinen nuorisotyö tarvitsee puolestapuhujia, joiden eturintamassa Olkkonen on jo usealla vuosikymmenellä taistellut. Olkkosen määrittävinä teeseinä ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuuden oikeus”, Weckström kertoo.
Väitöskirjassaan Olkkonen on korostanut esittävän taiteen olevan yhteiskunnallinen tehtävä. Hän toteuttaa tätä itse omassa työssään lasten ja nuorten parissa jokainen päivä.
”Työtä ja tehtävää on paljon, rakenteet ja kehityssuunnat ovat välillä ei-toivottuja. Todellisuudentajun rinnalla on vähintään yhtä tärkeää lietsoa mahdollisuudentajua, olivat ajat kuinka hankalia tahansa. Otan tämän tunnustuksen mukaani niihin hetkiin” Olkkonen totesi juhlapuheessaan.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni
Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.
”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.
Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.
Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström
Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta
Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.
Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen
Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle.
”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.
Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys.
Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo
Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.
Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen.
Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.
Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä.
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.
Kuva: Jussi Salmi
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Teksti Pasi Saarinen
Kuvat Leena Aijasaho
Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.
Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.
Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.
Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
Kuratointi: Milla Korja
Kuva: Sami Perttilä
Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke
Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.
Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.
Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.
Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.
Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille
Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.
Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.
Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.
Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden nuori pelimanni
Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle. Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.
Vuoden kantele -palkinto
Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.
Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.
Vuoden Wäinö
Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.
Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.
Kuva: Ville Kurki
Lisätietoja
Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Tiedottaja Simo Ollila
045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi