Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Elina Weckströmin, 43, Klaukkalasta. Hän on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa viisivuotiaasta alkaen. Weckström on toiminut mm. kansantanssin harrastajana sekä tanssi-, sirkus- ja Tempoa Tenaviin -ryhmien ohjaajana. Luottamustehtävissä hän on ollut monissa eri rooleissa kuten johtokunnan jäsenenä, ohjaajavastaavana, puheenjohtajana sekä valtuuston jäsenenä. Koulutukseltaan Weckström on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana lapsiasiavaltuutetun toimistolla.
”Lämmin kiitos luottamuksesta! Jännitys puheenjohtajavaalissa säilyi loppuun asti. Innokkaana ja kiitollisin mielin lähden uutena puheenjohtajana luotsaamaan nuorisoseuroissa tehtyä hyvää työtä yhdessä jäsenistön, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä nuorisoseuralaisten kanssa. Juuri nyt meillä on tärkeä tehtävä olla tarjoamassa mielekästä tekemistä ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille koronan jälkihoitona. Ja senhän me osaamme. Vahvistetaan osallisuutta lähiyhteisöissämme ja pidetään nuorisoseuralippu korkealla. Ollaan yhteydessä ja jutellaan lisää”, tuore puheenjohtaja kommentoi.
Puheenjohtajaehdokkaita oli vaalissa yhteensä viisi: Weckströmin lisäksi ehdokkaina olivat Ira Korkala Kaustisen Nuorisoseura Ottosista, Jyri Siimes Sottisi Fun Clubista Tampereelta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Lauri Haltsonen Asemäentien Nuorisoseurasta Imatralta.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2023–24 valittiin Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta, Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Elli Myöhänen Siepakoista Rovaniemeltä sekä varajäseneksi Riikka Kumpula Jutaringistä Sodankylästä. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2023 varsinaisina jäseninä Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmästä, Jyri Siimes Tampereelta, Elsa Weckström Klaukkalasta sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Taneli Arosara Joensuusta.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2023 sekä korottaa jäsenmaksua. Kokouksessa keskusteltiin myös jäsenistön osallisuuden lisäämisestä, lähestyvistä eduskuntavaaleista sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin reagoimisesta.
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous järjestettiin 26.–27.11.2022 Mikkelissä hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä ja osa etänä Teamsin kautta.
Kuva: Jukka Heinämäki
Lisätietoa Elina Weckström, puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen elina.weckstrom@gmail.com puh. 050 306 5588
Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.
Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.
Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa.
Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään.
”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.
Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle.
”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.
Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.
Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo Kuvaaja: Ville Suhonen
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä.
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Uusi kotisivuetu on tulossa syksyn aikana; siitä tiedotetaan myöhemmin
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna –10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta –10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti –10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan marras-joulukuun vaihteessa.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Jäsenmaksu takaa jäsenedut Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus esittää syysvaltuustolle 5 euron korotusta per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Jäsenmaksuamme ei ole korotettu pitkään aikaan.
Jäsenmaksun peruste on jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Sääntömääräinen valtuuston syyskokous lähestyy. Se järjestetään hybridikokouksena Mikkelissä ja Teamsissa 26.–27.11.2022. Yksi syyskokouksen keskeisimmistä asioista seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisen lisäksi on valita uusia jäseniä järjestön hallitukseen. Puolet hallituksen jäsenistä ovat kerrallaan erovuoroisia. Tällä kertaa erovuorossa ovat puheenjohtaja Ragni Reichardt (kaudet täynnä), Hannu Harmaala (Lahti), Sanni Antinniemi (Pertunmaa), Juha Heikkola (Jyväskylä), Elli Myöhänen (Rovaniemi) sekä varajäsen Mikko Kärkkäinen (Kuopio).
Nyt on siis hyvä hetki ehdottaa valtuuston nimeämälle vaalivaliokunnalle uusia hallituksen jäseniä! Samalla lomakkeella voi ilmoittaa, mitä positiota on hakemassa (puheenjohtaja, varsinainen jäsen ja/tai varajäsen). Hakuaikaa on 31.10. asti. Vaalivaliokunnassa toimivat Petra Mäkeläinen, Johanna Hakala ja Jani Rönkkö.
Vaalivaliokunnan tehtävänä on tehdä ennakkovalmistelut hallitushakua varten. He ovat myös ehdokkaisiin yhteydessä. Lisäksi paikan päällä Mikkelissä on luvassa myös ehdokkaiden esittäytyminen joko paikan päällä tai etänä. Kaikkien ehdokkaiden ei siis tarvitse tulla paikan päälle Mikkeliin.
Miltä tuntuu Nuorisoseurat-lehti? Imaiseeko se mukaansa, jääkö se jostain syystä tulematta? Mitkä jutut kiinnostaa ja minkä yli hyppäät lukematta? Kerro meille mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä! Saadun palautteen pohjalta kehitämme nuorisoseurojen viestintää. Tavoitteenamme on palvella jäsenten tarpeita aiempaa paremmin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden sekä yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Nuorisoseurojen Puoti -verkkokauppaan.
Kyselyyn vastataan verkossa. Vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Jos haluat osallistua myös Puoti-lahjakortin arvontaan, täytä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Kysely on auki 15.10. asti.
Yhteystietolomakkeeseen > (yhteystietoja käytetään ainoastaan arvontaan ja kertynyt aineisto tuhotaan arvonnan päätyttyä.
Nuorisoseurat-lehti on nuorisoseurajärjestön oma lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Se postitetaan kaikkien jäsenten kotiin, mikäli osoitetiedot löytyvät nuorisoseurarekisteristä. Uusimman lehden pääset lukemaan tämän linkin takaa >> (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kalan torppa, nuorisoseuraliikkeen syntysija, toimii näyttämönä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran tuottamalle juhlavideolle. Juhannusviikolla kuvatun ja kootun juhlavideon ytimen muodostaa paikallisen nuorisososeura-aktiivin kahvivieraat, jotka ovat nuorisoseuraliikkeen historian tuntijoita, nuorisoseuralaisia sekä paikallisia kotiseutuaktiiveja. Lisäksi videossa on kuva- ja videotunnelmia kakkukahveilta eri puolilta Suomea, opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen juhlatervehdys ja Kalan torpan juhannusjuhlan juhlapuhe, jonka piti Kyösti Virrankoski.
Videon ohjasi, leikkasi ja tuotti Sanna Kivilahti, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran toiminnanjohtaja.
Suomen suurimpia kakkukahveja juodaan torstaina 24.6. Nuorisoseuralaiset laittavat pannut kuumaksi ympäri Suomen – rajoitusten mukaan kahvitellaan toreilla, seurantaloilla, nuotiolla, mökin terassilla, laiturin nokassa tai lähikahvilassa. Kahveilla juhlitaan nuorisoseuraliikkeen – nuorisoseuralaisuuden 140-vuotisjuhlaa. Päivä on valikoitunut ensimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön perustamispäivän mukaan.
Kahvit voivat olla kaikille avoimet tai vaikka päiväkahvit työpäivän lomassa. Nyt keräämme kahvipaikkojen tietoja kartalle. Voit ilmoittaa sinne mukaan kaikille yhteiset kahvit tai pienen piirin kutsukahvit. Täytetään kartta täplillä eri puolilta Suomea. Ilmoita yleisölle avoimet kahvisi mukaan mielellään toukokuun loppuun mennessä – kahveja voi ilmoittaa vielä sen jälkeenkin mukaan.
Ilmoittautumislomakkeella sinulta kysytään:
1. Järjestävän seuran/nuorisoseuralaisen nimi 2. Juhlapaikan osoite (yksityisistä kahveista julkaistaan vain paikkakunta) 3. Lyhyt kuvaus kahveista (torikahvit, seurantalon pihakahvit, nuotiokahvit, terassikahvit), sisältäen linkin lisätietosivulle (seuran sivut, Facebook-tapahtuma jne) 4. Arvio tarjottavien kahvikuppien määrästä (karkea arvio riittää) 5. Halukkuus osallistua mukaan juhlakahveista koottavaan tallenteeseen.
Nuorisoseurojen kiertävä pop up -näyttely avataan koronatyyliin virtuaalisesti Joensuun pääkirjastossa 13.1. klo 17.00. Juhlanäyttely koostuu kuudesta osiosta, joissa esitellään nuorisoseurojen toimintaa historian eri aikakausina. Näyttelyn avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri AnninaLaaksonen ja sen on koonnut Nuorisoseurojen puheenjohtaja, museoamanuenssi Ragni Reinhardt (kuvassa). www.facebook.com/pk.nuorisoseurat ja facebook.com/nuorisoseurat
Pop up -näyttelyssä voi tutustua järjestön monipuoliseen harrastustoimintaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin historian saatossa. Se peilaa nuorisoseuratoimintaa suhteessa eri yhteiskunnan ilmiöihin. Näyttely avaa myös sitä, miten Nuorisoseuroista on tullut yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurisen nuorisotyön toimijoista.
Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Matti Yrjönpoika Sippola perusti Kauhavan Nuorisoyhtiön 1881, jonka tarkoitukseksi määriteltiin:”Edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla”.
Nuorisoseurat on ollut aktiivinen kansalaiskasvattaja jo 140 vuoden ajan ja sillä on ollut merkittävä rooli niin kansakunnan rakentajan kuin sivistyksen moottorinakin. Järjestön arvot – osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus – ovat olleet toiminnan ytimessä läpi historia. Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.
Pop up -näyttely kiertää koko kuluvan vuoden ympäri Suomen. Joensuusta näyttely lähtee Lahteen. Kaikki juhlavuoden tapahtumat ja vuoden 2021 näyttelyn tarkempi aikataulu löytyvät osoitteesta. www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Sivusto päivittyy pitkin vuotta.
Nuorisoseurojen juhlavuoden LYHYTELOKUVA löytyy linkistä https://fb.watch/2TYa33mGxM/ Pop up -näyttely: Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, 80100 Joensuu.
Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Perustamispäivän kunniaksi 24.6.2021 keitetään Suomen suurimmat kakkukahvit, jotka nautitaan samanaikaisesti jäsenseuroissa ympäri valtakunnan.
Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historiaa. Se korostaa nuorisoseurojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä tässä päivässä ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Nuorisoseurat juhlii yli 600 jäsenseuran voimin ympäri Suomen tehtävää työtä ja eri harrastusalojen toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.
Virtuaalisesti juhlavuosi avataan perjantaina 8.1. juhlavuoden verkkosivustolla että sosiaalisen median kanavissa lyhytelokuvan saattelemana. Elokuva kertoo Nuorisoseurojen arvoista ja tarjoaa tiivistetyn katsauksen menneisyydestä nykypäivään.
Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Eläköön Folk! – Pohjoisilla poluilla 20.2., joka striimataan yleisölle Tampere-talosta.
Yksi tulevan kevään merkittävistä tilaisuuksista on myös valtakunnallinen Porissa 21.-23.5. järjestettävä Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali, jonka yhteydessä on mm. kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelevä NuoriTalks! -keskustelutapahtuma. Lasten ja nuorten juhlavuoden päätapahtuma on Lappeenrannassa järjestettävä kansantanssifestivaali Kalenat 10.-13.6.2021.
Syksyllä juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa harrastustoiminnan juhlaseminaari, järjestön yleiskokous eli Nuorisoseurakokous sekä sen yhteydessä pidettävä Tulevaisuusfoorumi. Nuorisoseurat on myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria Suomessa. Juhlavuoden ohjelma täydentyy vuoden 2021 aikana.
Juhlavuoden tapahtumien valmisteluissa seurataan tiiviisti koronapandemian tilannetta rajoituksineen ja sen vaikutukset huomioidaan niiden turvalliseen toteutukseen. Osa tapahtumista järjestetään virtuaalisina.
Nimeni on Annina Laaksonen ja aloitin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä 6.4. Aloitin tehtävässäni koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana ja täten olen ottanut tehtävää haltuun etänä, pitkältä Teams-yhteyden välityksellä. Olen saanut aivan tosi lämpimän vastaanoton, ja kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Toivon mukaan pääsemme tapaamaan pian kasvotusten!
Tässä muutamia ajankohtaisia asioita:
Kysely koronan vaikutuksista paikallisseuroille
Meille Nuorisoseuroissa on äärimmäisen tärkeää kuulla, mitä
sinulle ja paikallisseuroille kuuluu juuri nyt, kun Suomi ja koko maailma elää
keskellä pandemian aiheuttamaa poikkeustilaa. Aluetoimistojen ja keskusseurojen
työntekijät ovat jo kyselleet kuulumisianne, mutta kohdennettujen tukitoimien
vuoksi julkaisemme nyt kyselyn, johon toivomme kaikkien paikallisseurojen
vastaavan. Vastaamisaikaa on keskiviikkoon 6.5. saakka.
Kyselyyn vastaaminen vie 5–10 minuuttia ja toivomme, että
yksi henkilö per nuorisoseura vastaa siihen. Vastaajalla tulisi olla hyvä
kokonaiskuva tilanteesta paikallisseuran osalta.
Apuraha on tarkoitettu digitaalisten
sisältöjen tuottamiseen ja niiden jakamiseen eri alustoilla sekä
digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin ja/tai omien toimintatapojen
kehittämiseen.
Apuraha on tarkoitettu ammattimaisesti
toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja
kansanvalistukseen. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt ja työryhmät.
3)
Mesenaatti.me – oman joukkorahoituskampanjan käynnistäminen
Voit laatia omalle yhteisöllesi oman
joukkorahoituskampanjan pienellä vaivalla. Tämä on yksi kanava kerätä tukea
paikallisilta ihmisiltä. Lisätietoa löydät täältä.
Tämän lisäksi tulemme hakemaan keskitetysti Opetus-ja
kulttuuriministeriön koronatukea, jonka hakuajan pitäisi avautua
huhti-toukokuun vaihteessa. Tähän hakuun tarvitsemme erityisesti tietoja
paikallistason taloudellisista tappioista, joita kyselyssä kerätään, jotta
osaamme kohdentaa myös mahdollisen taloudellisen tuen oikein. Kaikenlainen
tieto koronan vaikutuksista on siis erittäin tärkeää, joten vastaathan
kyselyyn!
Suosittelemme myös seuraamaan kuntien ja alueellisten
rahoittajien mahdollisia korona-apuhakuja. Käännythän aluetoimistojemme,
keskusseurojen tai liiton toimihenkilöiden puoleen mikäli tarvitset apua
rahoitushauissa!
Kotiseutuliiton
uusi avustushaku
Haluamme
myös vinkata teille Suomen Kotiseutuliiton uudesta avustushausta. Heidän
toteuttamansa Kotiseudulle-keräyksen apurahojen haku avataan elokuussa 2020.
Kotiseudulle-apuraha on tarkoitettu uutta luovaan ja toimintaa kehittävään
kotiseututyöhön. Apurahat ovat suuruudeltaan 500–3000 euroa. Vuonna 2020
jaetaan noin 15 000 euron edestä apurahoja.
Apurahoja
myönnetään
uudenlaisen kotiseututyön toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
kestävää kehitystä edistävään kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
asukkaiden tasavertaisuutta ja kulttuurista moninaisuutta huomioivaan kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
alueellisiin koulutus- tai kehittämistapahtumiin tai viestintäkampanjoihin edellä mainituista teemoista
Etusijalla
ovat toimintamallit, joita muutkin yhdistykset voivat ottaa käyttöön.
Avustettavien kohteiden valinnassa painotetaan hankkeita, jotka vaikuttavat
kotiseututyöhön myönteisesti myös muualla kuin pelkästään hakijayhteisössään.
Aikataulu: Hakuaika on elokuu.
Kotiseutuliiton hallitus päättää apurahojen saajista lokakuun lopulla.
Päätökset julkistetaan marraskuussa, jonka jälkeen rahoitus on hakijan
käytettävissä. Käyttöaikaa on seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Apurahaa ei
myönnetä hakijayhteisön perustoimintaan tai vuotuisiin tapahtumiin. Apurahaa
voidaan myöntää suuremman hankkeen osarahoitukseksi. Apuraha voi kattaa
vain todellisia kuluja, joista syntyy tosite. Hyväksyttyjä kuluja ovat muun
muassa materiaalikulut, palkkiot, palkat ja ostopalvelut.
Hakijan
tulee
olla rekisteröity yhteisö, jolla on takanaan vähintään yksi raportoitu
toimintavuosi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen.
Minulla on ilo kertoa, että olemme lähteneet mukaan
Erätauko-säätiön, Valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian käynnistämään Poikkeusajan
dialogit -tempaukseen, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisia alustoja
rakentaville keskusteluille, joissa pääsee myös kertomaan kokemuksistaan ja
ennen kaikkea kuulemaan toisten ajatuksia poikkeusajasta. Voit lukea lisää
menetelmästä osoitteessa www.eratauko.fi.
Dialogin eli rakentavan vuoropuhelun tarkoituksena on syventää ymmärrystä ja
kuulla erilaisia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen. Dialogi ei pyri
konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan tarjoaa avoimen ja tasavertaisen tilan
keskustelulle.
Järjestämme Teams-ohjelmaa hyödyntäen neljä keskustelua,
joista kaksi järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumi SKAF:n ja heidän muiden
jäsenjärjestöjensä kanssa. Haluamme myös haastaa kaikki paikallisseurat mukaan
järjestämään dialogeja verkossa tämän poikkeusajan aikana ja tarjoamme siihen
räätälöityä sparrausta. Ensin kannattaa tulla mukaan osallistujaksi!
Keskustelut vetää pääsihteeri Annina Laaksonen ja SKAF:n kanssa yhdessä
toteutettavissa dialogeissa toisena vetäjänä toimii Kansalaisfoorumin
pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.
Dialogit pidetään:
ke 6.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
to 21.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
ti 26.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Harrastustoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
ti 9.6. klo 17.00–18.30, aiheena ”Vapaaehtoistoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
Voit ilmoittautua mukaan suoraan Anninalle sähköpostitse, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi.
Mukaan mahtuu kerrallaan 3–15 osallistujaa. Linkki keskusteluihin lähetetään
suoraan kaikille ilmoittautuneille.
Järjestämme tarpeen mukaan lisää keskusteluja sekä sparraamme
omien keskustelujen järjestämisessä.
