Ilmoittautuminen syyskauden harrastusryhmiin on käynnissä

Paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat jälleen runsaasti harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Yli 500 nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina teatterista kokkikerhoon ja sirkuksesta sählyyn.

Ryhmät alkavat elo-syyskuussa ja niihin ilmoittaudutaan seurakohtaisesti. Kätevimmin harrastusryhmiä voi selata Harrastushausta, josta löytyy niin seurojen kuin ryhmienkin tarkat tiedot: Etsi harrastusryhmä ja ilmoittaudu

Jos oman alueesi harrastustietoja ei vielä löydy Harrastushausta, kannattaa käydä kurkkaamassa sivua myöhemmin uudelleen. Ryhmien tietoja päivitetään Harrastushakuun sitä mukaan, kun ilmoittautuminen niihin aukeaa. Harrastusryhmistä löytyy tietoa myös kyseisten nuorisoseurojen kotisivuilta sekä somekanavista.

Miksi nuorisoseuroissa on hyvä harrastaa

Harrastamistoimintamme taustalla ovat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.

Meille jokainen on tervetullut harrastamaan juuri sellaisena kuin on. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja ohjaajiamme on koulutettu yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja osallisuusasioista.

Halutessaan meillä pääsee osaksi vahvaa yhteisöä, joka kannattelee myös harrastamisen ulkopuolella. Moni kuvaa omaa harrastusporukkaansa nuorisoseuraperheeksi, joka on hitsautunut yhteen yhteisen tekemisen äärellä.

Useilla nuorisoseuroilla on vuosien kokemus toiminnan järjestämisestä ja se näkyy – viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Nuorisoseurakokoukseen 4.-6.10.2024 Helsinkiin!

Suomen Nuorisoseurojen sääntömääräinen liittokokous eli Nuorisoseurakokous pidetään 4.-6.10.2024 Helsingissä. Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Varsinaiset kokouspäivät ovat 5.-6.10. ja kokouspaikkana toimii Allianssitalo osoitteessa Asemapäällikönkatu 1, Helsinki. Majoitukset järjestetään Scandic Park -hotellissa (Mannerheimintie 46, Helsinki). Kokousviikonlopun oheisohjelma alkaa jo perjantaina 4.10.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokoukseen

Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä olevat paikallisseurat ja keskusseurat voivat lähettää äänivaltaisia kokousedustajia Nuorisoseurakokoukseen. Paikallisseurat voivat lähettää kaksi äänivaltaista kokousedustajaa, jos jäsenmäärä on alle 300 sekä neljä edustajaa, jos jäsenmäärä on 300 tai enemmän. Keskusseurat voivat lähettää neljä äänivaltaista kokousedustajaa.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokouksessa on niillä jäsenyhdistyksillä, jotka ovat maksaneet kolmen Nuorisisoseurakokousta edeltäneen vuoden (2021-23) jäsenmaksun (liiton sääntöjen 10§).

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston ja hallituksen jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi päätöksellään myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin.

Ehdotukset valtuuston jäseniksi

Nuorisoseurakokous valitsee Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sääntöjen mukaisen määrän valtuutettuja ja varavaltuutettuja eri puolilta maata.

Jäsenyhdistysten tulee tehdä esitykset valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi 31.8.2024 mennessä.

Esitykset tehdään virallisen lomakkeen kautta. Lisäksi esitettyjen henkilöiden nimi ja kotipaikka on ilmoitettava sähköpostilla vaalivaliokunnan puheenjohtajalle Petra Mäkeläiselle: petra.makelainen@gmail.com.

Lisätietoja ja ohjeita ehdokkaiden asettamisesta, valtuuston kokoonpanosta ja muista vaaleihin liittyvistä asioita löytyy Nuorisoseurakokouksen Ehdota valtuustoon-sivuilta.

Nuorisoseurakokoukselle tehtävät aloitteet

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi on mahdollista jättää aloitteita, joilla voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää. Aloitteet on tehtävä kirjallisina ja ne tulee toimittaa 12.9.2024 mennessä vt. pääsihteeri Henna Liirille: henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Liiton hallitus laatii aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset. Nuorisoseurakokous käsittelee kaikki aloitteet, jotka on jätetty määräaikaan mennessä. Aloitepohja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta.

Ilmoittaudu kokoukseen 15.9.2024 mennessä

Sitova ilmoittautuminen kokoukseen on tehtävä 15.9.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

Jos kokousedustajat tarvitsevat majoitusta kokousedustajille varatusta kiintiöstä, tulee ilmoittautuminen tehdä jo 31.8.2024 mennessä.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä (Teams). Etäyhteydellä osallistuvalla tulee olla toimiva nettiyhteys ja mahdollisuus kameran käyttöön. Etäyhteydellä osallistumisesta tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Etäosallistujien allekirjoitettu valtakirja tulee toimittaa sähköpostilla tai kirjeitse:

• sähköpostilla 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
• TAI kirjeitse 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: Suomen Nuorisoseurat, Lahden aluetoimisto, Hannu Ala-Sankola, Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15110 Lahti

Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään Nuorisoseura-akatemian eli nuorten vaikuttajien ohjelman valtakunnallinen tapaaminen. Tästä johtuen Nuorisoseurakokoukseen osallistuvat alle 29-vuotiaat kokousedustajat voivat saada 50% tukea kokouksen osallistujamaksuun sekä korvauksen matkakuluista halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Tukea haetaan nuorisoseurakokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä. 

Tuki myönnetään Nuorisoseura-akatemia -Erasmus+-hankkeesta, jonka tavoitteena on kouluttaa ja sparrata alle 29-vuotiaita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratiaan sekä kansalaisjärjestöjen toimintalogiikkaan. Hankkeessa on tutustuttu laajasti vaikuttamiseen ja viestintään ja opitaan yhteisöllisesti organisaation toimintaa. 

Kokousasiakirjat ja kokouspaketit

Kokousmateriaalin voi ladata kokouksen infosivulta. Täydellinen kokousmateriaali on ladattavissa kaksi viikkoa ennen kokousta. 

Kokouksessa suljetut lippuäänestykset ja vaalit suoritetaan sähköisellä äänestysjärjestelmällä. Äänestysjärjestelmän käytännön ohjeet kerrotaan Vaalivaliokunnan menettelytapaohjeessa.

Lisätietoa kokouspaketeista ja hinnoista löydät Nuorisoseurakokouksen ilmoittautumis- ja infosivulta.

Lisätietoja

Lisätietoja kokouksen käytännön järjestelyihin sekä sääntöihin ja kokoukseen liittyviin tiedusteluihin vastaa jäsen- ja järjestöpalvelujen johtaja Hannu Ala-Sankola: puh. 0400 842 838 tai hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi.

Varsinaisista kokousasioista vastaa vt. pääsihteeri Henna Liiri: puh. 044 207 3072 tai henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Lämpimästi tervetuloa nuorisoseurakokoukseen – kehittämään ja viihtymään!

Save the date: Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaari 18.9.

Tervetuloa Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaariin kuulemaan 2024 Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset –selvityksen tulokset! Seminaari järjestetään keskiviikkona 18.9. klo15-17 Kansalaisinfossa, Pikkuparlamentissa.  

Toista kertaa tehdyn Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen mukaan kulttuuriharrastamisella on merkittäviä sosiaalisia ja oppimiseen liittyviä vaikutuksia. Selvitykseen vastasi 1332 eri-ikäistä kulttuuriharrastajaa ympäri Suomen. Taiteen perusopetusliitto jäsenjärjestöineen keräsi samalla mittaristolla 1893 harrastajan vastaukset.

Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista –seminaarissa julkaistaan Kansalaisfoorumin ja Taiteen perusopetusliiton tekemien selvitysten tuloksia ja keskustellaan kulttuurin ja taiteen moninaisista hyvinvointivaikutuksista.  

Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Kansanmusiikkiliiton, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Suomen Puhallinorkesteriliiton kanssa.  

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 4.9.2024 tästä linkistä. Lisätietoja ja varsinainen kutsu lähetetään elokuussa. 

Lisätietoja selvityksestä ja seminaarista: Hanna Pulkkinen, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, 040 738 9885.   

Uusia Tempoa Tenaviin -ohjaajia koulutetaan 7.-8.9.

Tempoa tenaviin -musiikkiliikunta on laulua, leikkiä, liikuntaa, sirkusta ja musiikkia yhdistelevä aikuisen ja 0-4-vuotiaan lapsen yhteinen harrastus. Toiminta on suunniteltu lapsen ja aikuisen yhteiseksi iloksi. Vauhdin hurmasta nauttiminen ja temppuilu luovat henkeä lapsen ja aikuisen vuorovaikutukseen ja tukevat hyvin lapsen varhaisia oppimisvalmiuksia.  

Uusia Tempoa tenaviin -ryhmien ohjaajia koulutetaan seuraavan kerran Rovaniemellä Jutajaisten yhteydessä 7-8.9. Aikuinen-lapsiryhmien ohjaajille suunnattu koulutus soveltuu myös alle kouluikäisten lasten ohjaajille. 

Koulutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajaksi aikovalle hyvä pohjatuntemus pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja vahvistamisesta sekä aikuinen-lapsiryhmän ohjaamisesta. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä, sekä harrastajien osallistumista nuorisoseuratoimintaan. Koulutuksesta saa lisäksi aineistoa tuntisuunnitelmien tekoon

Tervetuloa!

Knoppi-ohjaajakoulutuksen uusia tuulia

Nuorisoseuroihin valmistui tänä keväänä 22 uutta ohjaajaa Knoppi -perusohjaajakoulutuksen kautta. Koulutusta on järjestetty vuosituhannen vaihteesta toimien näin usean ohjaajan ensimmäisenä askeleena ohjaajan polulla.

Tällä kaudella on ensimmäistä kertaa pilotoitu Knoppi -koulutuksen viemistä Koski -portaaliin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen henkilökohtaiseen esim. peruskoulun, toisen asteen koulutuksen sekä korkeakouluopintojen suoritukset sisältävään Opintopolku -palveluun on mahdollista jatkossa saada myös Knoppi -koulutuksen merkintä. Merkintä Knopista perustuu koulutuksen aikana tehtyyn arviointiin. Etelä-Suomen Knoppi -koulutuksen kahdeksan ohjaajaa saivat merkinnän nyt ensimmäisinä.

Viime vuonna ensikertaa testattu DofE -toimintamallin hyödyntäminen Knoppi -koulutuksessa sai jatkoa. Knopin harjoittelu, jossa koulutettava toimii apuohjaajana tai ohjaajana yhden kauden ajan, vastaanotetaan DofE:n sähköistä osaamistenkirjaa hyödyntäen. Samalla nuorelle avautuu mahdollisuus DofE:n pronssitason suorittamiseen. Toukokuussa toteutetulla Nuorisoseurojen DofE -seikkailulla Knoppi-koulutuksen kolmososion sisällöt kulkivat käsi kädessä retkeilytaitojen oppimisen kanssa. Parhaimmillaan nuori sai viime syksynä aloitetun Knoppi -koulutuksen lisäksi seikkailun jälkeen suoritettua DofE:n pronssitason.

Knoppi -koulutus

Knoppi on Nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Knoppi -koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Koulutus koostuu neljästä osasta:

• Ohjaajana toimiminen
• Ohjaaja kasvattaja
• Ohjaajana nuorisoseurassa
• Ohjaajana kehittyminen

Lisäksi koulutukseen kuuluu ohjausharjoittelu.

Seuraavat Knoppi -koulutukset Nuorisoseuroissa alkavat syksyllä 2024. Kysele seuraavaa koulutusta omasta aluetoimistosta ja keskusseurasta.

DofE -toiminta

DofE -ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Tämä osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE -merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

Ohjelmaa voidaan toteuttaa kaikkialla missä 14-24-vuotiaat nuoret toimivat: kouluissa, oppilaitoksissa, kuntien ja seurakuntien nuorisotyössä, järjestöissä ja harrastus- ja seuratoiminnassa.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

Lisätiedot 

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

Nuorisoseurojen vt. pääsihteerinä toimii Henna Liiri 

Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy uusiin tehtäviin. Vt. pääsihteerinä on aloittanut 20.6.2024 Henna Liiri. Liiri hoitaa sijaisuutta 31.10.2024 tai uuden pääsihteerin aloittamiseen asti. Liiri on toiminut alueellisen työn johtajan tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä toimien myös pääsihteerin sijaisena. Pääsihteerin tehtäviä on jaettu myös sisäisesti johtoryhmän kesken sijaisuuden aikana. 

“Kiitän koko järjestön puolesta Anninaa arvokkaasta työstä kaikille avoimen ja yhteisöllisen nuorisoseurajärjestön luotsaamisesta ja toivotan kaikkea hyvää tulevaan. Haluan toivottaa Hennan lämpimästi tervetulleeksi hoitamaan pääsihteerin sijaisuutta. On hienoa nähdä, että omasta porukasta löytyy osaamista ja intoa tämän tehtävän hoitamiseen”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää pääsihteerin rekrytoinnista syksyllä. 

Lisätietoja 

vt. pääsihteeri Henna Liiri  
henna.liiri@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072 

puheenjohtaja Elina Weckström 
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi 

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet 

Suomen Nuorisoseurat tiedotti 8.4.2024 aloittavansa muutosneuvottelut. Muutosneuvotteluilla tavoiteltiin talouden ja toiminnan tasapainottamista pitkällä aikavälillä sekä varauduttiin nuorisoalan valtionavustuksia uhkaaviin rahoitusleikkauksiin. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, myös enintään kahdeksan henkilötyövuoden vähentämistä. Myös mahdollisia työnkuvamuutoksia käsiteltiin. Neuvottelujen piirissä olivat organisaation kaikki vakituiset työntekijät johtoryhmää lukuun ottamatta. 

Päättyneiden yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen lopputuloksena henkilöstövaikutukset toteutetaan siten, että neljä henkilöä irtisanotaan ja kolmen henkilön tehtävä osa-aikaistetaan. Tämän lisäksi vakituisen henkilöstön osalta toteutetaan neljän viikon lomautukset. Lomautuksen piirissä on myös johtoryhmä. 

Suomen Nuorisoseurat 
Henna Liiri 
vt. pääsihteeri 
 
Lisätietoja: 
vt. pääsihteeri Henna Liiri, Suomen Nuorisoseurat, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

JAKELU 
www.nuorisoseurat.fi 
 
Nuorisoseurat lyhyesti 
Suomen Nuorisoseurat on yhteisöjen tulevaisuutta rakentamassa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!  

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Yhdenvertaisesti yhdessä – hyvää Pride -kuukautta!

Hyvää Pride-kuukautta jokaiselle nuorisoseuralaiselle! Pride -kuukautta vietetään valtakunnallisesti 1.-30.6., ja tänä aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet näkyvät myös Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä.

Nuorisoseurojen yli 140-vuotiaaseen historiaan on aina vahvasti kuulunut yhdenvertaisuus. Järjestön alkuaikoina yhteiskunnallisen kasvatuksen keskeisin sanoma oli kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Varhaisvuosikymmenien nuorisoseuroissa puhuttiin ”säätyrajoituksen poistamisesta” ja asia oli jatkuvasti esillä nuorisoseuroissa 1800-luvulta lähtien.

Tänä päivänä toiminnassamme näkyy yhdenvertaisuuden lisäksi vahvasti moninaisuus. Toivotamme jokaisen mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme sellaisena kuin on. Jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, noudatamme toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Työkalupakkimme yhdenvertaisuus-osiosta voi tulostaa erilaisia versioita turvallisemman tilan periaatteista esimerkiksi seurantalon seinälle.

Emme hyväksy vihapuhetta tai häirintää, minkä takia tapahtumissamme on mukana yhdenvertaisuusagentteja. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä asiassa kuin asiassa. Lisäksi koulutamme henkilökuntaamme ja harrastusryhmien ohjaajia yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Olemme myös julkaisseet yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen oppaan, jota kuka tahansa voi hyödyntää.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja turvallisempien tilojen mahdollistaminen on kaikkien vastuulla. Nuorisoseuroissa teemme joka päivä töitä sen eteen, että toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla”, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström kommentoi.

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838