Restoratiivisilla työkaluilla voidaan kehittää organisaatiokulttuuria
Suomen Nuorisoseurat yhdessä itsenäisine keskuseuroineen on päässyt kuluneen kevään aikana kehittämään järjestön toimintakulttuuria yhteiskehittämismenetelmällä. Tukea tähän työhyvinvointia vahvistavaan prosessiin on saatu Työsuojelurahastolta. Fasilitoijina prosessissa toimivat Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiantuntijat Hanna Myllynen ja Sari Enkkelä.
Yhteiskehittämisprosessin tavoitteena on antaa nuorisoseurajärjestön henkilöstölle näkökulmia restoratiivisiin sovinto- ja yhdessä elämisen taitoihin ja tätä kautta hahmottaa, miten restoratiivista toimintakulttuuria rakennetaan järjestössä. Taitoja voi hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä laajan vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa.
Restoratiivinen lähestymistapa vahvistaa vuorovaikutusta
Yhteiskehittämisessä käytetään sovinnon rakentamisen ja restoratiiviseen sovitteluun pohjautuvia menetelmiä yhdistäen CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment) -yhteisövalmennuksen vahvuus-, arvo- sekä sukupolvityöskentelyä. Kokoontumisten yhteydessä osallistujat tekevät reflektoivia välitehtäviä, joita käsitellään yhdessä.
Prosessi antaa osallistujille kokemuksia rakentavan vuorovaikutuksen vahvistamisesta, tarpeiden sanoittamisesta ja kuulluksi tulemisesta, vahvistaen näiden asioiden näkymistä organisaation yhteisissä toimintatavoissa jatkossa.
Yhteiskehittäminen jatkuu vuoden loppuun
Yhteiskehittäminen alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden loppuun asti. Ensimmäisellä kahdella kerralla osallistujien kanssa käsiteltiin restoratiivisia yhteisöjä ja yksilöiden toimintaa työarjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Restoratiivisuudessa on kyse nimenomaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutussuhteita kohtaamistilanteissa tukevasta ajattelusta ja toiminnasta, joka voi olla sekä yhteisöjä kehittävää tai konfliktitilanteissa ihmissuhteita korjaavaa.
Restoratiivisen näkökulman lisäksi liikkeelle lähdettiin luonteenvahvuuksista, joiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan omia ja muiden vahvuuksia, rikastuttaa yhteisöä ja tukee arvostavaa vuorovaikutusta. Toisella kerralla psykologisen turvallisuuden käsite sekä restoratiivinen näkökulma konflikteihin antoivat osallistujille uusia tapoja hahmottaa ihmisten välistä kommunikaatiota myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa.
”Tällaisina vaikeina aikoina, kun joudumme tasapainoilemaan toiminnan uudistamisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden ja talouden realiteettien välillä on tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja uudistamaan yhteisiä toimintatapojamme”, kertoo Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Yhteiskehittämisprosessi jatkuu yhteisellä sukupolvityöskentelyllä elokuussa, jossa tarkastellaan sitä, miten eri sukupolvien yhteen tuleminen työyhteisössä vaikuttaa yhteisiin tekemisen tapoihin.
Järjestön tärkeimmät päätökset tehdään Nuorisoseurakokouksessa 4.–6.10. – ilmoittaudu mukaan
Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva liiton ylin päättävä elin eli se tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Tällä kertaa kokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä.
Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.
Mitä nuorisoseurojen toiminnassa pitäisi kehittää? Tee kokoukselle aloite
Tekemällä aloitteen paikallinen nuorisoseura voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää. Aloitteet voivat johtaa nuorisoseurajärjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.
Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta eli viimeistään 6.9. Liiton hallitus laati aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset.
Ohjeet aloitteen tekemiselle löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta: https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/osallistu-vaikuta-tee-aloite/
Valtuustolla tärkeä tehtävä järjestössä
Yksi Nuorisoseurakokouksen keskeisimmistä tehtävistä on valita uusi valtuusto seuraavalle kolmen vuoden kaudelle. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä.
Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.
Valtuuston jäsenet valitaan ehdotusten perusteella, joita tekevät Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurat. Jos siis haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä.
Ehdotukset valtuustoedustajista tehdään kokouksen valmistelevalle vaalivaliokunnalle, joka koostuu Nuorisoseurojen jäsenistä. Ehdotukset jätetään verkkolomakkeen kautta.
Ilmoittautuminen kokoukseen on avattu
Jokaisella Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää edustajia kokoukseen ja toivommekin näkevämme kokouksessa edustajia mahdollisimman monesta eri seurasta. Kokousedustajien lukumäärä määräytyy yhdistyksen jäsenmäärän mukaan seuraavasti:
- 2 edustajaa, jos jäsenmäärä alle 300.
- 4 edustajaa, jos jäsenmäärä vähintään 300.
Kaikkien kokoukseen osallistuvien tulee täyttää ilmoittautumislomake, joka löytyy osoitteesta https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/
Paikan päälle Helsinkiin tuleville on tehty kokouspaketteja, joista voi valita parhaiten itselleen sopivan. Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä.
Ota osaa nuorisoseurojen pyöräilyhaasteeseen
Pyöräliiton ja Nuorisoseurojen yhteinen hanke Harrastematkat aktiiviseksi haastaa kaikki nuorisoseurat pyöräilyhaasteeseen!
Haasteessa kisataan siitä, mikä nuorisoseura pyöräilee eniten 15.5.-30.9.2024 välisenä aikana. Eniten pyöräilykilometrejä keränneelle seuralle toimitetaan pieni yllätys haasteen loputtua lokakuussa 2024.
Ohjeet haasteeseen osallistumiseen
Pyöräilyhaasteeseen voivat osallistua kaikki Suomen nuorisoseurat. Valitkaa seurastanne yhteyshenkilö, joka toimittaa seuran yhdessä pyöräillyt kilometrit Pyöräliitolle 1.10.2024 mennessä tällä lomakkeella.
Pyöräilykilometrit voi merkata ylös haluamallaan tavalla esimerkiksi muistivihkoon tai puhelimen muistioon. Osallistujat voivat myös printata ja käyttää tätä lomaketta.
Mukaan voi laskea kaikki 15.5.-30.9.2024 ajetut kilometrit. Yhteyshenkilö laskee osallistujien määrän ja pyöräilykilometrit yhteensä. Pyöräliitto on yhteydessä lokakuun alussa siihen Nuorisoseuraan, joka on kerännyt eniten pyöräilykilometrejä.
Kysymyksiin vastaa Mari Marjamaa (mari.marjamaa@pyoraliitto.fi). Tervetuloa mukaan ja nauttimaan pyöräilyn ilosta!
Taustalla nuorten liikkuvuutta lisäävä hanke
Harrastematkat aktiivisiksi -hankkeen tavoittena on kannustaa lapsia ja nuoria kulkemaan harrastusmatkoja enemmän pyöräillen, kävellen tai julkisella liikenteellä. Tällä tavoin halutaan helpottaa perheiden arkea ja lisätä lasten ja nuorten liikkuvuutta, hyvinvointia, taitoja sekä itsenäisyyden tunnetta.
Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin
Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.
Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.
Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.
Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.
Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta
Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.
Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.
Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.
Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.
Nähdään NUORI2024 -päivillä!
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi järjestää NUORI2024 – Valtakunnalliset
nuorisotyön päivät 24.-25.4.2024 Tampereella Tampere-talolla. Tapahtumaan saapuu
osallistujia ympäri Suomea eri kunnista, järjestöistä, seurakunnista ja alan oppilaitoksista.
NUORI2024 on koko nuorisoalan yhteen kokoava kohtaaminen, jossa alan toimijoiden on
mahdollista kehittää osaamistaan ja verkostoitua.
Nuorisoseurat on mukana tapahtumassa omalla messupisteellä sekä kahdella ohjelmanumerolla. Messupisteemme löytyy näyttelyalueelta Jyty-loungen vierestä kohdasta A5. Tutustu näyttelyalueen pohjakarttaan tästä.
Samalla pisteellä kanssamme on Nuorten Akatemia. Pisteellä pääsee mm. ottamaan kuvan ns-talon kanssa ja tutustumaan meidän sekä Nuorten Akatemian yhteisen Inclusion is on -hankkeen tuloksiin.
Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin ohjelmaosuudet
Tapahtuman aikana meidät ja Nuori Kulttuurin voi bongata seuraavista ohjelmanumeroista:
No More Excuses – Get Down to Business with Social Inclusion ke 24.4. klo 12-14:30, Sonaatti-tila
Ohjelmassa esitellään Inclusion is On -hankkeen työkaluja inklusiivisen nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Osuus on englanniksi.
Did you know that the risk of poverty and social exclusion concerns one third of young people in Europe? Inclusion is On, an Erasmus+ project between seven European organizations in 2021–2024, has collected good practices and designed new tools to foster social inclusion especially in the context of young people’s leisure time activities. It’s time to introduce the results; join us for a two-hours hands-on learning session and take the first step to design your own tool with the support of our innovation model!
Taiteen ja nuorisotyön yhteinen työ ke 24.4. klo 12-13, Partio 2-tila
Näkymättömästä näkyväksi –Kulttuurinen nuorisotyö on usein meitä lähempänä kuin osaamme kuvitellakaan.
Nuori Kulttuuri ja Nuori Taide ovat tehneet töitä yhdessä vuosikymmenen ajan. Toiminnassamme nuorisotyö ja taiteen eri muodot risteävät ja luovat näkymisen paikkoja nuorille. Yhdessä olemme määritelleet kulttuurista nuorisotyötä taiteen ja kulttuurin voimin tehtäväksi nuorisotyöksi. Haluamme nyt yhdessä kanssanne tuoda tätä näkyväksi.
Työpajassa tuomme nuorisoalan johtajat, taiteen ammattilaiset ja nuoret taiteen harrastajat yhdessä dialogiseen keskusteluun. Nuorten valitsemat keskusteluaiheet rohkaisevat uusiin projekteihin nuorten toiminnassa!
Keskusteluja fasilitoivat nuoret taideharrastajat. Mukana taiteen ammattilaiset mm. Stella Massa, Johanna Hurme, Karoliina Korhonen.
Mistä saadaan lisää nuorten puolustajia? to 25.4. klo 9-10, Sopraano-tila
Tiesitkö että kunnat saavat valtiolta valtion osuutta 4,46€ per nuori, mutta käyttävät nuorisotyöhön keskimäärin 117€ nuorta kohti? Päättäjät kokevat, etteivät tiedä riittävästi nuorisotyöstä. Tästä syystä paikallistasolla tulee tehdä vaikuttamistyötä. Tule kuulemaan mitä päättäjien pitäisi ymmärtää nuorisotyöstä!
Mukana ohjelmassa Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, Joensuun kaupungin nuorisotyön suunnittelija Annu Jantunen ja Vaasan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Mika Pietilä.
Katso tapahtuman koko ohjelma Allianssin sivuilta: Nuori2024 ohjelma
Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista
Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!
Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.
Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.
Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi
Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.
Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.
Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Tule kuulemaan EU:n nuorille tarjoamista mahdollisuuksista!
Euroopan nuorisoviikolla 12.-19.4. syvennytään EU:n nuorille tarjoamiin mahdollisuuksiin työpajojen merkeissä. Euroopan nuorisoviikko on Euroopan komission joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma, jolla edistetään nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta eri puolilla Eurooppaa.
Nuorisoseuroissa on vahvaa kokemusta EU-hankkeiden, kuten nuorisovaihtojen ja nuorten osallistamisprojektien toteuttamisesta. EU:lta saadun tuen avulla nuoret ovat mm. matkustaneet ulkomaille, toteuttaneet omia haaveitaan ja saaneet arvokasta kokemusta vaikuttamisesta.
Työpajoissa haluamme innostaa muita ideoimaan omia EU-projektejaan. Työpajoissa esitellään Nuorisoseuroilla tehtyjä projekteja ja kerrotaan käytännönläheisesti mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa nuorille.
Työpajat on suunnattu niin nuorille kuin nuorten parissa työskenteleville. Tervetuloa!
- Rääkkylä, Rasivaaran nuorisoseuran talo Rasihovi 12.4. klo 18–20
- Joensuu, Nuorisokeskus Whisper 17.4. klo 16-17.30
- Jyväskylä, kaupunginkirjasto ke 17.4. klo 14-17
- Kuhmo, yhteislukio ti 16.4. klo 9-10.30
- Mikkeli, Ohjaamo Olkkarin kansainvälinen kahvila 18.4. klo 15.15-17.30
- Rovaniemi, Kulttuuritalo Wiljami 18.4. klo 18-20.
- Reisjärvi, Reisjärven kirkonkylän nuorisoseurantalo 23.4 klo 16
Lisätiedot työpajoista löytyvät nuorisoviikon tapahtumakartasta.
EU lähemmäs nuoria
Euroopan nuorisoviikon tavoitteena on tuoda EU lähelle nuoria tapahtumien ja viestinnän avulla. Viikko lisää tietoisuutta nuorten osallistumisesta päätöksentekoon, edistää nuorten ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua ja esittelee nuorten eurooppalaisten kykyjä ja hankkeita. Sen aikana nostetaan esiin yhteisiä eurooppalaisia teemoja, kuten yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia, tiedonsaantia sekä rakentavaa vuoropuhelua.
Tänä vuonna Euroopan nuorisoviikko pidetään kaksi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, joten demokratia ja EU-vaalit ovat myös nuorisoviikon pääaiheita.
Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Lisätiedot
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450