Heinäkuun 2021 Nuorisoseura: Rutalahden Nuorisoseura

Seuran kotipaikka: Rutalahti. Perustamisvuosi: 1936. Seuran verkkosivu: www.rutalahti.fi

1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?

Suo Anteeks- vestivaali, joka järjestettiin Rutalahdessa joitain vuosia sitten. Kyseessä oli useamman päivän mittainen poikkikulttuurinen ja runsastapahtumainen maalaisfestivaali rutalahtelaisella tvistillä varustettuna.

2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?

Yhteistyössä kahtena vuonna lapsille järjestetty tiede- ja luontoleiri Rutalahdessa. (mukana järjestämässä myös kunta ja Jyväskylän yliopisto).

3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?

Valinta Keski-Suomen Nuorisoseuraksi v 2014 ja 2015 sekä valinta v 2015 lisäksi valtakunnan parhaaksi. (Jo aiemminkin olemme tulleet valituiksi Keski-Suomen parhaaksi vuosina 1981, 1998, 2006 ja 2007).

4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?

Teatteritoiminnan kehittäminen.

5. Mikä on meneillään olevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?

Elokuvaesitys 13.8 Letkaliiterillä. Elokuvana Aki Kaurismäen ” Arvottomat”, jolla on liittymäpintaa myös Rutalahteen. (Ilta toteutuu, mikäli rajoitukset sen tuolloin mahdollistavat.)

6. Nuorisoseuranne erikoisuus?

Syksyisin järjestettävät Rutalahden Markkinat, jotka saivat alkunsa pikkuruisesta yksityistalon alakerrassa järjestetystä tapahtumasta laajentuen tapahtumaksi, johon osallistuu lähemmäs 100 myyjää ja tuhansia asiakkaita.

7. Mikä olisi seuranne ''iskulause''?

Ei niin hulvatonta ideaa, etteikö sitä meillä voisi toteuttaa!

8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?

Olisimme Koskikara, sillä se on Rutalahden kylän nimikkolintu.

9. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?

Mikä on ollut kivoin palaute, jonka olette saaneet omasta nuorisoseuratoiminnastanne?


Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri vaihtuu

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy elokuussa muihin tehtäviin nuorisoseurajärjestön ulkopuolelle. Laaksonen on toiminut Nuorisoseurojen pääsihteerinä huhtikuusta 2020 alkaen. 

Nuorisoseurojen hallitus valmistelee uuden pääsihteerin valintaa. Tavoitteena on, että uusi pääsihteeri aloittaisi marraskuussa 2024. Siihen asti vt. pääsihteerinä toimii alueellisen työn johtaja Henna Liiri jakaen tehtäviä talous- ja hallintojohtaja Iija Filénin ja muun johtoryhmän kanssa.

”Työni nuorisoseurojen pääsihteerinä reilun neljän vuoden ajan on ollut valtavan antoisaa yhteiskunnallisista kriisivuosista huolimatta. Olemme saaneet paljon uusia nuoria mukaan, ja hiljattain uusittu strategia siivittää järjestöä tulevaisuuteen. Se on erittäin hienoa. Kiitollisena ja sydän täynnä uskoa yhteisön voimaan siirryn työurallani eteenpäin”, Laaksonen sanoo. 

”Haluan kiittää Anninaa siitä intohimoisesta työstä, jota hän on tehnyt koko järjestön kehittämiseksi. Kuluneet vuodet ovat olleet yhteiskunnallisesti haastavia, mutta Annina on onnistunut rakentamaan yhteisöllisyyttä, saanut monta kipinää syttymään ja lisännyt järjestön valovoimaisuutta myös ulospäin. Haikein mielin päästämme Anninan matkaan. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää uudessa työtehtävässä. Luottavaisin mielin katsomme tulevaan ja olemme iloisia, että järjestön sisältä löytyy väliaikainen pääsihteeri, jotta voimme valmistella uuden pääsihteerin rekrytoinnin huolella”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurat ry on lähes 550 jäsenyhdistyksen muodostama järjestö, joka tarjoaa monipuolista nuorisotyötä, kulttuuriharrastuksia ja seurantalotoimintaa kaikenikäisille. Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1881 ja sen toiminta keskittyy paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen ja ihmisten yhteen tuomiseen. Nuorisoseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia mm. teatterin, tanssin, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan parissa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä. Toiminta on kaikille avointa ja sitoutumatonta uskonnollisesti ja poliittisesti.

Restoratiivisilla työkaluilla voidaan kehittää organisaatiokulttuuria

Suomen Nuorisoseurat yhdessä itsenäisine keskuseuroineen on päässyt kuluneen kevään aikana kehittämään järjestön toimintakulttuuria yhteiskehittämismenetelmällä. Tukea tähän työhyvinvointia vahvistavaan prosessiin on saatu Työsuojelurahastolta. Fasilitoijina prosessissa toimivat Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiantuntijat Hanna Myllynen ja Sari Enkkelä

Yhteiskehittämisprosessin tavoitteena on antaa nuorisoseurajärjestön henkilöstölle näkökulmia restoratiivisiin sovinto- ja yhdessä elämisen taitoihin ja tätä kautta hahmottaa, miten restoratiivista toimintakulttuuria rakennetaan järjestössä. Taitoja voi hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä laajan vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa. 

Restoratiivinen lähestymistapa vahvistaa vuorovaikutusta

Yhteiskehittämisessä käytetään sovinnon rakentamisen ja restoratiiviseen sovitteluun pohjautuvia menetelmiä yhdistäen CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment)  -yhteisövalmennuksen vahvuus-, arvo- sekä sukupolvityöskentelyä. Kokoontumisten yhteydessä osallistujat tekevät reflektoivia välitehtäviä, joita käsitellään yhdessä. 

Prosessi antaa osallistujille kokemuksia rakentavan vuorovaikutuksen vahvistamisesta, tarpeiden sanoittamisesta ja kuulluksi tulemisesta, vahvistaen näiden asioiden näkymistä organisaation yhteisissä toimintatavoissa jatkossa. 

Yhteiskehittäminen jatkuu vuoden loppuun

Yhteiskehittäminen alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden loppuun asti. Ensimmäisellä kahdella kerralla osallistujien kanssa käsiteltiin restoratiivisia yhteisöjä ja yksilöiden toimintaa työarjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Restoratiivisuudessa on kyse nimenomaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutussuhteita kohtaamistilanteissa tukevasta ajattelusta ja toiminnasta, joka voi olla sekä yhteisöjä kehittävää tai konfliktitilanteissa ihmissuhteita korjaavaa.

Restoratiivisen näkökulman lisäksi liikkeelle lähdettiin luonteenvahvuuksista, joiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan omia ja muiden vahvuuksia, rikastuttaa yhteisöä  ja tukee arvostavaa vuorovaikutusta. Toisella kerralla psykologisen turvallisuuden käsite sekä restoratiivinen näkökulma konflikteihin antoivat osallistujille uusia tapoja hahmottaa ihmisten välistä kommunikaatiota myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

”Tällaisina vaikeina aikoina, kun joudumme tasapainoilemaan toiminnan uudistamisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden ja talouden realiteettien välillä on tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja uudistamaan yhteisiä toimintatapojamme”, kertoo Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

Yhteiskehittämisprosessi jatkuu yhteisellä sukupolvityöskentelyllä elokuussa, jossa tarkastellaan sitä, miten eri sukupolvien yhteen tuleminen työyhteisössä vaikuttaa yhteisiin tekemisen tapoihin.

Inclusion is On -hankkeen uunituoreilla materiaaleilla saavutettavampaa harrastustoimintaa

Sosiaalista osallisuutta ja saavutettavuutta nuorten vapaa-ajan toiminnassa edistävä Erasmus+ -rahoitteinen Inclusion is On -hanke päättyy kesällä. Nuorisoseurat on ollut yksi kumppaniorganisaatioista Nuorten Akatemian hallinnoimassa hankkeessa. Nuorisotyöntekijöille, ohjaajille sekä muille nuorten vapaa-ajan toiminnan parissa työskenteleville tai vapaaehtoisille suunnatut materiaalit on nyt julkaistu! 

Tiesitkö, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa noin kolmasosaa eurooppalaisista nuorista?  

Vapaa-ajan harrastukset ovat paitsi tärkeässä osassa nuorten elämää, myös keskeisessä roolissa nuorten henkilökohtaisessa kasvussa, luovuuden kehittymisessä ja sosiaalisten yhteyksien luomisessa. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden kannalta kaikenlaisille nuorille tulisi tarjota mahdollisuus osallistua erilaisiin, heidän mielenkiinnon kohteidensa mukaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. 

Näiden teemojen parissa toimineen Inclusion is On -hankkeen kansainvälinen päätösseminaari järjestettiin Firenzessä, Italiassa, tammikuussa 2024. Suomen päätöstilaisuus järjestettiin huhtikuussa Nuori2024-messuilla Tampereella. Seminaarissa esiteltiin hankkeen työkalupakin materiaaleja ja innovaatiomallia sekä innostettiin osallistujia oman toiminnan kehittämiseen entistä yhdenvertaisemmaksi ja saavutettavammaksi. Projekti oli myös näyttävästi esillä Nuori2024 -messuosastolla, jossa oli mahdollisuus tutustua hankkeen materiaaleihin, kuten uuteen The Doors are open for everyone -yhdenvertaisuusoppaaseen

Tutustu materiaaleihin  

Toiminnan aikana on kerätty hyviä käytäntöjä ja tuotettu menetelmiä yhdenvertaisemman ja avoimemman vapaa-ajan toiminnan kehittämiseksi. Nyt kaikki julkaisut ovat vapaasti saatavilla kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle ja osiltaan sovellettavissa muihinkin aiheisiin. 

  • Englanninkielinen työkalupakki on kokoelma hankkeen aikana koottuja tai kehitettyjä hyviä käytäntöjä, menetelmiä, työkaluja ja muita vinkkejä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.  
  • Nuorisotyötekijöiden koulutusmalli tukee työkalupaketin sisältöjen omaksumista ja käyttöönottoa: mallin avulla kuka tahansa voi järjestää oman koulutuksen työkalupaketin pääsisällöistä. Koulutusmalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  
  • Innovaatiomalli on menetelmäkokonaisuus, joka tarjoaa systemaattisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun. Mallin avulla kuka tahansa voi luoda omia työkaluja sosiaalisen osallisuuden ja saavuttavuuden edistämiseksi. Innovaatiomalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  

Kaikki hankkeen materiaalit ja kieliversiot löytyvät koostetusti Nuorten Akatemian kotisivuilta.

Hankkeen tunnelmiin pääset kurkkaamaan myös kuvapankissamme Hankkeet projektit ja kampanjat (kuvat.fi) 

Julkaistulla uunituoreella YouTube videolla pääset kurkkaamaan hankkeen tuloksiin nuorisotyöntekijöille kehitetyn koulutuswebinaarin kautta. 

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä. 

Taaperon ja aikuisen yhteiset draamamatkatreenit tulevat

Luovasti liikkuen -hankkeen ensimmäinen pilotti on aikuisen ja taaperon yhteinen draamamatkatreeni. Treenin tarkoitus on tarjota aikuiselle ja lapselle yhteinen hyvinvointia ja jaksamista lisäävä harrastushetki, jonka aikana lapsi nauttii matkasta ja aikuinen tekee tehokkaan kuntopiirin. Ensimmäisillä kerroilla draamamatkatreeni tehdään viidakkoympäristössä, kun draamamatkatreeni valloittaa Keljon Tapiolan kesäkuussa 2024.

Draamamatkatreenien idea on syntynyt tuoreita vanhempia kuunnellessa: arjen tiimellyksessä kehonhuollolle ja lihaskunnolle ei tahdo jäädä aikaa, eikä vastaavaa konseptia ole tarjolla liikuntakeskuksissa. Draamamatkatreeniin ovat tervetulleita kaikki kuntotasoon katsomatta, ja mukaan tarvitaan vain seikkailumieltä, liikuntavaatteet, vesipullo ja oma jumppamatto. Treeniin voi osallistua oman vanhemman kanssa, tai jumpparina voi toimia täti, setä, kummi tai muu tärkeä aikuinen. 

Tapiola muuttuu viidakoksi tänä kesänä kaksi kertaa ke 19.6. klo 16:00 ja ke 17.7. klo 10:00. Treenin kesto on 45 minuuttia, minkä jälkeen treenistä kerätään palaute lomakkeella ja/tai haastatellen. Palautehetkeen kuuluu oleellisena osana piknik-henkinen tarjoilu.

Draamamatkatreenit ovat osa Luovasti liikkuen -hankkeen toimintaa, ja niitä kehitetään vuosien 2024-2025 aikana. Pilotointivaiheessa osallistujat pääsevät treenaamaan veloituksetta. Lisätietoja hankkeesta Luovasti liikkuen -hankkeen sivuilta. Ensimmäiset draamamatkatreenit järjestetään yhteistyössä Jyväskylän seudun Nuorisoseuran kanssa.

Ilmoittaudu mukaan treenaamaan alla olevista linkeistä eli painamalla oikean Viidakkoseikkailun päivämäärää. Ilmoittautuminen tehdään lapsen tiedoilla, eli yksi ilmoittautuminen käsittää automaattisesti yhden lapsen ja yhden aikuisen. 

19.6. Viidakkoseikkailu

17.7. Viidakkoseikkailu

Nähdään viidakossa!

Lisätietoja:

Marja Pylkäs

Luovasti liikkuen -projektipäällikkö ja draamamatkatreenin ohjaaja

marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

0440234401

@luovastiliikkuen

Järjestön tärkeimmät päätökset tehdään Nuorisoseurakokouksessa 4.–6.10. – ilmoittaudu mukaan

Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva liiton ylin päättävä elin eli se tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Tällä kertaa kokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä. 

Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Mitä nuorisoseurojen toiminnassa pitäisi kehittää? Tee kokoukselle aloite 

Tekemällä aloitteen paikallinen nuorisoseura voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää.  Aloitteet voivat johtaa nuorisoseurajärjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.   

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta eli viimeistään 6.9. Liiton hallitus laati aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset.  

Ohjeet aloitteen tekemiselle löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta: https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/osallistu-vaikuta-tee-aloite/  

Valtuustolla tärkeä tehtävä järjestössä

Yksi Nuorisoseurakokouksen keskeisimmistä tehtävistä on valita uusi valtuusto seuraavalle kolmen vuoden kaudelle. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Valtuuston jäsenet valitaan ehdotusten perusteella, joita tekevät Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurat. Jos siis haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä.

Ehdotukset valtuustoedustajista tehdään kokouksen valmistelevalle vaalivaliokunnalle, joka koostuu Nuorisoseurojen jäsenistä. Ehdotukset jätetään verkkolomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen kokoukseen on avattu 

Jokaisella Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää edustajia kokoukseen ja toivommekin näkevämme kokouksessa edustajia mahdollisimman monesta eri seurasta. Kokousedustajien lukumäärä määräytyy yhdistyksen jäsenmäärän mukaan seuraavasti: 

  • 2 edustajaa, jos jäsenmäärä alle 100. 
  • 4 edustajaa, jos jäsenmäärä vähintään 100. 

Kaikkien kokoukseen osallistuvien tulee täyttää ilmoittautumislomake, joka löytyy osoitteesta https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/ 

Paikan päälle Helsinkiin tuleville on tehty kokouspaketteja, joista voi valita parhaiten itselleen sopivan.  Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä. 

Ota osaa nuorisoseurojen pyöräilyhaasteeseen

Pyöräliiton ja Nuorisoseurojen yhteinen hanke Harrastematkat aktiiviseksi haastaa kaikki nuorisoseurat pyöräilyhaasteeseen!

Haasteessa kisataan siitä, mikä nuorisoseura pyöräilee eniten 15.5.-30.9.2024 välisenä aikana. Eniten pyöräilykilometrejä keränneelle seuralle toimitetaan pieni yllätys haasteen loputtua lokakuussa 2024.

Ohjeet haasteeseen osallistumiseen

Pyöräilyhaasteeseen voivat osallistua kaikki Suomen nuorisoseurat. Valitkaa seurastanne yhteyshenkilö, joka toimittaa seuran yhdessä pyöräillyt kilometrit Pyöräliitolle 1.10.2024 mennessä tällä lomakkeella

Pyöräilykilometrit voi merkata ylös haluamallaan tavalla esimerkiksi muistivihkoon tai puhelimen muistioon. Osallistujat voivat myös printata ja käyttää tätä lomaketta.

Mukaan voi laskea kaikki 15.5.-30.9.2024 ajetut kilometrit. Yhteyshenkilö laskee osallistujien määrän ja pyöräilykilometrit yhteensä. Pyöräliitto on yhteydessä lokakuun alussa siihen Nuorisoseuraan, joka on kerännyt eniten pyöräilykilometrejä.  

Kysymyksiin vastaa Mari Marjamaa (mari.marjamaa@pyoraliitto.fi). Tervetuloa mukaan ja nauttimaan pyöräilyn ilosta! 

Taustalla nuorten liikkuvuutta lisäävä hanke

Harrastematkat aktiivisiksi -hankkeen tavoittena on kannustaa lapsia ja nuoria kulkemaan harrastusmatkoja enemmän pyöräillen, kävellen tai julkisella liikenteellä. Tällä tavoin halutaan helpottaa perheiden arkea ja lisätä lasten ja nuorten liikkuvuutta, hyvinvointia, taitoja sekä itsenäisyyden tunnetta.

Ilmoittaudu suosituille Luova lava -leireille

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -kesäleirien ilmoittautuminen on käynnissä Luova lava -toiminnan sivulla. Matalan kynnyksen taideleirejä järjestetään taas tänä vuonna runsaasti ympäri Suomen aina Seinäjoelta Helsinkiin ja Kurikasta Rasivaaraan.

Leirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Leiriläiset pääsevät käsittelemään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Leirit on suunnattu 7-14 vuotiaille lapsille ja nuorille. Osallistujilta ei vaadita tietyn lajin tai taiteenalan harrastuneisuutta eikä muita erityistaitoja. Leirit päättyvät Hetki taiteilijana -esitykseen, jonka leiriläiset ideoivat ja suunnittelevat viikon aikana ja jota kotiväki voi tulla seuraamaan.

Suurin osa leireistä on päiväleirejä, jotka kestävät viisi päivää maanantaista perjantaihin. Leireillä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

Nuorten taidefestivaali Nuori Kulttuuri On Air viidellä paikkakunnalla

Nuori Kulttuuri On Air -festivaali lauantaina 11.5. on näyteikkuna nuorten taiteelle. Monipaikkaisena tapahtumana se valloittaa viisi kaupunkia ympäri Suomen. Jokainen paikkakunta on saanut rakentaa päivästään omannäköisensä.

Nuorten taiteen pyörteisiin heittäytyvät RovaniemiPoriTampereJoensuu ja Helsinki (pääkaupunkiseutu). Tiedossa on sirkusta, räppiä, työpajoja, tanssia, graffiteja, improa ja paljon muuta. Kaikki tapahtumat ovat käynnissä samaan aikaan ja niihin on vapaa pääsy.

Päivän huipentaa Nuori Kulttuuri LIVE Äänekosken Painotalolta klo 18.00 alkaen. LIVE lähetetään Suomen Nuorisoseurojen Vimeo -kanavalla. Lähetys kokoaa yhteen nuorten esittävää taidetta, sekä palkitsee kulttuurisen nuorisotyön saralla ansioituneita. Lähetys vierailee myös kaikilla paikkakunnilla suorassa lähetyksessä.

Nuori Kulttuuri -toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.

Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.

Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.

Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.

Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.

1 2 3 30