Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.
Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.
Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.
Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.
Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Erkki Henriksson on palkittu Vuoden Hermanni -tunnustuksella lauantaina 12.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Yli 50 vuotta nuorisoseuratoiminnassa mukana olleena Erkin panos erityisesti Klaukkalan Nuorisoseurassa on merkittävä. Hän on ahkeralla vapaaehtoistyöllään saanut aikoinaan seuran harrastus- ja tapahtumatoiminnan nousuun ja toiminut pariin otteeseen puheenjohtajana. Nykyisin hän tukee seuran uusia aktiiveja, toimii toiminnantarkastajana sekä kuuluu senioriklubiin.
Vuosien varrella Erkki on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa, puheenjohtajana Hämeen Nuorisoseuran Liiton puheenjohtajana sekä aktiivina Kalevan Nuorten Uudenmaan piirissä ja Nuorisoseurojen Uudenmaan liitossa.
Aktiivisesta työstään Nuorisoseurojen eteen Erkki on aiemmin palkittu Nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä ja hän on Klaukkalan Nuorisoseuran Kunniajäsen.
”Erkki saapuu aina kutsuttaessa paikalle ja häneltä saa apua etenkin seuran virallisissa asioissa. Hän näyttää omalla esimerkillään, kuinka ylisukupolvinen järjestötyö parhaillaan toimii; ei seisomalla nuorten ideoiden edessä, vaan tukien ja toimien taustajoukkoina”, Klaukkalan Nuorisoseurasta kuvaillaan.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Sirkku Salmensuo Suomenniemen Nuorisoseurasta on valittu Vuoden 2025 nuorisoseuralaiseksi. Suomen Nuorisoseurat myöntää valtakunnallisen tunnustuksen vapaaehtoiselle, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Sirkku on ollut mukana Suomenniemen Nuorisoseuran toiminnassa jo vuodesta 1996 lähtien. Kaikki lähti teatterista. ”Tulin täysin pystymetsästä. Näytelmät kiinnostivat, mutta aiemmin ei ollut tullut osallistua.”
Ensimmäisen roolin jälkeen Sirkku on ollut mukana monessa. Hänen vapaaehtoistoimintansa kattaa kaikkea mahdollista seuran kiinteistön ylläpidosta lavasteiden rakentamiseen ja varainhankintaan. Hän toimii myös yhdessä Ritva Ruhasen kanssa seuran maskottiparina, Almana ja Rekkuna, jotka vetävät mm. bingoa ja esiintyvät tapahtumissa.
Kaiken keskiössä on seuran aktiivinen näytelmätoiminta. Viiden-kuuden hengen ydinporukka valmistelee lähes joka vuosi uuden näytelmän. Tänä keväänä vuorossa on Lottopotti Sami Sivosen ohjaamana, johon on ilahduttavasti saatu mukaan myös uusia nuoria. ”Aina kun nuorisoseuralle menee, niin kaikki muu unohtuu. Sitä vaan elää siinä hetkessä”, Sirkku kertoo toiminnan parhaiksi puoliksi.
”Sirkku on vuosikymmeniä paitsi ollut kiistaton tähti näyttämöllämme, myös pyyteetön talkoolainen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja hengennostattaja”, seurasta kuvaillaan.
Vuoden 2025 Nuorisoseuraksi on valittu Jyväskylän seudun Nuorisoseura. Valtakunnallinen tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Jyväskylän seudun Nuorisoseura toimii kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Seura tarjoaa monipuolisia harrastuksia eri ikäisille, järjestää tapahtumia sekä vastaa Jyväskylän normaalikoulun iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Toiminta perustuu aktiivisten vapaaehtoisten, ohjaajien ja työntekijöiden luovuuteen, yhdessä tekemiseen ja avoimuuteen uusille ideoille.
Nuorisoseurantalo Keljon Tapiola tarjoaa paikan monipuolisille tapahtumille, juhlille, päivätansseille ja bingolle. ”Kuka vain voi osallistua ja tulla tekemään tapahtumia yhdessä. Kuulemme myös osallistujia erilaisista mielenkiintoisista tapahtumaideoista”, seuran toiminnanjohtaja Oona Jouhki kertoo.
Yksi esimerkki yhteistyötapahtumasta on viime syksynä järjestetty Tule Mukaan! -kekritapahtuma. Yhdessä Marttojen ja muiden toimijoiden kanssa seurantalosta luotiin aito kohtaamispaikka, jossa oli mielekästä tekemistä sekä mahdollisuus tutustua muihin ihmisiin.
Nuorisoseurojen arvot näkyvät kirkkaasti seuran toiminnassa. Esimerkiksi osallisuuteen panostetaan ohjaajien kanssa. ”Ohjaajien on mahdollista vaikuttaa toimintaansa ja heitä kuullaan ja autetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän ansiostaan kerhot pyörivät kaiken ikäisille”, Jouhki avaa.
Seurasta on myös lähtöisin täysin nuorten idean pohjalta syntynyt podcast PorinaPodi.
”Olemme seura, joka ottaa kaikki halukkaat vastaan avoimesti, aidosti kohdaten ja kuullen sekä niin, että tehtävä työ tuntuu mielekkäältä, toimija kokee itsensä merkitykselliseksi ja saa mahdollisuuden vaikuttaa ja toteuttaa omia ideoitaan. Meillä harrastetaan hyvässä seurassa!”
Vuoden Nuorisoseuroista järjestettiin kannatusäänestys, jossa Jyväskylän seudun Nuorisoseuraa kehuttiin erityisesti ahkerasta toiminnasta kaupungin läheisyydessä.
”Jyväskylän seudun Nuorisoseura tarjoaa vaikuttamispaikan kaikenikäisille.❤️ Nuorisoseurantalo Tapiola toimii kohtaamispaikkana ja mahdollistaa harrastamisen riemun hyvässä seurassa taitavien vapaaehtoisten ja kerhonohjaajien johdolla.”
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden 2024 vastuullisuusteoksi on valittu Honkalammen Nuorisoseuran soveltavan liikunnan kerho. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin tekoja, joilla on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Teko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.
Erityisryhmille suunnattu soveltavan liikunnan kerho käynnistyi viime keväänä Honkalammen Nuorisoseurassa kokeilumielessä. Toiminta sai nopeasti innokkaita osallistujia, jotka ovat päässeet testaamaan sovelletusti monenlaisia liikunnan muotoja.
Kerho sai jatkoa heti samana syksynä ja nyt siitä on tullut pysyvä osa nuorisoseuran toimintaa, jonka ympärille on muodostunut tiivis yhteisö.
Osallistujat ovat antaneet kiitosta hyvästä porukasta sekä mukavista ohjaajista. ”Olemme saaneet palautetta, että kerhossa on kivaa, koska siellä otetaan toiset huomioon. Lisäksi on iloittu siitä, että ryhmässä voi liikkua monipuolisesti”, kertovat ohjaajat Pekka Löfgren ja Jaana Tarkkonen.
Toiminta on hieno nuorisoseura-arvoja edistävä avaus, joka osoittaa, että nuorisoseuroissa on tilaa kaikenlaisille harrastajille.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2025 ohjaajiksi on valittu Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta.
Klaukkalan Nuorisoseuran ohjaaja Tanja Hietakangas on monipuolinen teatterintekijä, joka tunnetaan positiivisesta ja kannustavasta otteestaan. Hän auttaa harrastajanäyttelijöitä löytämään omat vahvuutensa ja tukee heidän kehitystään niin lavalla kuin roolihahmojen luomisessa. Useimmat esityksensä Tanja on myös itse käsikirjoittanut, tuoden lavalle monipuolisia näytelmiä eri-ikäisten näyttelijöiden kanssa.
Syksyllä 2023 Tanja otti uuden askeleen perustamalla Teatteri Roinelan ensimmäisen perheryhmän, jossa aikuiset ja lapset pääsevät yhdessä harjoittelemaan teatterin perustaitoja ja sukeltamaan improvisaation maailmaan. Harrastajat kuvailevat Tanjaa rennoksi, luovaksi ja taitavaksi ohjaajaksi, jonka kanssa työskentely on innostavaa. Teatteri Roinela on onnekas saadessaan hyötyä Tanjan rakkaudesta teatteriin ja hänen kyvystään yhdistää erilaiset ihmiset yhteisiin luoviin projekteihin.
Katariina Mäki-Välkkilä on kansantanssin huippuammattilainen, jonka innostava ja lämmin opetustyyli on sykähdyttänyt tanssijoita jo vuosikymmenten ajan. Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien pitkäaikaisena opettajana ja koreografina hän on tuonut tanssin iloa kaikenikäisille tarjoten yksilöllistä opetusta ja luoden upeita esityksiä. Tänä vuonna hänen ryhmissään ovat tanssineet niin lapset, aikuiset kuin varttuneemmatkin harrastajat.
Mäki-Välkkilä tunnetaan pedagogisesta osaamisestaan, luovuudestaan ja energisyydestään, joka ulottuu aina esitysten suunnittelusta kansantanssijamien järjestämiseen. Hänen oppilaansa kuvaavat tunteja viikon kohokohdiksi, joissa yhdistyvät onnistumisen ilo, huumori ja turvallinen ilmapiiri. Mäki-Välkkilän työ luo ympärilleen iloa, yhteisöllisyyttä ja tanssin riemua.
Lauri Suomela on jo usean vuoden ajan ohjannut lasten ja nuorten sählykerhoa Mallusjoen Nuorisoseurassa täydestä sydämestään. Hänelle on tärkeää tarjota syrjäseudun lapsille ja nuorille mahdollisuus matalan kynnyksen harrastamiseen. Kärsivällisyytensä, huumorintajunsa ja reilun asenteensa ansiosta Lauri on lasten ja nuorten keskuudessa erittäin pidetty ohjaaja.
Seuran pitkäaikaisena jäsenenä ja aktiivisena talkoolaisena Lauri on ollut mukana ylläpitämässä ja kehittämässä Mallusjoen Nuorisoseuran toimintaa. Hänen pyyteetön työnsä on edistänyt erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja hänen huumorintajunsa ja tunnollisuutensa ovat tehneet hänestä korvaamattoman osan nuorisoseuran yhteisöä.
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.
Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.
Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.
Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen
Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu
Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä
Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla
Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot
Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha
Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret
Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit
Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja
Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos
Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957
Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka.
Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.
Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.
Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:
Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.
Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko
Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Palkintokategorioita on kahdeksan:
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.
Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa.
Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.
Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura
Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi
Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä
Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko
Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle