Heinäkuun 2021 Nuorisoseura: Rutalahden Nuorisoseura

Seuran kotipaikka: Rutalahti. Perustamisvuosi: 1936. Seuran verkkosivu: www.rutalahti.fi

1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?

Suo Anteeks- vestivaali, joka järjestettiin Rutalahdessa joitain vuosia sitten. Kyseessä oli useamman päivän mittainen poikkikulttuurinen ja runsastapahtumainen maalaisfestivaali rutalahtelaisella tvistillä varustettuna.

2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?

Yhteistyössä kahtena vuonna lapsille järjestetty tiede- ja luontoleiri Rutalahdessa. (mukana järjestämässä myös kunta ja Jyväskylän yliopisto).

3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?

Valinta Keski-Suomen Nuorisoseuraksi v 2014 ja 2015 sekä valinta v 2015 lisäksi valtakunnan parhaaksi. (Jo aiemminkin olemme tulleet valituiksi Keski-Suomen parhaaksi vuosina 1981, 1998, 2006 ja 2007).

4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?

Teatteritoiminnan kehittäminen.

5. Mikä on meneillään olevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?

Elokuvaesitys 13.8 Letkaliiterillä. Elokuvana Aki Kaurismäen ” Arvottomat”, jolla on liittymäpintaa myös Rutalahteen. (Ilta toteutuu, mikäli rajoitukset sen tuolloin mahdollistavat.)

6. Nuorisoseuranne erikoisuus?

Syksyisin järjestettävät Rutalahden Markkinat, jotka saivat alkunsa pikkuruisesta yksityistalon alakerrassa järjestetystä tapahtumasta laajentuen tapahtumaksi, johon osallistuu lähemmäs 100 myyjää ja tuhansia asiakkaita.

7. Mikä olisi seuranne ''iskulause''?

Ei niin hulvatonta ideaa, etteikö sitä meillä voisi toteuttaa!

8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?

Olisimme Koskikara, sillä se on Rutalahden kylän nimikkolintu.

9. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?

Mikä on ollut kivoin palaute, jonka olette saaneet omasta nuorisoseuratoiminnastanne?


Anna äänesi kuulua – kerro mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä 31.10.2021

Miltä tuntuu Nuorisoseurat-lehti? Imaiseeko se mukaansa, jääkö se jostain syystä tulematta? Mitkä jutut kiinnostaa ja minkä yli hyppäät lukematta? Kerro meille mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä! Saadun palautteen pohjalta kehitämme nuorisoseurojen viestintää. Tavoitteenamme on palvella jäsenten tarpeita aiempaa paremmin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden sekä yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Nuorisoseurojen Puoti -verkkokauppaan.

Kyselyyn vastataan verkossa. Vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Jos haluat osallistua myös Puoti-lahjakortin arvontaan, täytä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Kysely on auki 15.10. asti.

Kyselylomakkeeseen >

Yhteystietolomakkeeseen > (yhteystietoja käytetään ainoastaan arvontaan ja kertynyt aineisto tuhotaan arvonnan päätyttyä.

Nuorisoseurat-lehti on nuorisoseurajärjestön oma lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Se postitetaan kaikkien jäsenten kotiin, mikäli osoitetiedot löytyvät nuorisoseurarekisteristä. Uusimman lehden pääset lukemaan tämän linkin takaa >> (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Työnhakijoita valmentavat kertovat: palautteella on usein suuri merkitys oman osaamisen tunnistamisessa

Palaute auttaa huomaamaan, mitä osaamista haastattelijat huomaavat työnhakijassa 

Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke on nuorisoseurojen hanke, joka työllistää palkkatuella ja tarjoaa työkokeilupaikkoja järjestökentälle kulttuurisen nuorisotyön parissa.   

Saamme usein osallistua työnantajien tukena työhakemusten vastaanottoon ja työhaastatteluihin. On tärkeää, että työnhakijat saavat suullista palautetta vähintään työhaastattelusta, mielellään myös hakemuksista. Panostamme työnhakuprosessissa siihen, että jokaiselle hakijalle tarjotaan mahdollisuus saada palautetta. Lähes poikkeuksetta hakijat ovat ottaneet mahdollisuuden myös vastaan. 

Palautteella haluamme auttaa löytämään omat vahvuudet, hoksauttaa mitä kaikkea osaamista olemme havainneet, ja kenties, minkälaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla olisi päästä tätä osaamista hyödyntämään –ja miten hioa osaamisen sanoittamista tulevissa työnhakuprosesseissa.  

On tärkeää, että palaute on niin täsmällistä ja käytännönläheistä kuin mahdollista. Kysymme usein työhaastattelussa hakijalta, että mitä hän toisi tulleessaan, jos tulisi työyhteisöön. Omista kiinnostuksenkohteistaan ja harrastuksistaan kertoessaan hakija tulee usein kertoneeksi paljon taidoistaan, osaamisestaan ja asenteistaan, jotka ovat valttia myös työelämässä. Työhaastattelu on paikka, jossa oma osaaminen kannattaa tuoda esiin huolimatta siitä, miten se on hankittu.  

Tiina Kämäräinen & Riikka Järvinen, Leipää ja kulttuuria –työllistämishanke, Suomen nuorisoseurat ry 

Peliharrastus kerryttää monia työelämässä tärkeitä taitoja 

Luotsaamo Lab -hanke on Jyvässeudun 4H-yhdistys ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, joka tarjoaa nuorille 18-29 v. keskisuomalaisille työttömille työnhakijoille pelikehitys- ja esports-valmennusta työkokeiluna sekä uravalmennusta.  

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista harrastaa videopelaamista. Tietokoneen äärellä vietetään runsaasti vapaa-aikaa. Moni kokee harrastukseensa kohdistuvaa väheksyntää. Nuorelle on voinut syntyä käsitys, ettei lähipiri tai rekrytoija arvosta peliharrastusta ja tietokoneella vietettyä aikaa. Kuitenkin koneella vietetty aika kerryttää runsaasti työelämässäkin hyödyllistä osaamista.   

Luotsaamo Labin uravalmennuksessa, niin ryhmä- kuin yksilövalmennuksessakin, pohditaan usein osaamista ja sen esille tuomista. Voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea osaamiseksi voi laskea tai miten siitä kannattaa kertoa muille. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on usein se haastavin vaihe.    

Valmentautujille peliharrastus ja tietokoneella vietetty aika on kerryttänyt mm. kielitaitoa, tiimityö- ja kommunikointitaitoja, sitoutumiskykyä, projektinhallintataitoja, kykyä toimia paineen alaisena, ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja ohjelmointi- sekä grafiikkataitoja. Peliharrastuksen kautta hankitun osaamisen lista on valtavan pitkä. Olemme iloisia, että Luotsaamo Labissa se voidaan nostaa näkyviin ihan oikeana työelämässä tarvittavana osaamisena.   

Olennainen osa Luotsaamo Labin toimintaa ovat yhteiset, viikoittaiset tilaisuudet, joissa esitellään omien peliprojektien etenemistä. Muiden pelikehittäjien ja valmentajien antama palaute auttaa huomaamaan omia vahvuuksia ja osaamista.   

Ryhmätyöprojekteissa osallistujilla on mahdollisuus valita oma rooli projektityössä omien vahvuuksien ja osaamisen mukaan. Ryhmätyö auttaa huomaamaan, ettei kaikkea tarvitse osata. Yhteinen tavoite saavutetaan parhaiten sillä, että jokainen keskittyy siihen, mikä itseltä sujuu hyvin eli siihen, missä kullakin on parhaiten osaamista.   

Palaute omasta osaamisesta voi tulla esiin monessa eri muodossa. Avunpyyntökin on palautetta: apua pyydetään siltä, jonka osaamiseen luotetaan. Luotsaamo Labissa on oma kanava kysymysten esittämiseen. Kysymyksiin käyvät vastailemassa nykyisten valmentautujien lisäksi myös monet aiemmin mukana olleet. Omaan osaamiseen voi havahtua myös silloin, kun huomaa osaavansa neuvoa toista kinkkisen bugin korjaamisessa.   

Pelikehitys- ja uravalmentajalle palkitseva hetki on se, kun nuori toteaa: ”Hei, oikeestaanhan mä osaan vaikka kuinka paljon! “  

Satu Korhonen & Mari Kuusisto, LuotsaamoLab –hanke, Jyvässeudun 4H-yhdistys 

Palaute voi olla myös muuta kuin sanallista – eleet ja reaktiot ovat nopea palaute omasta toiminnasta 

Uraverkoston Työelämän muovailustudiossa tunnistetaan niitä palasia, joista haluamme tulevaisuutemme (työ)elämän koostuvan. Oman työelämänsä tulevaisuutta pohtivat saavat työkaluja tähänastisen työelämänsä ja sen piirteiden pohtimiseen, sekä tehdään tietä kohti omannäköistä työelämän tulevaisuutta. Kehitämme uravalmennusta verkostotyönä kollegoiden kanssa valtakunnallisesti. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.  

Palautteen merkitys on suuri oman osaamisidentiteetin ymmärtämiselle. Palautteen antamiselle ja saamiselle pitäisi olla tilaa, olipa kyseessä sitten lähi-, etä- tai hybridikohtaaminen, mutta usein sen kertominen saattaa jäädä taka-alalle vaikkapa minuuttiaikataulun vuoksi. Etävalmennuksissa me pidämme tärkeänä videoyhteyttä, jolloin pystymme antamaan toisillemme myös sanatonta palautetta eleinä, läsnäolona, kuuntelemisena ja reagoinneilla. Se on tärkeää niin valmennukseen osallistujille kuin myös meille ohjaajille.  

Erilaiset etäpalavereihin ja -valmennuksiin käytettävät ohjelmat sisältävät ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää nopeaan palautteenantamiseen, esimerkiksi reagointi-ominaisuuksien kautta ruudulle nostettavat peukut, hymiöt ja käsien taputukset tai chat-kenttään kommentoinnit rohkeasta heittäytymisestä tai mielenkiintoisesta näkökulmasta.  

Meillä kannustetaan osallistujia myös ottamaan puheenvuoroja ja sanomaan ääneen heränneitä ajatuksia ja palautetta, joita toisten esityksistä kumpuaa. Valmennuksiimme sisältyy paljon myös itsenäistä työskentelyä, joten on tärkeää myös oppia huomaamaan omia onnistumisiaan ja antamaan myös itselle palautetta. Havainnointi, katsominen, kuunteleminen, vastaanottaminen, reagointi – kaikki tämä lisää omaa ymmärrystäsi itseäsi kohtaan ja sehän on voimaa! 

Johanna Lahtinen, Uraverkosto, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry 

Teksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin -viikkoa, jota vietetään 30.8.-12.9.2021. Viikon tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan, tekemään sitä näkyväksi ja nostaa aihetta julkiseen keskusteluun. #osaaminennäkyviin

Juhlavideo kokoaa yhteen 140-vuotisjuhlakahvit ja Kalan torpan juhannusjuhlan

Kalan torppa, nuorisoseuraliikkeen syntysija, toimii näyttämönä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran tuottamalle juhlavideolle. Juhannusviikolla kuvatun ja kootun juhlavideon ytimen muodostaa paikallisen nuorisososeura-aktiivin kahvivieraat, jotka ovat nuorisoseuraliikkeen historian tuntijoita, nuorisoseuralaisia sekä paikallisia kotiseutuaktiiveja. Lisäksi videossa on kuva- ja videotunnelmia kakkukahveilta eri puolilta Suomea, opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen juhlatervehdys ja Kalan torpan juhannusjuhlan juhlapuhe, jonka piti Kyösti Virrankoski.

Videon ohjasi, leikkasi ja tuotti Sanna Kivilahti, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran toiminnanjohtaja.

Video löytyy Youtubesta Nuorisoseurojen omalta kanavalta: https://youtu.be/C4yT0zzHPlU

Toimistoassistentin työ opetti Katjalle asiakaspalvelutaitoja hyvässä työyhteisössä

Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke on nuorisoseurojen hanke, joka mahdollistaa työkokeilupaikkojen ja palkkatukityöpaikkojen avulla työvoiman ohjaamista järjestökentälle. Keski-Suomen aluetoimistolla vuoden palkkatukityössä toiminut Katja Leinonen kertoo kokemuksestaan näin:

Toimin Nuorisoseuroissa toimistoassistenttina. Olen liiketalouden tradenomi ja ennen tätä työpaikkaa minulla oli työkokemusta lähinnä työkokeiluista ja harjoitteluista. Erikoistuin opinnoissani muoti- ja vähittäiskauppaan ja markkinointiin. Vapaa-ajalla tykkään harrastaa liikuntaa ja viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. 

Toimistoassistentin työtehtävä vaikutti mielestäni kiinnostavalta ja työ kuulosti vastaavanlaiselta kuin mitä olin tehnyt aikaisemmin yliopistolla. Nuorisoseurat järjestönä ei ollut minulle tuttu. Tehtäviini kuuluvat markkinointi, internetsivujen päivitys, yhteydenpito seuroihin, laskutus, arkistointi, asiakaspalvelu ja muut toimistotyöt. Markkinointi pitää sisällään muun muassa markkinointimateriaalien tekemistä, tapahtumakirjeen päivittämistä ja markkinointia sosiaalisessa mediassa. 

Nuorisoseurojen arvoista parhaiten Nuorisoseuroja kuvaa mielestäni yhteisöllisyys. Töissä on aina mukava ilmapiiri ja työpaikalle on mukava tulla aamuisin. 

Työsuhteen päättyessä olen hakenut taloushallinnon koulutukseen, jossa on oppitunteja ja työharjoittelua. Lisäksi olen hakenut muutamaan toimistoalan työpaikkaan. Mieluiten menisin koulutukseen ja sitten opintojen jälkeen työharjoitteluun. Aion jatkossakin hakea toimistotyötä, koska koen, että se sopii minulle ja viihdyn siinä. 

Tärkein mieleen jäänyt asia nuorisoseuroilla työskentelyssä on, että olen oppinut asiakaspalvelun taitoja. 

Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishanke on nuorisoseurojen hanke, joka työllistää palkkatuella ja tarjoaa työkokeilupaikkoja järjestökentälle. Mukana olevia työntekijöitä ja työnantajia tuetaan mm. koulutusten, henkilökohtaisen ohjauksen sekä yhteisöllisten toimintojen ja menetelmien kautta. Tällä tavoin osallistutaan yhteiskunnallisiin työllistämistalkoisiin ja tuodaan nuorisoseuroille ja muille yhdistyksille lisäresursseja. Lisätietoja hankkeesta täällä.

Luova Lava -tiimityökokeilu toi osallistujille itsevarmuutta ja näkemyksiä tulevaisuudesta

Huhtikuun alussa aloitimme työkokeilun Leipää ja kulttuuria -hankkeessa. Työkokeilun ideana oli tutustua ohjausalaan ja selkeyttää omia tulevaisuuden suunnitelmia sekä tunnistaa ja tunnustaa omaa osaamista sekä kartoittaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Työkokeilu huipentui kesäkuun alussa leireihin, joissa me työkokeilijat toimimme ohjaajina.

Ennen kesäkuun leirejä perehdyimme mm. oman osaamisen sanoittamiseen, erilaisten ryhmien ohjaamiseen, tulevaisuuden työelämään sekä verkostoiduimme kulttuurialan toimijoiden kanssa.

Ryhmämme monimuotoisuus osoittautui rikkaudeksi kuluneen työkokeilun aikana. Ryhmästä löytyi niin välivuotta viettäviä kuin koulun kautta harjoittelussa olevia. Myös kesken työkokeilun ryhmäämme liittyi uusi jäsen, joka hyppäsi suoraan mukaan porukkaan. Kokeilun aikana saavutimme mahtavan ryhmähengen, jonka luomiseen jokainen osallistui ja jokainen hyväksyttiin sellaisena kuin on. Ryhmäytymiseen ei tarvinnut kauheasti panostaa ja jokainen löysi paikkansa heti. Me tiimiläiset olemmekin myös olleet yhdessä vapaa-ajallakin.

Näiden muutaman kuukauden aikana meistä on kasvanut itsevarmoja ja osaavia tulevaisuuden työntekijöitä. Jokaisella on kirkastunut näkemys omasta tulevaisuudesta, ja osa meistä lähteekin syksyllä opiskelemaan mm. teatteria ja ohjausalaa.

Työkokeilumme huipentui Luova Lava- sekä kokkileireihin, joissa pääsimme harjoittelmaan ohjaamista käytännössä. Luova Lava -leireillä pääsimme kanavoimaan sisäisiä taiteilijoitamme ja kokkileirillä pääsimme haastamaan itseämme täysin uuden konseptin parissa. Niin lapset kuin me ohjaajtkin tykkäsimme leiriviikoista, ja meitä myös toivottiin uudestaan ohjaajiksi.

Nyt on kuitenkin meidän työkokeilijoiden aika siirtyä vehreämmille laitumille kesäloman merkeissä ja suunnata katseet kohti syksyä ja uusia tuulia. Jätämme Leipää ja Kulttuuria -hankkeen iloisin mielin, reput täynnä arvokkaita kokemuksia ja uusia taitoja sekä oppeja ja tietenkin myös uusia ystäviä. Jos sinä siellä mietit, kannattaako tälläiseen lähteä, voimme suositella sitä suurin sydämmin.

Rakkain terveisin:
Miika
Irena
Maisa
Janne
Salla
ja Venla

Työkokeilu toteutettiin yhteistyössä Leipää ja kulttuuria -hankkeen & Jyväskylän seudun nuorisoseurojen kanssa.

Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishanke on nuorisoseurojen hanke, joka työllistää palkkatuella ja tarjoaa työkokeilupaikkoja järjestökentälle. Mukana olevia työntekijöitä ja työnantajia tuetaan mm. koulutusten, henkilökohtaisen ohjauksen sekä yhteisöllisten toimintojen ja menetelmien kautta. Tällä tavoin osallistutaan yhteiskunnallisiin työllistämistalkoisiin ja tuodaan nuorisoseuroille ja muille yhdistyksille lisäresursseja. Lisätietoja hankkeesta täällä.

Haemme tapahtuma- ja projektityöskentelystä kiinnostuneita työnhakijoita suunnittelemaan tiimissä tapahtumaa syksylle -21!

Haemme täysi-ikäisiä, työttömiä työnhakijoita ryhmämuotoiseen työkokeiluun, jossa ryhmä suunnittelee ja toteuttaa ohjatusti tapahtuman Euroopan Kulttuuriympäristöpäiville syksyllä 2021. Kulttuuriympäristöpäivien teema on vuonna 2021 rajaton ja avoin.

Työkokeilussa perehdytämme projekti- ja tapahtumatuotannon lisäksi kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön, omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen, verkostoitumiseen, sekä työelämän vuorovaikutustaitoihin. Edellytämme kiinnostusta projekti- ja tapahtumatuotantoon sekä motivaatiota tiimityöskentelyyn ja omien työllistymismahdollisuuksien edistämiseen.

Tiimi toimii ajalla 13.9.-12.11.2021. Tiimipäivät pidetään pääosin Jyväskylän keskustan alueella arkisin klo 8-16 välillä. Työkokeilun järjestää Suomen Nuorisoseurat ry ja Leipää & kulttuuria -työllistämishanke.

Hae mukaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemus ja CV sähköpostitse osoitteisiin tiina.kamarainen@nuorisoseurat.fi & riikka.jarvinen@nuorisoseurat.fi viimeistään 15.8.2021. Tiimiin mahtuu max. 8 jäsentä. Haastattelemme hakijat 30.8.

Lisätietoja työkokeilusta voit kysyä työhönvalmentaja Tiina Kämäräseltä p. 050 348 5826 (myös WhatsApp).

Lisätietoja toiminnastamme löydät somekanavistamme Facebookista ja Instagramista.

Haemme osa-aikaisia ohjaajia palkkatukityöhön lasten iltapäivätoimintaan

Leipää ja kulttuuria -hanke hakee osa-aikaisia ohjaajia määräaikaisiin työsuhteisiin Jyväskylän Normaalikoululle lasten iltapäivätoimintaan.

Ohjaajan työhön kuuluu mm. toiminnan ohjaaminen, suunnittelu- ja järjestelytyöt sekä välipalojen tarjoilu, sekä yhteydenpito lasten huoltajiin ja koulun henkilökuntaan. Hakijalla tulee olla täysi palkkatukioikeus. Tiedon palkkatukioikeudestasi saat TE-toimistosta. Työ alkaa elokuussa 2021.

Lisätietoja tehtävästä antaa työhönvalmentaja Tiina Kämäräinen, p. 050 348 58 26, tiina.kamarainen@nuorisoseurat.fi.

Hae mukaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään 30.6.2021 osoitteeseen tiina.kamarainen@nuorisoseurat.fi.

Hyvän mielen työpaikka

Keski-Suomen Nuorisoseuroille on myönnetty Hyvän mielen työpaikka -merkki

Merkki on uudenlainen kannustin, joka rohkaisee edistämään mielenterveyttä työpaikoilla.

“Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus mielenterveyden edistämiseen sitoutuneille organisaatioille. Se on samalla työväline, joka tarjoaa ideoita, suosituksia ja konkreettisia keinoja mielenterveyden edistämisen arviointi- ja kehittämistyöhön”, kertoo suunnittelija Sirpa Väänänen MIELI ry:stä.

Rekisteröidyn merkin myöntää MIELI Suomen Mielenterveys ry hakemusten perusteella. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä, ja työntekijöiden mielenterveyttä pystytään tukemaan erilaisissa elämäntilanteissa.

”Hyvän mielen työpaikka -merkin avulla haluamme kannustaa kaikkia työyhteisöjä mukaan kehittämään mielenterveyttä tukevia työelämän käytäntöjä”, sanoo Sirpa Väänänen.

OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöistä aiheutuu Suomelle vuosittain 4,7 miljardin euron työmarkkinakustannukset. MIELI ry ja mielenterveysjärjestöjen yhteinen verkosto Mielenterveyspooli haastavat työpaikkoja pienentämään mielijalanjälkeään vähentämällä henkistä kuormitusta työpaikoilla.

Mielenterveyden edistäminen kannattaa: mielenterveyden pääomaan sijoittaminen on tutkitusti menestystekijä. Hyvinvoivat työtekijät saavat enemmän aikaan, ovat sitoutuneempia ja ratkaisevat paremmin ongelmia. Työyhteisöt sopeutuvat ja palautuvat paremmin muutoksista ja vastoinkäymisistä. Taloudelliset hyödyt näkyvät tuottavuutena ja säästöinä mielenterveyden ongelmista johtuvissa kuluissa. Mieliystävällinen työpaikka on myös rekrytointivaltti.

Lähde: https://mieli.fi/fi/uusi-hyv%C3%A4n-mielen-ty%C3%B6paikka-merkki-pienent%C3%A4%C3%A4-suomalaisen-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n-mielijalanj%C3%A4lke%C3%A4

...

1 2 3 18