Archive
Monthly Archives: marraskuu 2018

Avoimia työpaikkoja työllistämishankkeessa

Suomen Nuorisoseurat hakee Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa-hankkeeseen projektipäällikköä.

 

Projektipäällikkö vastaa työllistämishankkeen hallinnosta, taloudesta ja seurannasta sekä osallistuu hankkeen käytännön toteutukseen.  Lisäksi projektipäällikkö toimii hankehenkilöstön lähiesimiehenä. Toimipiste sijaitsee Suomen Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistossa Jyväskylässä.  Tehtävä on määräaikainen 1.1. – 31.12.2019, työ alkaa, mikäli hanke saa rahoitusta.

 

Leipää ja kulttuuria-hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista sekä työelämävalmiuksia etsimällä Keski-Suomen alueelta työpaikkoja ja tukea kohderyhmän työllistymistä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin ja valmentaa heitä siinä.

 

Hankkeessa toimitaan Nuorisoseurajärjestön valtakunnallisessa Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeiden verkostossa sekä Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n ja Jyvässeudun 4H ry:n yhteisessä Uraverkostossa Keski-Suomessa.

 

Projektipäälliköltä edellytämme:

  • nuorisoseuratoiminnan tuntemusta ja kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä
  • kokemusta työllistämistoiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta
  • kokemusta projektien menestyksekkäästä johtamisesta
  • tehtävään soveltuvaa koulutusta
  • hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa
  • yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa toimimiseen

Hakemukset palkkatoiveineen ja ansioluettelo tulee toimittaa 2.12.2018 mennessä sähköpostilla: teija.lindholm@nuorisoseurat.fi

Haastattelut järjestetään viikolla 50, maanantaina 10.12.2018

Mahdolliset tiedustelut Riina Kylmälahti gsm. 040 7721 609

 

Suomen Nuorisoseurat hakee Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa-hankkeeseen projektikoordinattoria ja osa-aikaista (50 %) työhön valmentajaa.

 

Projektikoordinaattori ja työhön valmentaja toteuttavat hankkeen käytännön toimintaa. Toimipiste sijaitsee Suomen Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistossa Jyväskylässä.  Tehtävä on määräaikainen 1.1. – 31.12.2019, työ alkaa, mikäli hanke saa rahoitusta.

 

Leipää ja kulttuuria-hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista sekä työelämävalmiuksia etsimällä Keski-Suomen alueelta työpaikkoja ja tukea kohderyhmän työllistymistä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin ja valmentaa heitä siinä.

 

Hankkeessa toimitaan Nuorisoseurajärjestön valtakunnallisessa Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeiden verkostossa sekä Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n ja Jyvässeudun 4H ry:n yhteisessä Uraverkostossa Keski-Suomessa.

 

Työntekijöiltä edellytämme:

  • nuorisoseuratoiminnan tuntemusta ja kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä
  • kokemusta työllistämistoiminnasta ja työntekijöiden sekä työnhakijoiden valmennuksesta
  • kokemusta projektitoiminnasta
  • tehtävään soveltuvaa koulutusta
  • hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa
  • yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa toimimiseen

Hakemukset palkkatoiveineen ja ansioluettelo tulee toimittaa 5.12.2018 mennessä sähköpostilla: teija.lindholm@nuorisoseurat.fi

Haastattelut järjestetään viikolla 50, torstaina 13.12.2018

Mahdolliset tiedustelut Riina Kylmälahti gsm. 040 7721 609

 

Pikkujoulutansseissa tanssittiin ja palkittiin parhaita!

Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi sai tunnustuksen monipuolisesta ja laadukkaasta teatteritoiminnastaan, kun se valittiin Keski-Suomen vuoden 2018 Nuorisoseuraksi. Palkinto jaettiin Keski-Suomen Nuorisoseurojen Pikkujoulutansseissa, jossa palkittiin myös muita ansioituneita seuroja ja nuorisoseuralaisia. Pikkujoulutanssit järjestettiin Keljon nuorisoseurantalo Tapiolassa Jyväskylän seudun Nuorisoseuran isännöiminä. Esiintymässä oli kansantanssiryhmiä Jyväskylästä, Jämsästä ja Keuruulta. Musiikista vastasi Duo Pekka Nättinen.

 

Keski-Suomen Nuorisoseurojen tunnustukset 2018 perusteluineen:

 

VUODEN NUORISOSEURA

Vuoden Nuorisoseuran palkintoa vastaanottamassa pitkään Kulissin toiminnassa mukana ollut Anna Huotari.

JYVÄSKYLÄN TEATTERIYHDISTYS KULISSI RY

Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry tuottaa vuosittain sekä lasten että aikuisten musikaaliproduktiot, joita esitetään kesällä Latoteatterissa. Toiminta laajenee vuosi vuodelta: muutama vuosi sitten kesän tuotantojen rinnalle syntyi myös Kulissi Goes A Cappella -kuoro sekä nuorisoteatteriryhmä, jotka ovat nykyään pysyviä toimintamuotoja. Myös muita omaehtoisia tuotantoja on ollut.

Kulissin teatteritoiminta on tunnetusti taiteellisesti tasokasta ja kunnianhimoista. Kesän 2018 aikuisten musikaali Grease myi ennätyksellisesti kaikki 20 näytöstä loppuun.

Kasvatustoiminta Kulissilla edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Innostuksesta teatteriharrastukseen lapset ja nuoret haluavat osallistua vuosi vuodelta enemmän myös yhdistyksen päätöksentekoon ja ottaa vastuuta kioskitoiminnassa. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia.

Viime vuosina Kulissi on ottanut entistä enemmän myös työnantajan roolia. Kesän musikaaleihin palkataan ohjaajan lisäksi esimerkiksi musiikinohjaaja, koreografi, puvustaja, ääni- ja valoteknikot sekä useita muusikoita. Myös kioski työllistää nykyisin yhden ihmisen kesällä. Laajentuneen toiminnan myötä Kulissi on palkannut myös osa-aikaisen tuottajan.

Nuorisoseura Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry:llä nuorisoseurajärjestön toiminta-ajatus toteutuu kaikin puolin.

 

Palkitaan Keski-Suomen Osuuspankin lahjoittamalla 200 euron stipendillä.

 

VUODEN NUORISOSEURALAINEN

MARJO ÖRN

Marjo Örn on monialainen ja lahjakas tekijä. Häntä voisi kuvata innostajaksi, joka on kokenut toimija niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti.

 

Palkitaan kirjapalkinnolla, lahjoittanut Positiivarit ry.

 

VUODEN KULTTUURITAPAUS

 

UITTOKALLIOROCK

Uittokalliorock todellakin ansaitsee vuoden kulttuuriteon huomion ja kunnian. Ei pelkästään jo uskomattoman talkootyön takana saavutettu tapahtuma, vaan jo kolmivuotinen perinne, joka saa Kimingin kyläläiset aina kesän lopuksi Nuorisoseuran talolle juhlimaan. Viikonloppu ja jo sen suunnittelu ja valmistelu kyläläisten kesken on kuin liima, joka luonut uutta yhteishenkeä koko kylään. Rock kokoaa myös lähialueen entiset poismuuttaneet nuoret rokkaamaan ja tapaamaan toisiaan. Monilla on omakohtaisia muistoja 70 ja 80-luvun tapahtumista Uittokalliolla, esim. Topi Sorsakosken ja Juicen keikoista.

 

Palkitaan teatterilahjakorteilla, lahjoittanut Jyväskylän Kaupunginteatteri.

 

VUODEN VERKOSTOITUJA

 

RUTALAHDEN KESÄKAHVILA, LETKAN POP UP –ILLAT

Rutalahden nuorisoseura on innovatiivisesti kehittänyt kesätoimintaansa. Viime kesänä Letkan monipuolisen ohjelmatarjonnan sekä tanssikurssien ja kesäjumpan lisäksi järjestettiin kuusi pop-up –ravintolailtaa. Letkan Rysä-ravintolassa teemailtojen ruokapalvelun tuottajana kunakin iltana toimi aina eri paikallinen yrittäjä, tarjoten maittavaa lähiruokaa. Illoissa oli myös vaihtuvat esiintyjät iskelmästä poppiin.

Rutalahti on näyttänyt verkostoitumisen voiman ja kuinka yhdessä saadaan aikaan enemmän.

 

Palkitaan tuotepalkinnolla.

 

VUODEN OHJAAJA

 

TINJA KUVAJA

Tinja Kuvaja on toiminut ohjaajana Nuorisoseurojen Luova lava harrastustoiminnassa, koulujen loma-aikoina sekä kesäisin järjestettävillä päiväleireillä Jyväskylässä syksystä 2016 alkaen. Tinja on myös toiminut Luova lava toiminnan ohjaajatiimissä aktiivisena jäsenenä. Luova lava ryhmien ja leirin ohjaamisen lisäksi Tinja on vastannut Hetki Taiteilijana yhteisesitysten ohjauksista viime vuosina ja ollut kehittämässä Luova lava toimintaa aktiivisesti Keski-Suomessa.

 

Palkitaan kirjapalkinnolla, lahjoittanut Positiivarit ry.

 

VUODEN TANSSITEKO

 

ISON TANHUUJAT, PAUHA JA PISARAT, PRAHA FOLKLORE DAYS

ISOn Tanhuujien ryhmät Pauha 15-17v. ja Pisarat 12-15v. kävivät yhteisellä esiintymismatkalla Prahassa, Praha Folklore Days festivaalilla, viime kesänä. Vuoden tanssiteoksi, matka ja sitä edeltävä konsertti Petäjävedellä, nousevat kirkkaasti.

Saumaton ja tinkimätön yhteistyö vanhempien välillä varainkeruussa ja matkan mahdollistajina on esimerkillistä. Ryhmät edustivat Keski-Suomea ja lumosivat taitavalla tanssilla festivaalikävijät.

 

Palkitaan teatterilahjakorteilla, lahjoittanut Jyväskylän Kaupunginteatteri.

 

 

VUODEN TEATTERITEKO

 

PÄÄJÄRVEN NUORISOSEURA RY

Pienellä kylällä on aktiivinen ja kokenut “yrittävä” porukka tehnyt kovasti töitä herättääkseen vanhat näytelmä perinteet henkiin. Pelkäksi yritykseksi tämä ei jäänyt, vaan Pääjärven nuorisoseura on toiminnallaan ansainnut teatteriteon palkinnon.

 

Palkitaan teatterilipuilla, lahjoittaja Jyväskylän Kaupunginteatteri.

 

VUODEN NOUSIJA

 

VALKOLAN NUORISOSEURA RY

Valkolan nuorisoseura on kuluneena vuonna tehnyt huikean määrän työtä niin talonsa, kuin toimintansa kunnostamiseksi ja elävöittämiseksi. Talkoovoimin kauttaaltaan kunnostettu talo ja uusittu kalusto tarjoaa komeat tilat seuran toimintaan ja erilaisien tilaisuuksien puitteiksi. Mainittakoon myös, että uudistuksista sai osansa myös näyttävät ja informatiiviset kotisivut.

Vanhoja jo hiipuneita perinteitä on elvytelty henkiin, sekä lasten että aikuisten säännöllistä harrastustoimintaa tiloissa kehitetty. Yhteistyötä tehdään koulun ja muiden yhdistysten kanssa.

Talkootöitä on takana lukemattomia tunteja niin omissa, kuin muualla avustetuissa talkoissakin. Valkolassa on näytetty, että yhteistyössä on voimaa ja askel kerrallaan voi suuriakin saavuttaa.

 

Palkitaan tuotepalkinnolla.

 

ERITYISMAININTA REMPPARYHMÄLLE

 

HERMANNI JUURIKKALA, JYVÄSKYLÄN SEUDUN NUORISOSEURA RY

Erityismaininta rempparyhmän ansioituneesta toiminnasta. Moni seurantalo on rempparyhmän korjaus- ja pintaremonttien myötä saanut pidempää ikää ja uudistunutta ulkonäköä. Onkin tärkeää, jotta pidämme vanhat talot hyvässä kunnossa nykyiselle ja tulevalle käytölle. Hyvät ja toimivat tilat ovat monimuotoisen toiminnan kannalta monessa seurassa elintärkeät.

 

Palkitaan tuotepalkinnolla.

Pikkujoulutanssit ja Nuorisoseuragaala Tapiolassa 23.11.

Jo perinteeksi muodostuneet pikkujoulutanssit järjestetään Keljon Tapiolassa perjantaina 23.11.2018. Tarjolla on tanssia ja musiikkia. Lisäksi palkitsemme vuoden 2018 ansioituneita Nuorisoseuroja ja Nuorisoseuralaisia. Liput 10€, kahvio auki koko illan.

Tervetuloa mukaan!

Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee

Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee. Tätä ei tietenkään kukaan usko. En minäkään olisi, jos joku olisi minulle moista tullut kertomaan.

Mutta nyt, kun olen talolla työskennellyt, olen valmis kääntämään takkiani. Olen kuullut, en vain kerran enkä kahdesti vaan useammin kerran samat töminät, kuin yläkerrassa käveltäisiin, josta sitten seuraa ikkunoiden helinää ja ropinaa, kuin lattialle jotain tippuisi. Ja en vain minä, vaan myös monet muut ovat kuulleet samat äänet. Talossa vieraileva koira haukkuu ensin yläkerran ja sen jälkeen se menee saliin ja murisee tietyn kohden aivan kuin siinä paikoissa olisi jotain erityistä.

Maineikas skottifilosofi David Hume opetti 1700-luvulla, että ihmeeseen tulee uskoa vain silloin, kun kaikki vaihtoehtoiset selitykset ovat epätodennäköisempiä kuin ihme. Alan tutkijat ovat sanoneet, että 95 prosenttiin arkiajattelusta poikkeavista tapahtumista löytyy luonnollinen selitys. Viisi prosenttia on ihmeitä. Mahtuvatko minun kuulemani äänet tuohon viiden prosentin marginaaliin vaikka virheprosentti olisi 0.2 % puoleen ja toiseen?

Olen huolella sulkenut mahdolliset tekijät pois. Harakoitten hyppely katolla aiheuttaa kolinaa , mutta ei lasien helinää, vaikka olisivat tavallista pulskemmassa kunnossa. Läheisen koulun oppilaat käyvät pihalla kirmailemassa opettajan johdolla tai vain omia aikojaan. Heistä lähtee meteliä, kun juoksevat pitkin talon seinustaa. Piha vain on ollut silloin tyhjä, kun äänet ovat kuuluneet. Olen sen aina tarkistanut. Toisekseen, koululaiset eivät pääse talon vintille.

Hirsisellä talolla on tapana naristaa nurkkiaan ja paukutella seiniä sään vaihtelujen mukaan. Tämä tietenkin on ollut vahvin ehdokas äänille. Nämä äänet vain ovat epäsäännöllisiä ja eri puolilta taloa kuuluvia kun taas kummittelevat äänet ovat aina samanlaisia ja tietystä kohdasta kuuluvia. Mitä muita selittäviä tekijöitä voisi olla, en keksi. Onko minun näin uskottava kummitusten olemassaoloon?

Yleensä kummitukset ja kummitustarinat on liitetty linnoihin ja kartanoihin. Mustion linnassa kummituksia kerrotaan olevan koko joukon. Kartanon entisen omistajan Hjalmar Linderin haamun lisäksi ylimmässä kerroksessa asustaa Harmaan rouva ja toisessa kerroksessa asustaa Valkoisen rouva. Kuningas Kustaa III:n haamun on kuultu kävelevän kuninkaan makuuhuoneessa raskain, surumielisin askelin. Turun linna on myös täynnä erilaisia kummituksia. Linnassa vaeltaa mm. vuonna vanginvartija Petter Norman haamu. Hänet murhattiin vuonna 1822. Linnan siivooja oli 1980-luvulla nähnyt vanginvartijan huoneessa pienikokoisen mieshahmon, joka oli kulkenut huoneen läpi. Mies meni portaita alas ja häipyi seinään. Kuninkaansalin vessasta on nähty ilmestyvän naisen ja katoavan salin pylvään taakse.

Erityisen kuuluisia ovat ulkomaiden kummitukset. Monet presidentit ovat tunteneet Abraham Lincolnin läsnäolon valkoisessa talossa. Kuningas Henrik VIII:n kuudesta vaimosta viisi on nähty vaeltavan henkinä. Pappila Essexissä Kaakkois-Englannissa on ehkä maailman kuuluisin kummitustalo. Pappilassa asuneet ihmiset ovat kertoneet tarinoita, joissa surullinen nunna kävelee pitkin käytäviä. Nunnasta on vuoteen 1939 mennessä oli tehty yli 200 havaintoa. Kun pappila paloi, henkien nähtiin katselevan paloa sen ulkopuolella. Eräässä Ranskan vanhassa linnassa vaeltaa syyttömänä mestattu mies, joka kalisuttelee vankityrmien kaltereita.

Kummitukset on liitetty kuolleitten ihmisten henkiin, joilla ei enää ole fyysistä kehoa, mutta jotka eivät ole siirtynyt henkimaailmaan. Taustalla on ollut jokin erityinen syy, mestaus, murha tai onnettoman rakkauden musertama sielu, jonka vuoksi sielu on jäänyt kuoleman jälkeen vaeltamaan tai muulla tavalla ilmaisemaan itseään.

Esimerkkinä tällaisesta Oriveden Koivunimenkylässä sattunut tapaus, jossa äiti oli polttanut saunan kiukaassa aviottomana syntyneen lapsensa. Saunasta oli tämän jälkeen alkanut kuulua lapsen itkua. Kyläläisten ihmetellessä asiaa, äiti oli tunnustanut surmanneensa lapsen. Itku saunassa ei äidin tunnustuksesta huolimatta loppunut. Vasta saunan purkamin ja lopullinen hävittäminen lopetti itkun.

En tunne talon historiaa niin tarkkaa, että tietäisin, onko täällä sattunut jotain sellaista, jonka seurauksena taloon olisi jäänyt jonkun onnettoman sielu vaeltamaan. Kukaan muukaan talolta, vanhemmistakaan ihmisistä, ei tunne tapauksia, joka moista meteliä voisi talossa aiheuttaa. Onko talon alkuaikoina sattunut joitain sellaista, josta tänä päivänä ei enää tiedetä ja joka on jäänyt jo jonnekin historian hämämyyn? Vain kummittelevat äänet ovat tästä enää kertomassa. Tiedä häntä.

Takki on käännetty – mutta vain puoliksi. Jännittyneenä odotan syksyn ja talven pimeitä hetkiä, jos vaikka pääsisin kohtaamaan kummituksen silmästä silmään. Silloin ei enää tarvitsisi häilyä uskon rajamailla vaan voin jo tietää. Näissä asioissa terve kriittisyys on aina paikallaan.

Oletko sinä havainnut nuorisoseurantalolla kummituksia? Hurjaa pyhäinpäivää kaikille!

Kirjoittaja: Ilkka Hallamäkinen, Kintauden nuorisoseura

Marraskuun 2018 nuorisoseura: Pajupuron Kylä- ja Nuorisoseura ry

 Pajupuron Kylä- ja Nuorisoseura sai kunnian olla ensimmäisenä kuukauden nuorisoseurana. Kysymyksiin iloisella mielellä vastasi puheenjohtaja Suvi Rossi.

Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlassa v. 2011 oli paljon arvovaltaisia vieraita.

 

  • ​​Yhdistyksen nimi: Pajupuron Kylä- ja Nuorisoseura ry
  • Kotipaikka: Saarijärvi
  • Perustamisvuosi: 1911
  • ​Linkit:Kotisivut​​​

 

Kysymykset:

  1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
  • Seuran 100-vuotisjuhla vuonna 2011. Juuri ennen juhlaa saatiin kylätalona toimivan entisen kyläkoulun kunnostus talkoovoimin valmiiksi. Se oli sellainen yhteinen voimainponnistus.

 

  1. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
  • Yhteenkuuluvuuden tunne.

 

  1. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
  • Viimeisin mieleen tuleva on edellisen vuoden (2017) Maaseudun Sivistysliiton hankkeena toteutettu ympäristötaideteos, jossa tehtiin taidepolku entisen kyläkoulun taakse.

 

  1. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?
  • Vierailuja lähialueen seuroihin jakamaan ajatuksia, ideoita ja toimintatapoja. Ei tarvitse kaikessa yksin keksiä pyörää uudestaan.

 

  1. Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
  • Merkittävin juttu on varmasti jokakesäinen kesäkahviomme, joka kokoaa porukkaa kahvittelemaan naapurikyliä myöten. Ihan uusi juttu ensi vuonna on käsityöpaja. Tarkoituksena on saada aikaa yhteisöllinen tilkkutyö.

 

  1. Nuorisoseuranne erikoisuus?
  • Heittäytyvää ja innostuvaa porukkaa, jolla saadaan hyvää aikaan yhdessä.

 

  1. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?
  • Ennakkoluulottomasti uutta kohti!

 

  1. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?
  • Muurahainen, seurassamme on työteliästä väkeä.

 

  1. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden seuralta?
  • Mitä uutta aiotte tehdä tai kokeilla tulevana vuonna?

Vastatalkoot ovat perinteinen puuhamme heinäkuussa, jolloin teemme 50-60 saunavastaa myyntiin joulumyyjäisissä.

Joulumyyjäiset ovat meille tärkeä varainhankinnan muoto.

 

Valitsemme Keski-Suomen aluetoimistolla arpomalla kuukauden nuorisoseuran, jonne soitamme puheenjohtajalle ja julkaisemme kysymykset vastauksineen kotisivuillamme. Jännityksellä odotamme, minne arpa seuraavaksi ohjaa soittamaan.