SPOTTI -lasten ja nuorten teatteripäivät järjestetään 4.–5.4.2026 osana Riihimäen kaupungin pääsiäishulinaa. SPOTTI kokoaa yhteen teatterista innostuneet lapset ja nuoret kaikkialta Suomesta. Viikonlopun aikana lasten ja nuorten teatteriryhmät saavat esiintyä, tavata toisiaan ja kokea yhdessä teatterin taikaa.
Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki lasten- ja nuorten teatteriryhmät. Ryhmät voivat osallistua tapahtumaan hakemalla mukaan ohjelmistoon omalla esityksellä, tai ilmoittautumalla mukaan ilman esitystä. Tapahtuman osallistumismaksuun kuuluu koulumajoitus, oheisohjelma ja ruokailut sekä ohjelmistoon valituille ryhmille myös raadin palaute. Tapahtumaan osallistuvat ryhmät voivat lisäksi ostaa esityksiin lippuja edullisella ennakkohinnalla.
Tapahtuman ohjelmistohaku on avoinna 8.2. asti. Ohjelmistovalinnat tehdään helmikuun aikana. Tapahtumaan ilman esitystä osallistuvien ilmoittautumisaika on 1.2.–28.2.
Tutustu SPOTIN hakuinfoihin tarkemmin tästä linkistä ja hae ryhmäsi kanssa mukaan tekemään unohtumatonta teatteriviikonloppua!
Suomen Harrastajateatteriliitto on järjestänyt SPOTTI -lasten ja nuorten teatteripäiviä jo vuodesta 1979 saakka kahden tai kolmen vuoden välein. Viimeksi tapahtuma on järjestetty keväällä 2024. SPOTTI -tapahtumaa järjestävät yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliitto, Riihimäen kaupunki, Riihimäen Nuorisoteatteri ja Riihimäen Teatteri. Tänä vuonna tapahtumassa on mukana myös ensimmäistä kertaa Suomen Nuorisoseurat.
Ohjaajalla on suuri merkitys harrastajille ja harrastuksen jatkuvuudelle, minkä takia Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain yhden tai useamman Vuoden ohjaajan. Tunnustus nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa.
Vuoden 2026 ohjaajaksi on valittu Salli Sallinen nuorisoseura Nuorten Kasvusta.
Sallinen on toiminut ohjaajana läpileikkaavasti nuorisoseuratoiminnan eri tasoilla. Hänellä on ohjaajakokemusta niin omasta joensuulaisesta paikallisseurastaan kuin laajemmin Pohjois-Karjalan alueelta, jossa hän on toiminut Luova lava -leirien vastuuohjaajana. Lisäksi hän on osallistunut kansainväliseen nuorisovaihtoon ohjaajan roolissa.
“Nuorisoseurojen ohjaajana olen päässyt toimimaan monipuolisissa työtehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä luomaan verkostoja niin työ- kuin siviilielämässä”, Sallinen kertoo.
Sallista kuvaillaan avoimeksi ja ystävälliseksi: “Hänellä on koulutusta ja ammattitaitoa ohjaajana toimimisesta, mutta ennen kaikkea ihmisenä Salli on aivan mahtava tyyppi. Hän on aina avoin uusille asioille sekä kaikille ystävällinen ja avulias.”
“Koen nuorisoseuroissa ohjaamisen merkitykselliseksi, koska haluan toimia esimerkkinä nuorille ja olla heille turvallinen aikuinen. Haluan ohjaajana luoda turvallisen tilan, johon jokainen nuori voi tulla omana itsenään”, Sallinen kuvaa arvojaan.
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 9.–10.1.2026 Baltic Princess -laivalla. Folklandia juhlii 30-vuotista taivaltaan upealla ja monipuolisella ohjelmalla: mukana on 107 kotimaista ja kansainvälistä artistia ja ryhmää, jotka tarjoavat risteilyvieraille vuorokauden mittaisen, sykkivän ja ainutlaatuisen folk-elämyksen.
Folklandian 30-vuotisjuhlavuotta juhlistaa vaikuttava joukko kansanmusiikin kärkinimiä ja nousevia tähtiä. Yleisön villitsee kansainvälisesti tunnettu suomalaisyhtye Frigg ja energistä viulufolkia laivalle tuo Polenta.
Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni juhlistavat Eino Leinon runouden satavuotisjuhlavuotta konsertilla, jossa klassikkorunot kuten Nocturne, Elegia ja Lapin kesä saavat uuden elämän akustisten soitinten ja kansanmusiikin sävyissä. Mukana ovat Timo Rautiainen ja Tapio Liinoja, joiden tulkinnat syventävät runojen voimaa ja näyttämöllisyyttä.
Herkkyyttä ja nykypäivän sointia laivalle tuo Maija Pokela, jonka kantele- ja lauluilmaisu luovat intiimejä ja tarinallisia hetkiä. Kansainvälistä sävyä juhlaristeilylle tuovat ruotsalainen rohkeita ja rivoja lauluja esittävä Våtmark sekä norjalainen Sturle Dagsland, jonka musiikissa pohjoisen melankolia, kokeellisuus ja mystiset äänimaisemat kohtaavat.
Perinteitä ja uusia ilmaisumuotoja yhdistelevä irlantilais-suomalainen Cuigear liikkuu rohkeasti rajapinnoilla. Pohjoiseurooppalaista soundia täydentävät virolainen Estlager Trio sekä legendaarinen suomalais-ruotsalainen Nordik Tree -trio. Monipuolista artistikattausta täydentävät lisäksi muun muassa HUIPPU, hakosalo_huohino, Johanna Juhola & Oona Sinkko, Slack Bird sekä Hostikka.
Folklandialla nähdään lähes 50 kansantanssiryhmää eri puolilta Suomea. Tanssipuolen kohokohtiin kuuluu Nuuttijuhlat, joka tuo lavalle riehakkaan ja yhteisöllisen tulkinnan länsisuomalaisesta nuuttiperinteestä. Vuoden 2026 uutuutena esitellään yleisön pukukilpailu, jossa kannustetaan heittäytymään nuutin hengessä. Kokonaisuuden taiteellisesta toteutuksesta vastaa tanssin, musiikin ja visuaalisten taiteiden ammattilaisista koostuva, monisukupolvinen taidekollektiivi Raakaa Tradia.
KAnsanTAnssiJAmikollektiivi Kataja tuo paritanssin riemun kaikkien ulottuville, ja Kontrakollektiivi esittelee BRO-ryhmän uuden teoksen Tila, jossa tanssijat ja muusikot tutkivat liikkeen ja tilan vuoropuhelua kansantanssin perinteestä ammentaen.
Eläköön Folk! -gaala palkitsee alan tekijät
Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät kansanmusiikin ja kansantanssin tunnustukset alan ansioituneimmille tekijöille. Palkinnot myöntävät Suomen Nuorisoseurat, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus sekä Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden tanssiteko, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye sekä Vuoden Wäinö.
Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kymmenien kotimaisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa.
Vuoden Nuorisoseura 2026 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2026.
Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri kyseinen seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle.
Kauhajoella sijaitseva Kainaston Nuorisoseura on näyttänyt hienoa aktiivisuutta tarjoten kaikenikäisille monenlaisia erilaisia tapahtumia. Lisäksi nuorisoseuraa on kunnostettu aktiivisten talkoolaisten avulla viimeisten vuosien aikana ja kehitetty vastaamaan tämän hetken tarpeita lisäten huomiota myös tekniikkaan.
Kainaston Nuorisoseura huomioi tapahtumien tarjonnassa niiden soveltuvan kaikenikäisille ympäri vuoden. Tarjolla on mm. lastendiscoja, näytelmäesityksiä, kirppistapahtumia, isänpäivälounasta, tanssitapahtumia ja joululauluiltoja. Tapahtumien järjestelyissä on mukana nuoria sekä jo kokeneempia talkoolaisia, minkä myötä saadaan moninaista näkökulmaa. Kainaston Nuorisoseura onkin tullut monelle perheelle yhteiseksi kokoontumispaikaksi yksin tai yhdessä.
Kainaston Nuorisoseuralla järjestetään mm. koko perheen tapahtumia.
Luvian Nuorisoseura, Satakunta
Teatteri on aina ollut isossa osassa vuonna 1895 perustetun Luvian Nuorisoseuran toimintaa. Nuorisoseura toteuttaa vuosittain ison musikaaliprojektin, jossa on mukana useita nuoria teatteriharrastajia. Musikaalit ovat laadukkaasti tuotettuja ja keräävät vuodesta toiseen runsaasti katsojia Tasalan talviteatteriin.
Seuran ja teatterin kotina toimii nuorisoseurantalo Tasala, joka on rakennettu vuonna 1928. Talo on läpikäynyt perusteellisen korjauksen vuosina 1998–2013 pitkälti EU-rahoituksen turvin. Nyt käytettävissä on tilava ja nykyaikainen talo, jota myös vuokrataan mm. juhlatilaisuuksiin.
Luvian Nuorisoseuran toiminta on kaikille avointa ja harrastaminen seurassa on hyvin edullista.
All Shook Up – Liekeissä -musikaali sai ensi-iltansa Tasalan talviteatterissa tammikuussa 2025. Kuva Markus Helminen.
Tampereen Nuorisoseura, Häme
Tampereen Nuorisoseura on tehnyt isoja uusia aluevaltauksia laajentaen toimintaansa viime aikoina ja onnistunut siinä hienosti. Nuorisoseura otti aiemmin Suomen Nuorisoseurojen aluetoimiston tuottamat Tempoa Tenaviin -ryhmät hoitaakseen Tampereella ja on pyörittänyt niitä nyt vuoden ajan. Lisäksi seura alkoi tuottamaan Tampereen kaupungin Suomen harrastamisen mallin eli Lupa Liikkua Lupa Harrastaa –toimintaan harrastusryhmiä. Tällä kaudella tarjolla on teatteriryhmiä sekä bändiryhmä.
Kuluneena kesänä Tampereen Nuorisoseura järjesti ensimmäisen Luova lava -kesäleirinsä ja syyslomalla heti toisen. Nuorisoseuran johtokunnan toiminta on ketterää ja asiat edistyvät tehokkaasti. Johtokunnan toiminnassa on hyvä henki ja eteenpäin katsova, rohkea tunnelma.
Vehmasmäen Nuorisoseura, Pohjois-Savo
Vehmasmäen Nuorisoseura on Pohjois-Savon aktiivisin ja jäsenmäärältään suurin nuorisoseura. Tänä vuonna seura on viettänyt 120-vuotisjuhlavuottaan.
Vehmasmäen Nuorisoseura on erityisen aktiivinen teatterin tekijä ja tällä hetkellä se vastaa kesäteatterista, lastenteatterista ja nuortenteatterista. Nuorten näyttelijöiden kasvupolku alkaa alle kouluikäisten satujumpasta, josta se jatkuu lasten- ja nuortenteatterin kautta kesäteatteriin ja maailmalle.
Vuonna 2025 lastenteatteri esitti Ihmemaa Ozin.
Seura palkkaa töihin vuosittain 15 -20 työntekijää, joista valtaosa on nuoria. Työntekijät toimivat mm. bingovastaavina, talonmiehinä, ääniteknikkoina, puvustajina, kerhojen vetäjinä ja teatterin ohjaajina.
Vuonna 1909 valmistunut nuorisoseurantalo Valoharju on seudun tunnetuimpia hääpaikkoja. Taloa on vuosikymmenten aikana kunnostettu jatkuvasti. Lähivuosikymmenien suurimmat uudistukset ovat olleet maalämpöön siirtyminen ja perinteisen konesaumatun peltikaton asentaminen. Kunnostamiseen on haettu ja saatu avustuksia mm. Kotiseutuliitolta ja EU:lta.
Kesäteatteri Tammenrannan katsojamäärät ovat vaihdelleet 3000 – 8000 välillä.
Nuorisoseura vastaa myös Vehmasmäen kylän yhteisestä infrasta yhdessä kylätoimijoiden kanssa. Seura pitää huolta mm. latuverkosta ja on hankkinut sitä varten oman kaluston.
Vehmasmäen Nuorisoseuran toiminnassa korostuvat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen – seura toimii kyläläisten yhteisenä kohtaamispaikkana. Toiminta on avointa kaikille ja huomioi moninaiset kiinnostuksen kohteet ja ikäryhmät. Jäsenillä ja osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin, mikä vahvistaa osallisuutta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tasavertaisesti, ja yhdenvertaisuus näkyy matalana osallistumiskynnyksenä ja toisten arvostamisena.
Nuortenteatteri esitti tänä vuonna Sinun vuoksesi – maailman suurin ryöstö.
Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli Suomen Nuorisoseurat haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Urho Kekkonen, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Kekkonen on historiallisesti merkittävä presidentti, jonka vaikutus ulottuu laajasti suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueille ulkopolitiikasta kulttuuriin ja nuorisotyöhön. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2025
Helsinki / Hietaniemi Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille. Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Luumäki Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle. Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat. Puhe seurakuntapastori Helmi Jantunen.
Nivala Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille. Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.
Tasavallan presidentti on 28.11. myöntänyt lahtelaiselle Hannu Nipulille nuorisoasiainneuvoksen arvonimen.
Hannu Nipuli on tehnyt pitkän ja poikkeuksellisen monipuolisen elämäntyön suomalaisen nuorisoseuratoiminnan, kansantanssin ja kulttuurisen nuorisotyön parissa. Hänen työuransa kattaa laajan kokonaisuuden taiteellista, kasvatuksellista ja järjestöllistä toimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Mestarikansantanssijana, ohjaajana, koreografina ja kulttuuritapahtumien kehittäjänä Nipuli on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen kansantanssin uudistumisessa ja näkyvyydessä. Hän on toiminut merkittävissä rooleissa useissa tunnetuissa tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssipidoissa, Lasten Kalenoissa, Folklandiassa, Tanssimaniassa sekä Tanssiva Lahti -tapahtumassa.
Nipulille on aiemmin myönnetty useita tunnustuksia, muun muassa Kaustisen Mestarikansantanssija -arvonimi sekä Vuoden 2021 Lahden kaupungin kulttuurialan tunnustuspalkinto.
Esityksen arvonimestä teki Lahden Tanhuujat ry. Hannu Nipulia ja hänen työnsä vaikutusta kuvaa hyvin myös se, että neuvoksen arvonimen veron (8 700€) maksamiseen osallistuu lukuisia yhteisöjä ja yksityishenkilöitä eri puolilta Suomea.
Lisätietoja:
Hannu Nipuli, puh. 050 468 6388, nuorisoasiainneuvos
Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157, arvonimeä hakeneen työryhmän jäsen
Etsimme innostunutta ja osaavaa aluetyön koordinaattoria Lounais-Suomen alueelle. Työpiste sijaitsee Tampereen toimistollamme. Tehtävä on kokoaikainen ja vakituinen.
Etsimme henkilöä, joka inspiroituu vapaaehtoistyöstä ja osaa motivoida muita. Toivomme hakijalta vahvoja yhteistyötaitoja, joustavuutta ja ymmärrystä järjestötoiminnasta. Osana työnkuvaa koordinaattori osallistuu kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen, minkä vuoksi myös kokemus siitä katsotaan eduksi.
Koordinaattorin tehtävät ja edellytykset
Koordinaattorin tehtävät:
Tukee paikallisten jäsenseurojen lapsi-, nuoriso- ja vapaaehtoistoimintaa
Suunnittelee, tuottaa ja toteuttaa koulutuksia, kursseja ja tapahtumia
Hoitaa viestintää ja tiedotusta
Kehittää kulttuurista nuorisostyötä ja pilotoi toimintamalleja Lounais-Suomen alueella
Työskentelyalue sijoittuu Lounais-Suomen palvelualueelle (Tampere-Pori-Turku -kolmio).
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää:
Kokemusta järjestötyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta
Kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä
Valmiutta kouluttaa ryhmiä
Erinomaisia yhteistyötaitoja ja kykyä innostaa muita
Hyvää organisointi- ja priorisointikykyä sekä ajanhallintaa
Soveltuvia korkeakouluopintoja (esim. yhteisöpedagogi)
Valmiutta ilta- ja viikonlopputöihin sekä matkustamiseen (kotimaassa ja ulkomailla)
B-ajokorttia
Lounais-Suomen alueen tuntemusta
Työsuhteessa sovelletaan Paltan ja Jytyn välistä yleissopimusta. Valitun henkilön tulee esittää rikosrekisteriote, joka vaaditaan lasten kanssa työskenteleviltä.
Työpiste sijaitsee Tampereella, mutta työssä on mahdollisuus joustavaan etätyöhön. Työsuhde alkaa 13.1.2026 tai sopimuksen mukaan. Palkka sijoittuu 2500-2700 € välille riippuen koulutuksesta ja kokemuksesta.
Panostamme hyvinvointiisi joustavilla työaika- ja etätyöjärjestelyillä, normaalia laajemmalla lomakertymällä, liikunta- ja kulttuuriedulla sekä lounasedulla. Lisäksi meillä saa käyttää tunnin viikossa liikkumiseen.
Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.
Hae työpaikkaa 10.12. mennessä
Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoiveesi sähköpostitse PDF-muodossa osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi mahdollisimman pian, mutta viimeistään 10.12.2025. Otsikoi sähköposti ”Lounais-Suomi, koordinaattori”.
Haastattelut järjestetään alustavasti Tampereella 17.12. Ilmoitathan jo hakemuksessasi, jos haastattelupäivä ei sinulle sovi.
Lisätiedot
Lisätietoja työn sisällöstä antaa aluetyön johtaja Henna Liiri, aluetyön johtaja: henna.liiri@nuorisoseurat.fi
Lisätietoja työsuhteesta antaa talous- ja hallintojohtaja Iija Filen, talous- ja hallintojohtaja: iija.filen@nuorisoseurat.fi
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi hallitus kaudelle 2026-27. Valinnat tehtiin valtuuston syyskokouksessa 23.11.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän Nuorisoseurasta, Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Rebekka Laihonen Teatteriyhdistys Kontrastista sekä Jaakko Viitala Karvian Nuorisoseurasta ja Söörmarkun kylä- ja nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Siiri Suoniemi Ruuhka-Suomen Nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Joonas Autio Kauhavalta, Ira Järvelä Kaustiselta, Riikka Kumpula Sodankylästä sekä Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Sohvi Vanhatalo Mikkelistä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2026. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana.
Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle kultaiset ansiomerkit
Kokouksen yhteydessä jaettiin kaksi kultaista ansiomerkkiä pitkäaikaisille nuorisoseuralaisille Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle. Kultainen ansiomerkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Ira Järvelä on toiminut erilaisissa nuorisoseuratehtävissä paikallisesti Oulunsalossa, Limingassa ja Kaustisella ja valtakunnallisesti muun muassa Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa. Tällä hetkellä Ira toimii Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtajana, Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa, Kaustisen kansanmusiikkijuhlia järjestävän Pro Kaustisen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsenenä. Ira on aina valmis lähtemään mukaan, kun kutsu käy ja innostaa myös muita toimintaan. Ira on valittu vuonna 2024 Vuoden nuorisoseuralaiseksi.
Jyri Siimes on toiminut tähän mennessä muun muassa Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajana, luottamustehtävissä piiri- ja keskusseuratasolla, kahteen otteeseen Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa, eri rooleissa Pispalan Sottiisin tapahtumissa ja Ramppikuumeessa, teatteriryhmä Sällien ohjaajana ja erityisesti innostuvana ja innostavana nuorisoseuralaisena.
Hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström myönsi kultaisen ansiomerkin Ira Järvelälle.
Weksin, oikealta nimeltään Henry Weckströmin, uusin 18.11.2025 julkaistu YouTube -video on pysäyttänyt monet ja herättänyt laajasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Video toimii samanaikaisesti hätähuutona miesten mielenterveyden puolesta sekä vahvana muistutuksena lasten oikeuksista – juurikin Lapsen oikeuksien viikolla. Videon keskeiset teemat resonoivat syvästi myös Nuorisoseurojen arvojen ja päivittäisen työn kanssa.
Tällä hetkellä 1,2 miljoonaa näyttökertaa keränneessä videossa Weckström on luonut selviytymishaasteen rinnastamaan omia lapsuuden kokemuksiaan, jotka sisältävät vanhempien päihteiden käyttöä sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Lapsuuden takaumien välissä Weckström pyrkii yhdessä ystävänsä Andreas Tolosen kanssa selviytymään Kerkkooseen turvallisen aikuisen, oman isänsä, luokse.
Nuorisoseurat luovat turvallisia harrastus- ja kasvuyhteisöjä ympäri Suomen. Joka päivä nuorisoseuralaiset tekevät ruohonjuuritasolla työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saavat kasvaa yhteisöissä, joissa voi olla oma itsensä ilman turvattomuutta, häpeää tai yksin jäämistä.
Turvalliset aikuiset ovat edellytys tämän toteutumiselle. Jokainen meistä – ohjaaja, vanhempi, vapaaehtoinen – on omalla esimerkillään ja huolenpidollaan rakentamassa parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa lapsuutta.
Nuorisoseurojen toiminnan ytimessä on kulttuurinen harrastaminen, joka tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ilmaista itseään turvallisesti. Taide ja kulttuuri opettavat tunteiden käsittelyä, vahvistavat identiteettiä ja auttavat ymmärtämään omaa ja muiden toimintaa. Tämä on juuri sellaista mielenterveyden vahvistamista ja lasten äänen kuulumista mistä myös Weckström videollaan puhuu.
Kolmas sektori, kuten Nuorisoseurat, on merkittävä osa yhteiskuntarakenteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Me luomme konkreettisia, turvallisia yhteisöjä sinne, missä lapset elävät arkeaan – nuorisoseurantaloille, harrastusryhmiin, kesäleireille, esityslavoille. Nämä ovat paikkoja, joissa ystävyyssuhteet syntyvät, onnistumiset jaetaan ja vaikeista asioista voidaan puhua luotettavien aikuisten kanssa.
Nuorisoseurat kannattaa ja tukee vahvasti Henry Weckströmin videossa esiin nostettuja teemoja: mielenterveyden tärkeyttä, avoimuutta, turvallisia aikuisia ja lasten oikeuksien puolustamista.
Kannustamme jokaista aikuista ottamaan vastuuta kuuntelemalla, tukemalla ja olemalla läsnä. Kutsumme kaikkia mukaan tukemaan työtämme lasten ja nuorten hyväksi, myös lahjoitusten kautta, jotta voimme jatkaa turvallisten ympäristöjen rakentamista koko Suomessa. Kerätyt tuotot ohjataan paikallisten nuorisoseurojen lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää.
“Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.”
Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua
Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä.
Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille.
Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima
Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta.
Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina.
Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta
Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä.
Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta
Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee:
uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan,
parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea,
sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa.
“Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.”
Lisätiedot
Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.
Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072.
Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen?Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea: www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta
