Sota, ystävät & pinkit yksisarviset -teos Kalenoissa 8.6.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä.  Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.

Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.

Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

Leipää ja kulttuuria esittäytyi Opetushallituksen opintovierailijoille Eurooppa-päivänä

Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanketiimi vieraili Eurooppa-päivänä 9.5.2019 Opetushallituksen järjestämällä opintovierailulla kertomassa miten Nuorisoseurat pureutuu työllisyystilanteen parantamiseen. Vierailun osanottajat 14:sta Euroopan maasta edustivat organisaatioita, jotka olivat kaikki jossain määrin tekemisissä nuorisotyöttömyyden parissa.

Vierailulla hyödynnettiin suomalaiseen tapaan luontoa – esittelimme vierailijoille Leena Aijasahon karhukuvakortit, jotka olivat herättäneet kiinnostusta jo ennen vierailua. Osallistujat pääsivät miettimään millainen karhu kuvastaa omaa oloa Suomen vierailun aikana. Vierailijat pyydettiin myös tekemään oman osaamisen tunnistaminen harjoitus, johon ryhmä osallistui innokkaasti.

Leipää ja kulttuurille esitettiin paljon kysymyksiä. Osallistujia kiinnosti miten nuorisoseurat luo työpaikkoja , mistä tarve hankkeeseen on lähtöisin, millainen on Leipää ja kulttuuria -hankkeen tyypillinen asiakas ja toimiiko hankkeemme ”työelämän Tinderinä”, joka yhdistää työntekijät ja työpaikat. Kiitosta sai kolmannen sektorin joustava ja asiakaslähtöinen lähestymistapa ja yhteistyö eri työllisyyspoliittisten hankkeiden välillä, joka Keski-Suomessa tapahtuu Uraverkoston kautta.

Sosiaalityöntekijä Lisa Sundermann Hollannista työskentelee maatilalla, jossa mielenterveyskuntoutujat, autistit ja muut eri tavoin erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat luovat elämään rutiineja ja työelämävalmiuksia työskentelemällä eläinten parissa. Sundermann nosti esiin yhtäläisyydet suomalaisten ja hollantilaisten kolmannen sektorin toimijoiden roolissa: ilman turhaa byrokraattista koneistoa on helpompaa ja joustavampaa työskennellä asiakkaan kanssa.

Kreikkalainen Eleni Fouliva työskentelee Ateenassa julkisella sektorilla EURES –yhteistyöverkoston parissa, joka auttaa EU:n 28 jäsenvaltiota työelämäliikkuvuuden turvaamisessa nuorille . Fouliva piti erityisesti harjoituksia hyvinä: ”Oman osaamisen tunnistamisen harjoitus oli inspiroiva, koska toinen henkilö huomasi ja kertoi mitä taitoja ja itsellä on. Voisin käyttää menetelmää asiakastyössäni. Suomen ja Kreikan työttömyydessä on samantyyppisiä piirteitä –pitkittyneeseen työttömyyteen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan on löydettävä kullekin henkilölle räätälöityjä ja sopivia ratkaisuja”.

Leena Aijasahon karkukuvakortit

Hollantilaisen Lisa Sundermanin työssä eläimet ovat suuressa osassa työkyvyn parantamisessa.

Vierailijat tunnistivat toistensa osaamista ja kykyjä onnistuneesta työelämäkokemuksesta.

Juhla-Sottiisin paritanssilähettiläät julki

Pispalan Sottiisi haki keväällä kansanomaisten paritanssien ”aluekoutseja” vetämään paritanssien lyhytkursseja kautta maan. Matalan kynnyksen koulutusten innoittamina mahdollisimman moni tanssija saa kipinän osallistua Pispalan Sottiisin 50-vuotisjuhliin Tampereella ensi vuoden kesäkuussa.

Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät on nyt valittu. He sijoittuvat maantieteellisesti kattavalle toiminta-alueelle. Nämä kahdeksan paritanssilähettilästä jakavat kansanomaisten paritanssien ilosanomaa tulevan vuoden aikana:

Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén.

Tervetuloa paritanssipajoihimme näiden ammattilaisten johdolla! Kurssien aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Paritanssilähettiläiden rekrytointi liittyy Koko Suomi osaa sottiisia -hankkeeseen, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Uusi Nuorisoseurarekisteri helpottaa elämää

Jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisteri on uudistumassa tämän vuoden aikana. Uuden rekisterin toteuttaa Kehätieto Oy.

Mikä muuttuu?

  • Uudistamme Nuorisoseurarekisteriä nykyaikaisemmaksi ja sen käytettävyys paranee monella tapaa, myös mobiilissa.
  • Tuomme Nuorisoseurarekisteriin uusia ominaisuuksia mm. jäsenen oman käyttöliittymän (jokainen pääsee näkemään omat tietonsa) sekä tapahtumahallinnan työkalut​.
  • Kaikki tullut palaute on kirjattu ja otettu huomioon määrittelyssä – pyrimme löytämään ratkaisuja näihin​.

Miten valmistautua uuteen Nuorisoseurarekisteriin?

  • Tieto siirtyy vanhasta rekisteristä uuteen – Parasta valmistautumista uuteen rekisteriin on pitää vanha rekisteri ajan tasalla​.

Seuraa tiedotustamme urakan etenemisestä. Tulemme myös kouluttamaan seuratoimijoita uuden rekisterin käyttöön syksyllä.

Lisätietoja
Ville Koskinen
p.0400 207769 / ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

 

Näin tuemme nuorisoseurojen viestintää – Tsekkaa uusi viestinnän palvelulupaus

Olemme kevään aikana kehittäneet viestinnän palvelulupausta, jossa avaamme niitä palveluja ja työkaluja, joilla tuemme paikallisten nuorisoseurojen viestintää. Viestinnän palvelulupaus muodostuu kahdeksasta osiosta:

  1. Tukea ja neuvontaa
  2. Graafinen ilme
  3. Tukimateriaalit
  4. Viestintämateriaalien tuottaminen
  5. Viestinnän koulutus
  6. Viestintäkanavat toiminnan tukena
  7. Kotisivut jäsenetuhintaan
  8. Viestinnän ohjelmistot jäsenetuhintaan

Kokosimme palvelulupauksen yhdelle sivulle www.nuorisoseurat.fi/palvelulupaus

Avaamme viestinnän palvelulupausta Nuorisoseurafoorumin työpajassa Jyväskylässä sekä 12.6.2019 järjestettävässä kaikille nuorisoseuralaisille avoimessa ja ilmaisessa webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan webinaariin >>

Olemme tukenanne nuorisoseurapolulla, näytään upeasti myös ulospäin!

Improliiga 3.0

Finaalissa olivat tänä vuonna vastakkain Improvauvat ja Kutsumattomat. Ja niin kuin tiedämme, että voiton vei Kutsumattomat. Aivan yhtä hyvin siinä olisi voinut olla Puolimielet ja Improteinit, niin taitavaa oli kaikkien joukkueiden improilu, jos tuomaristoa on uskominen ja mikseikö olisi. Tuomareina toimi tänä vuonna Antti Jussi Alarmo, Sari Puttonen, Arja Kautto. Päivän juonnosta vastasi Improkampuksen draamaopettaja Marianna Räsänen. Joukkueita säesti Pasi Ikonen, joka itsekin on osallistunut Improligaan.

Finaalin voitto tietää sitä, että Kutsumattomat lähtee syksyllä Teatterilaivalle www.teatterilaiva.fi.

Jos tahdotte mukaan Teatterilaivalle kannustamaan Kutsumattomia, niin käykää tutustumassa teatterilaivan ohjelmistoon ja ilmoittautukaa mukaan.

Mikä tulorekisteri?

Mikä tulorekisteri?
Pitäisikö meidänkin nuorisoseuran olla siellä?
Mitä sinne ilmoitetaan?
Miten sinne ilmoitetaan?

Näihin kysymyksiin olemme törmänneet kevään aikana ja tässä vielä kertauksena vastaukset!

Mikä tulorekisteri?
Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajat tai muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Muita suorituksen maksajia ovat esimerkiksi yhdistykset, säätiöt, yhtymät ja asunto-osakeyhtiöt. Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella yhteen keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten.

Tulorekisteriin ilmoitettavat pakolliset tiedot vastaavat niitä tietoja, jotka on ennen vuotta 2019 annettu vuosi-ilmoituksilla Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työtapaturmavakuuttajille ja Työllisyysrahastolle ilman erillistä pyyntöä.

Sähköinen asiointi on tulorekisterin perusedellytys, ja tiedot voidaan ilmoittaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä.

Lisätietoja https://www.vero.fi/tulorekisteri/

Pitäisikö meidänkin nuorisoseuran olla siellä?
Nuorisoseuran tulee ilmoittaa tiedot tulorekisteriin, mikäli..
a) sillä on palkattua henkilökuntaa ja se toimii työnantajana
b) se maksaa työntekijöille tai luottamushenkilöille verovapaita ateriakorvauksia
c) se maksaa työntekijöille tai luottamushenkilöille verovapaita kilometrikorvauksia
Huom! Majoittumiskorvauksia ja kuittia vastaan maksettuja matkalippuja ei ilmoiteta tulorekisteriin. 
d) se maksaa työntekijöille tai luottamushenkilöille verovapaita päivärahoja
e) se tarjoaa puhelin- tai autoedun

Tiedot annetaan tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja.
Palkatulle henkilökunnalle maksetut palkat ja muut etuudet ja korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa.
Luottamushenkilölle maksetuista luontoiseduista (jolle ei siis makseta palkkaa, vaan muita etuuksia tai korvauksia) ilmoitetaan tiedot tulorekisteriin kuukausittain viimeistään edun saamiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä.

Lisätietoja erityisesti yhdistyksille https://www.vero.fi/tulorekisteri/tietoa-meist%C3%A4/tietoa-tulorekisterist%C3%A4/esitysjakoulutusmateriaalit/yhdistykset-ja-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t/

Missä tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin?
Lähtökohtaisesti tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun valtuuttamisessa käytetään Suomi.fi-valtuuksia. Yhdistykset kuuluvat kuitenkin joukkoon, joka käyttää valtuutukseen Katso-palvelua. Yhdistysten nimenkirjoitusoikeudellinen tekee tarvittavat valtuutukset tulorekisterin valtuuskoodeihin palkkatietojen ilmoittaminen ja palkkatietojen katselu. Valtuutuksen voi tehdä Katso-palvelussa. Lue lisää valtuuttamisesta.

Verohallinnon video kertoo Tulorekisteristä

Toukokuun 2019 nuorisoseura: Valkolan Nuorisoseura

Toukokuun nuorisoseuraksi arvoimme Valkolan Nuorisoseuran, joka oli myös Keski-Suomen vuoden nousija. Toimintaa on lisätty ja monipuolistettu sekä taloa on kunnostettu ahkerasti. Lähitulevaisuudessa talolla järjestetään äitienpäivän lounas.

  • Yhdistyksen nimi: Valkolan Nuorisoseura ry

  • Kotipaikka: Laukaa

  • Perustamisvuosi: 1926

  • Linkit:  Kotisivu, Facebook

1.    Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?

Talon tanssit pikkutytön silmin.

2.    Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?

Mieleenpainuvimmat lienee viime kevään keittiöremontti sekä tänä keväänä järjestetyt 70-vuotisjuhlat. Myös eräiden häiden jälkeiset siivoustalkoot muitetaan vielä kauan.

3.    Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?

Vuoden nousija -palkinto... Hyvä me ja meidän seura!

4.    Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?

Tutustumiskäynnit olisivat ihan mukavia, puolin ja toisin. Mitä muut puuhaavat, millä porukalla ja ajalla!

5.    Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?

Laukaan kotiseutujuhlat Valkolassa ja pääjuhlahan on meidän nuorisoseurantalolla.

6.    Nuorisoseuranne erikoisuus?

Sijainti järven rannalla, tosi suomalainen järvimaisema.

Valkolan talolta järvimaisemia

7.    Mikä olisi seuranne ”iskulause”?

Virkeyttä Valkolaan!

8.    Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?

Mehän olemme tietenkin ilves, me näytämme nyt kyntemme.

9.    Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi kysyy:  ​Miten toimintanne on muuttunut verrattuna 10 vuoden takaiseen?

Talolla tapahtuu nyt, 10 vuotta sitten oli pelkästään vuokraustoimintaa. Nyt meillä on puuhakerho, saunailta, ruokapäivä, juhlalounaita ja tilausruokailuja ja -kahvituksia sekä kokouspalveluja.

10. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?

Miten aktiivista osallistuminen on seuranne toimintaan (Montako osallistuu aktiivisesti)? 

Lasten tuotoksia puuhakerhossa

Improliiga 3.0 lauantaina 11.5. Keljon Tapiolassa

Neljä taidokasta, innokasta ja osaavaa improryhmää kohtaavat toisensa launtaina 11.5. Keljon Tapiolassa.

Ryhmiä on valmentanut viimekauden voittajajoukkueen Thö Säälittävien kapteeni Sari ”Sartsa” Puttonen.

Liigajoukkueet ovat Jyväskylän seudulta: Kutsumattomat, Puolimieli, Improvauvat, Improteinit

Jokainen joukkue kohtaa toisensa. Voittajajoukkue lähtee Teatterilaivalle, jossa tulee improilemaan muiden maakuntien voittajajoukkueita vastaan.

Liigan juontaa Osuuskunta Kujeen, Improkoulun ammattilaiset.

Tapahtuma toimii mukavasti Äitienpäivien etkona. Koko päivän lippu on 10€ ja sillä voi katsoa yhden tai kaikki esitykset. Tapahtuma alkaa klo 15.00.

Paikalla toimii kahvio koko tapahtuman ajan, josta saa kahvia, kasvissosekeittoa ja muuta pientä purtavaa.

Tiedustelut/lippuvaraukset

keski-suomi@nuorisoseurat.fi

040-5052659

ISOn Tanhuujilta Tanssimyllyyn Juntu & Alku

ISOn Tanhuujat Juntu. Kuvaaja Eetu Laitinen.

Suomen Nuorisoseurat järjestää kahden vuoden välein yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly -katselmuksen. Tapahtuma on kansantanssia harrastavien ryhmien kohtaamisen, yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen paikka. Tanssimylly järjestetään 12.-14.4.2019 Sorin Sirkuksella Tampereella. Katselmuskonsertit ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Tavoitteena on kansantanssin harrastajien tukeminen sekä ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin. Osallistuvat ryhmät saavat arvioinnin omasta osaamisestaan ja tulevat nimetyksi mestaruussarjaan, valioplussarjaan, valiosarjaan, taitoplussarjaan, taitosarjaan tai perussarjaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
(Lähde: https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssimylly/)

Alku treenaa kerran viikossa tanssinopettaja (AMK) Paula Ketun johdolla ja Juntu kerran kuussa tanssinopettaja (AMK) Eetu Laitisen johdolla.

1.  Miten löysit tiesi kansantanssin pariin? 

(Alku, Anne Yliniemi) 
-Annen innostus kansantanssiin on lähtenyt alkujaan ihastuksesta kansallispukuihin. Anne tutustui parikymppisenä kansallispukuja valmistaneeseen naiseen, joka valmisti hänellekin ihka oman kansallispuvun. Myös kansanmusiikin hän huomasi olevan lähellä sydäntään. ISOn Tanhuujissa harrastaneen ystävänsä kautta tuli seura hänelle tutuksi ja ystävän esityksiä katsellessa innostus kasvoi. Ensin oli yritetty saada oma jälkikasvu tanhun pariin, mutta tuloksetta. Vasta nähtyään ilmoituksen aikuisten kansantanssin alkeisryhmästä oli herännyt ajatus, entä jos minä lähtisin koittamaan. Ystävän kanssa on helpompi lähteä ja niin oli sovittu, että jos sinäkin tulet niin minäkin menen. Ystävä kuitenkin estyi tulemasta, mutta Anne lähti kuitenkin rohkeasti koittamaan. Ja sille tielleen jäi. Harrastus vei mukanaan ja hyvä niin. 
 
(Juntu, Maiju Partanen)
- Maiju aloitti kansantanssin harrastamisen 4-5 vuotiaana kun äiti oli vienyt pienenä treeneihin. Sieltä asti on lajin parissa harrastettu. Peruskouluiässä on muutkin ryhmästä aloittaneet, joten kokemusta on karttunut koko ryhmälle aikalailla.

2.  Aiempaa esiintymiskokemusta? 
 
(Alku, Anne Yliniemi)
- Alku aloitti syksyllä 2016 ja he harjoittelevat kerran viikossa tanssinopettaja Paula Ketun johdolla. Jo seuraavana keväänä oli Alku osallistunut ensimmäiseen Tanssimyllyynsä, jossa lajin ja harrastamisen hienous koko komeudessaan Annelle selvisi. Alku on esiintynyt myös Jyväskylän Yläkaupungin Yössä kahdesti. Folklandialla ja Kaustisilla on käyty katsomassa muiden esityksiä ja kasvatettu omaa innostusta lajia kohtaan. 

(Juntu, Maiju Partanen)
-Tämä on ryhmän viides kerta Tanssimyllyssä ja tätä ennen ryhmä on osallistunut useita kertoja lasten katselmuksiin. Ryhmä on esiintynyt useana vuonna Folklandialla ja Pispalan Sottiisissa. Olemme keikanneet myös Kaustisen festareilla sekä Kalenoissa. Esiinnymme myös erilaisissa yritystapahtumissa sekä seuran omissa juhlissa. 

3.  Mitkä ovat ryhmän tunnelmat tulevasta viikonlopusta? 

(Alku, Anne Yliniemi) 
-Ryhmällä on ohjelmistossa masurkkaa ja katrillia joita on innolla harjoiteltu kerran viikossa. Vielä kerran harjoitellaan ennen tapahtumaa. Ryhmä lähtee Tanssimyllyyn innoissaan kartuttamaan kokemusta.

(Juntu, Maiju Partanen)
- Innostuneina lähdössä. Kovasti odotetaan mitä palautetta ja kehitysehdotuksia tulee ja minkälaisia esityksiä on muilla osallistuvilla ryhmillä.
 

4.  Miten kuvailisit ryhmäänne ja sen henkeä? 
 
(Alku, Anne Yliniemi)
-Kokoonpano on vuodesta 2016 hieman muuttunut, viisi ryhmäläistä on ollut alusta asti ja nyt Tanssimyllyyn lähtee kymmenen hengen porukka. Ryhmä koostuu niin eri ikäisistä, kuin myös enemmän tai vähemmän harrastaneista. On kokemusta kansantanssista jo vuosia sekä myös vasta alkajiakin. Ryhmä on innostava, kannustava ja suvaitsevainen. Mokailu ei haittaa, kaverilta voi vierestä katsoa mallia ja tanssinopettaja innostaa ja kannustaa “kyllä sinä osaat”. Nuorisoseurojen arvot: yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat Annen mukaan tässä ryhmässä täysin. 
 
 (Juntu, Maiju Partanen)
- Vaikka harrastajat asuvatkin eripuolin Suomea, tapaavat he harjoituksissa kuukausittain ja aina tavatessa on tunnelma lämmin ja kotoisa. Voisi kai sanoa, että Juntu on kuin toinen perhe. 

5.  Mitä kertoisit kansantanssista harrastuksena sellaiselle, joka ei ennestään aiheesta mitään tiedä?  

(Alku, Anne Yliniemi)
-Ei kannata olla ennakkoluuloinen. Kansantanssia kannattaa lähteä kokeilemaan ja antaa sille tilaisuus. Se voi innostaa ja viedä mukanaan tai sitten ei. Kokeilematta ei tiedä.  

(Juntu, Maiju Partanen)
- Ensimmäisenä ennakkoluulot lajia kohtaan roskiin. Harrastamaan ei tarvita kuin innostusta ja kokeilunhalua. Aiempaa kokemusta kansantanssista ei tarvita ja uudet harrastajat otetaan avosylin vastaan.

ISOn Tanhuujat Alku. Kuvaaja Jussi Kaijankangas.