Category Archives for "Seurantalot"

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta

Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.

Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.

Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.

Paikalliset nuorisoseurantalot ovat tärkeitä harrastuspaikkoja – nyt niitä uhkaavat hallituksen leikkaukset  

Puinen kaksikerroksinen talo ilta-auringossa

Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen talousarvio on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Talousarviossa on varattu seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli yhteensä 1.697.000 euroa, joten ensi vuonna seurantalojen korjausavustuksiin kohdistuva leikkaus olisi yhteensä lähes miljoona euroa.

Ymmärrämme hyvin Orpon hallituksen julkisen talouden leikkauspaineen, mutta noin valtava leikkaus olisi kuolinisku seurantalojen ylläpitämiselle. Taloista puhutaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina, mitä ne ovatkin, mutta usein puheissa unohtuu se, mitä eri seurantaloilla tehdään. Me nuorisoseuraliikkeessä koemme, että maamme hallitukselta on unohtunut massiivisen leikkauksen vaikutusten arviointi, varsinkin kerrannaisvaikutusten osalta. Asiasta on tehty monta kannanottoa pitkin vuotta.

Suomenkieliset nuorisoseurat ovat isoin seurantaloryhmä kahdentoista seurantaloyhteisön joukossa. Suomenkielisiä nuorisoseuroja on noin 600 eri puolilla Suomea, ja niistä 85%:lla on omistuksessaan nuorisoseurantalo.

Paikallisissa nuorisoseuroissa harrastetaan erityisesti kulttuuria, mutta myös yhteisöllistä liikuntaa ja urheilua.  Nuorisoseurantaloilla harrastaa viikoittain lähes 30 000 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 2022 kaikissa suomenkielisissä nuorisoseuroissa oli 89 101 käyntikertaa alle 16-vuotiailla harrastajilla ja 101 786 käyntikertaa yli 16-vuotiailla.

Nuorisoseurantalot ovat uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia tiloja 

Monella pienellä paikkakunnalla nuorisoseurantalot ovat kunnan ainoita yhteisiä kokoontumistiloja. Kunnan omat tilat saattavat olla varsinkin ilta-aikaan täyteen buukattuja, ja varsinkin kuntien karsiessa julkisia tilojaan, seurantalojen merkitys kasvaa. Talot ovat niitä ylläpitävien yhdistysten omistuksessa, ja yhdistykset pyörivät pääsääntöisesti täysin vapaaehtoisvoimin. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset laittavat vuositasolla tuhansia tunteja omaa vapaa-aikaansa niin yhdistyksen kuin omistamiensa talojen pyörittämiseen.

Korjausavustusten turvin näitä harrastus- ja kokoontumispaikkoja voidaan pitää yllä varsin huokeasti. Tuki korjaukseen palautuu moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun talot pysyvät käyttökelpoisina ja korjaukset myös osaltaan tukevat talojen energiatehokkuutta. Pelkästään paikallisten nuorisoseurojen hakemat korjausavustukset olivat vuonna 2022 yhteenlaskettuna noin 1,7 miljoonaa euroa, kun avustuksia pystyttiin jakamaan nuorisoseuroille noin 475 000 euroa. Kaikkien seurantaloyhteisöjen hakemat avustukset olivat monia miljoonia euroja. 

Ristiriita hallitusohjelman kirjausten kanssa 

Valtava leikkaus seurantalojen ylläpitämiseen on myös ristiriitainen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu kaikkien suomalaisten liikkumisen, nuorten hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen sekä vastaaminen mielenterveyden haasteisiin. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta vastaa kaikkiin edellä mainittuihin hallitusohjelmakirjauksiin. Lisäksi paikallisten yhdistysten valtava panostus kansalaisyhteiskuntaan taloja ylläpitämällä ja harrastustoimintaa järjestämällä saa peruuttamattoman kolauksen, mikäli maamme hallituksen viesti on se, että aktiivista kansalaisuutta ei arvosteta.

Edullisella, matalan kynnyksen toiminnalla, jossa osallisuuden kokemus vahvistuu, voidaan jatkossakin vastata yhteiskuntamme haasteisiin. Monet viimeisimmistä nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista tuovat hengailu- ja harrastuspaikkojen merkityksen esiin. Myös eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.

Vetoamme maamme hallitukseen, että seurantalojen korjausavustuksen määrärahaleikkausta arvioidaan vielä uudelleen. Vahinko voi olla täysin peruuttamaton, ja kerrannaisvaikutukset säästöstä koituvaa hyötyä huomattavasti suuremmat. 

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450. 

Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. 

Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen. 

Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. 

Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto

Seurantalopäivä tulee taas – katso viikonlopun tapahtumat!

9.-10.9.2023 vietetään nuorisoseurantaloilla valtakunnallista seurantalopäivää. Päivät ovat osa Euroopan laajuista Kulttuuriympäristöpäivää.

Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Listauksen viikonlopun tapahtumista löydät alta.

Nuorisoseurantaloilla tapahtuu toki arkisemminkin ympäri vuoden, sillä talot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Taloilla pidetään mm. kokouksia, talkoita, perhejuhlia ja myyjäisiä. Nuorisoseurantalot ovat paikkakuntiensa harrastus- ja kansalaistoiminnan matalan kynnyksen tiloja ja niitä ylläpidetään lähes poikkeuksetta talkoovoimin.

Seurantalopäivän tapahtumia

Kuohun Nuorisoseura

Tervetuloa Kuohun Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlaan la 9.9. klo 13! Ohjelmassa laulua, ote näytelmästä ja kakkukahvit. Juhlapuhujana on kansanedustaja ja edellisen hallituksen kulttuuriministeri Petri Honkonen. Lisätiedot: www.kuohunkylatalo.fi

Suvitie 7, 41930 Kuohu (Jyväkskylästä n. 20 km länteen Keuruuntietä).

Kainaston Nuorisoseura

Talkoilla talo kuntoon! Kokoonnutaan nuorisoseuratalolle siivoamaan, kunnostamaan ja kehittämään yhteistä taloamme la 9.9. klo 14 alkaen. Lisätiedot: Kainaston Facebook-sivu

Lehtimäentie 1, 61820 Kainasto

Mallusjoen Nuorisoseura

La 9.9. idyllinen maalaisklubi Takkari-klubi saa vieraakseen huikean, sympaattisen ja monipuolisen laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen. Eikä siinä vielä kaikki – ilta tulee olemaan kahden täysimittaisen konsertin pituinen: toiseksi esiintyjäksi saadaan vieras Yhdysvalloista asti. Chad Price on Indianan Bloomingtonissa asuva laulaja-lauluntekijä, joka tunnetaan parhaiten legendaarisen ALL-yhtyeen solistina jo yli kolmen vuosikymmenen ajalta.

Klubi-illan ikäraja K-18. Ovet auki klo 18.

Klubilla on anniskeluoikeudet ja juomaa & pientä purtavaa on tarjolla koko illan ajan. Kaikille etukäteen lipun ostaneille löytyy salista paikat, mutta totuttuun tapaan jonoa alkaa kertyä ovelle jo heti klo 18 ja paikan pääsee valitsemaan tulojärjestyksessä. Suosittelemme siis olemaan paikalla ajoissa heti ovien avauduttua!

Liput (27,50 €) osoitteesta www.mallusjoennuorisoseura.eventiolive.fi

Seuratalontie 37, 16450 Mallusjoki

Mahlun Nuorisoseura

Tervetuloa Mahlun ensimmäiseen kävelyjalkapalloturnaukseen la 9.9. klo 12-15! Osallistuminen on maksuton ja kaikille avoin. Joukkueeseen kuuluu viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Tapahtumassa on kahvila ja liikunta-aiheinen valokuvanäyttely. Joukkueita kannustaa länsiafrikkalaisin rytmein tanssi- ja rumpuryhmä Sisi Majitu!

Turnauksen paras joukkue palkitaan 300 euron rahapalkkinnolla!

Lisätiedot: Mahlun Nuorisoseura

Myllymäentie 1592, 43220 Mahlu

Ulvilan Nuorisoseura

Peräkonttikirppis sekä tekemistä lapsille la 9.9. klo 11-15. Lapsille temppurata ja puuhanurkka sekä Tempoa tenaviin-kokeiluvartteja, joissa vanhempi-lapsi musiikkiliikuntaa. Kahvio avoinna koko tapahtuman ajan!

Tempoa tenaviin-kokeiluvartit:

  • klo 11.15 Taaperot (yli 1v)
  • klo 11.45 Vauvat (0-12 kk)
  • klo 12.15 Taaperot (yli 1 v)
  • klo 12.45 Vauvat (0-12 kk)

Lisätiedot: Ulvilan Nuorisoseura

Välmäntie 6, 28400 Ulvila

Siitaman Nuorisoseura

Siitaman Nuorisoseurantalo Jukolassa vietetään seurantalopäivää la 9.9. klo 12-15 visailun ja puffetin merkeissä. Lisäksi esillä kuvakollaasi Siitamasta. Tapahtumassa voi myös äänestää vuoden kyläläistä!

Lisätiedot Siitaman Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

Siitaman kylätie 614,  35300 Orivesi

Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura

Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura järjestää avoimet ovet nuorisoseurantalo Sampolassa la 9.9. klo 11-15. Paikanpäällä voi tutustua meneillään olevaan remonttiin sekä talon tuleviin suunnitelmiin. Kahvitarjoilu.

Lisätiedot Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

Savolanmäentie 17, 85900 Reisjärvi

Rehtilän Nuorisoseura

Tanssit seurantalo Rehtilässä la 9.9. kello 19 alkaen. Tanssit tahdittaa Jokioisten oma Viihdeorkesteri JoViaali. Liput 10 €. Kahvio. Käteismaksu. Kesto noin 3h. Tervetuloa! Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.

Rehtiläntie 12, 31630 Minkiö, Jokioinen

Salonkylän Nuorisoseura

Pihakirppispäivä Salonkylässä ja Viiperillä su 10.9. klo 12-18. Nuorisoseurantalolla kirppismyyjiä, Nuorisoseuran kahvila palvelee koko päivän ja talon ovet ovat avoinna. Kartta pihakirppiksistä ja lisäinfoa löytyy Salonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

Salonkyläntie 457, Kaustinen

Tikkalan Nuorisoseura

Poikkea päiväkahville seurantalolle su 10.9. klo 12-15. Ohjelmassa musisointia ja arpajaiset. Tervetuloa! Lisätiedot Tikkalan Facebook-sivulta.

Tikkalantie 21, 19700 Sysmä.

Alaviirteen Nuorisoseura

Pruukatahan vanahan ajan markkinat su 10.9. klo 10-15. Tarjolla perinteisesti erilaisia kädentaidon aarteita, herkkuja ja syksyn satoa. Esiintymässä Ansun pojat!

Viirretie 38, 69240 Ala-Viirre

Pyhämaan Nuorisoseura

Fillaritreffit su 10.9. klo 11-13. Tule paikalle fillarilla, kävellen, autolla tai miten vain! Seura tarjoaa kahvia ja kastamista. Lisätiedot Pyhämaan Facebook-sivulta.

Pyhämaantie 1076, 23930 Pyhämaa

Kosken TL Nuorisoseura

Pukeudu kansallispukuun, lisää vaatetukseesi kansallispuvun osia tai tule vain paikalle ihastelemaan muiden pukuja Kansallispukujen Tuuletukseen Kosken Tl. Nuortentuvalle su 10.9. klo 15-17. Nuorisoseuran kansantanssijat opettavat tapahtumassa myös helppoja perinteisiä kansantansseja ja kahvio on avoinna iltapäiväkahvitteluun. Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.

Härkätie 3, 31500 Koski

Tammelan Nuorisoseura Aura

Avoimet ovet Auran pirtillä su 10.9. klo 12-15. Tarjoamme kahvin ja pullan kävijöille. Tervetuloa tutustumaan meidän Pirttiin! Lisätiedot Tammelan Facebook-sivulta.

Kirkkoahteentie 5, Tammela

Luvian Nuorisoseura

Syysmarkkinat Tasalassa su 10.9. klo 11-14. Myynnissä mm. kirpparitavaraa, elintarvikkeita, leivonnaisia, käsitöitä, antiikkia ja koruja. Ilmainen kahvitarjoilu kaikille kävijöille! Lisätiedot Luvilan Facebook-sivulta.

Tasalantie 6, 29100 Luvia

Valtioneuvosto esittää seurantaloille energia-avustusta

Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.

Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.

”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.

Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.

”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.

Lue uutinen Kotiseutuliiton sivuilta: https://kotiseutuliitto.fi/valtioneuvosto-esittaa-seurantaloille-energia-avustusta/

Nuorisoseurat tiedottavat jäsenistöään heti, kun yksityiskohdat selviävät. Järjestämme myös webinaarin avustushausta pian tiedotettavana ajankohtana.

Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille

Piirroksessa seurantalo, jonka ympärillä kolme ihmistä.

Keski-Suomen alueella vuoden 2023 alussa aloittanut hanke Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa tuo kulttuuriprojektien mahdollisuudet paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten ulottuville uudenlaisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on kulttuuritoiminnan vetovoiman lisääntyminen maaseutualueilla, erilaisten kulttuurin kokemisen ja osallistumisen tapojen mahdollistaminen.

Hanke mahdollistaa keskisuomalaisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten toiveiden mukaisten kulttuuriprojektien tekemisen. Paikalliset toimijat kutsutaan koolle yhteisiin dialogeihin, joiden pohjalta kulttuuriprojektit eli kulttuurituulahdukset laitetaan vireille. 

Hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Riikka Järvinen (kulttuurituottaja YAMK), joka koordinoi ja tuottaa kulttuurituulahduksia yhdessä paikallisten kanssa. ”Hanke mahdollistaa sen, että kulttuuriprojektit tehdään täysin seurojen tarpeista käsin, ja hankkeessa on resursseja projektien tuottamiseen. Olen iloinen päästessäni mukaan tuottamaan tällaista toimintaa, sillä kulttuuri ja osallisuuden kokemukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Toivon myös, että yhteisöllisillä projekteilla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.”, kertoo Järvinen. 

Vuosina 2023-2024 toimiva hanke on Suomen Nuorisoseuroille uusi myös rahoitusnäkökulmasta, sillä sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto.  

”Maakuntaliitto on meille uusi rahoittaja, ja myös tästä syystä tämä hanke on valtakunnallisellakin tasolla kiinnostava Nuorisoseuroille. Uskomme yhteiseen kehittämiseen ja elävään kulttuuriperintöön, ja odotan innolla, mitä kaikkea Keski-Suomessa hankkeen kautta saadaan aikaan!”, iloitsee Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen. 

Lisätietoja 

Projektityöntekijä Riikka Järvinen, 044 901 8458, riikka.jarvinen@nuorisoseurat.fi  

Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen, 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi 

Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen – Nuorisoseurat Keski-Suomi – Tekemisen riemua!

Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo.

Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.  

Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.  

Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. 

Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään. 

”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.  

Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle. 

”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.  

Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.   

Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo
Kuvaaja: Ville Suhonen

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450