Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

Kevään webinaareissa perehdymme turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönottoon nuorisoseuratoiminnassa. Mitä turvallisempi tila sitten oikein tarkoittaa? Koulutuksen ensimmäisessä osassa käymme läpi sitä mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja kuinka turvallista tilaa voi omalla toiminnallaan ohjaajana tai toiminnan järjestäjänä luoda. Toisessa osassa pureudumme omiin pohdintoihin ja keskusteluihin aiheesta ja perehdymme yhdenvertaisuusagentti- ja häirintäyhdyshenkilötoimintaan.

Viimeisessä osassa käymme läpi, kuinka turvallisemman tilan periaatteet voi luoda ja ottaa käyttöön omassa seurassa tai harrastusryhmässä.

Noudatamme koulutuksessa nuorisoseurojen turvallisemman tilan periaatteita. Koulutuksen teoriaosuudet tallennetaan, mutta keskustelut ovat luottamuksellisia. Kolmen kerran koulutuksen käymällä sinulla on mahdollisuus hakea yhdenvertaisuusosaaja järjestötoiminnassa -osaamismerkkiä. Osaamismerkki on sähköinen Open Badge -merkki, jonka hakulomake löytyy täältä.

Kouluttajina toimivat nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen.

Koulutukset pidetään Teams-alustalla ke 8.3., ke 22.3., ja ke 12.4. klo 17.30–19.30 ja linkki lähetetään osallistujille ennen koulutusta. Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat  
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
040 726 7450  

Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

Eduskuntavaaleihin on melko tarkalleen kuukausi aikaa, ja keskustelut vaalien ympärillä tiivistyvät. Joukko nuoria harrastajiamme antaa lihaa luiden ympärille Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemoille, jotka ovat yhtä lailla nuorten kynästä lähtöisin.  

Tarinoissa kuullaan niin nuorisoseurantalojen merkityksestä harrastajalle, turvallisemman tilan tärkeydestä kuin vaaditaan iloa ja armollisuutta takaisin kouluun. Tarinoissa nousevat esiin myös harrastamisen koetut vaikutukset, oli kyse sitten uuden oppimisesta, kavereista tai yhteisöön kuulumisesta.  

Tarinoita kuullaan Nuorisoseurojen somekanavissa Facebookissa ja Instagramissa 6.–19.3. välisenä aikana. Videot, kuvat ja tarinat ovat alusta loppuun nuorten tekemiä.  

Voit tutustua kulttuuriharrastamisen koettuihin vaikutuksiin täällä ja lukea lisää siitä, miten teatteritoiminta tukee tutkitusti nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymistä.  

Tutustu Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteisiin.  

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat  
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
040 726 7450   

 

Kevään kouluttajakoulutus pidetään Suomen nuoriso-opistolla Mikkelissä 25.–26.3.2023

Nuorisoseuroissa sinullakin on mahdollisuus lisätä osaamistasi ja rakentaa omannäköinen polku paikallistasolta ylöspäin. Suomen Nuorisoseurat kouluttaa uusia Knoppi-kouluttajia ja fasilitaattoreita keskusteluttamaan jäsenistöämme muun muassa kuluvan vuoden arvodialogeissa.

Knoppi-kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien peruskoulutuksesta aluetoimistoissa ja keskusseuroissa vastaaville ja muille kouluttamisesta kiinnostuneille kouluttajille ja kurssien järjestäjille. Tavoitteena kouluttajakoulutuksessa on perehtyä opetussuunnitemaan ja sitä tukevaan valmiina olevaan materiaaliin sekä kehittää kouluttajien pedagogisia taitoja. Koulutuksessa käydään läpi nuorisoseurajärjestön arvot ja kasvatustavoitteet, joiden pohjalta kouluttaja kouluttaa nuorisoseurajärjestön omaa Knoppi-perusohjaajakoulutusta.

Kouluttajalta toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä. Koulutettavien oletetaan hallitsevan perustiedot nuorisoseurajärjestöstä. Koulutus on tarkoitettu sekä uusille kouluttajille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille. Knoppi-kouluttajakoulutukseen liittyy koulutuksellinen menetelmäviikonloppu, jonka tavoitteena on lisätä kouluttajien menetelmäosaamista. Knoppi-kouluttajakoulutus liittyy Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisen Formaat-järjestön yhteiseen Training for trainers on youth culture -hankkeeseen, jota rahoittaa Erasmus+-ohjelma. Koulutukseen valittavien osallistumispaketit ja matkat kustannetaan hankkeesta.

Knoppi-kouluttajakoulutuksen käymällä saat valmiudet kouluttaa Knoppia eli Suomen Nuorisoseurojen perusohjaajakoulutusta, joka antaa valmiudet lasten ja varhaisnuorten toimintaryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Kulttuurinen harrastustoiminta toimii Knoppi-koulutuksen pohjana sisällöissä ja menetelmissä.

Samanaikaisesti Mikkelissä koulutetaan myös nuorisoseurojen fasilitaattoreita toimimaan vuoden 2023 aikana toteutettavien arvodialogien ja muiden keskustelutilaisuuksien fasilitaattoreina kaksipäiväisessä koulutuksessa. Lauantain kouluttajana toimii Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Efwaraye, jonka johdolla perehdymme Erätauko-dialogin toteutukseen ja fasilitointiin. Sunnuntaina käymme läpi arvodialogin juoksutusta ja toteutusta pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Koulutus on suunnattu kaikille fasilitoinnista kiinnostuneille nuorisoseuralaisille. Koulutus toteutetaan osana Kansalaisfoorumin Myllertämö-projektia. Nuorisoseurat kustantaa koulutukseen hyväksyttyjen osallistumispaketit (sis. ohjelma, ruokailut, majoitus 2 hh). Matkakuluista osallistujat vastaavat itse. Koulutuksen käyneet sitoutuvat toimimaan nuorisoseurojen tapahtumissa fasilitaattoreina erikseen sovittavilla tavoilla.
Ilmoittautuminen koulutuksiin on käynnissä nyt!

Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa. 

Kuva: Jussi Kaijankangas

Lisätietoja: 
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).

Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.

Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi

Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.

Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat

Valtioneuvosto esittää seurantaloille energia-avustusta

Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.

Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.

”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.

Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.

”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.

Lue uutinen Kotiseutuliiton sivuilta: https://kotiseutuliitto.fi/valtioneuvosto-esittaa-seurantaloille-energia-avustusta/

Nuorisoseurat tiedottavat jäsenistöään heti, kun yksityiskohdat selviävät. Järjestämme myös webinaarin avustushausta pian tiedotettavana ajankohtana.

Hei nuorten teatteriryhmät! Vielä ehdit hakea mukaan Ramppikuumeeseen!

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään
21.–23.4.2023.

Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt
Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.

Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin
hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.

Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella
ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa
ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.

Koulutuspajat
Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on
auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023.
Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi
mihinkään nuorisoteatteriryhmään.

Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut
ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.

Muu ohjelma
Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!

Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!

Lisätietoja tapahtumasta antavat:
Minna-Reetta Kuusinen
Suomen Nuorisoseurat, Lounais-Suomen aluetoimisto
puh. 0440 591 913
minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi

Terhi Lehikoinen
Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori
puh. 044 577 2692
terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry. Yhteistyössä mukana Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
Kuratointi: Milla Korja

Kuva: Sami Perttilä

Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.

Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.

Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen. 

Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.

Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

Vuoden tanssintekijä

Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

 Vuoden tulokas

Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

Vuoden kantele -palkinto

Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

Kuva: Ville Kurki

Lisätietoja
Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

Tiedottaja Simo Ollila
045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi