Ilmoittaudu Ramppikuumeeseen maaliskuun aikana
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.
Uutena ohjelmana OFF RAMPPIKUUME
Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.
OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.
Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.
Ohjelman ytimessä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus
Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18.
Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin.
Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa.
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tuo uudenlaista kulttuuria paikallisseuroihin
Valkolan nuorisoseurantalo Laukaassa sijaitsee mäen päällä upeissa järvenrantamaisemissa. Nyt seurantalon pihapiiriä koristaa värikäs katseenvangitsija – kelmulle tehty graffitiseinä.
Teos on osa Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hankkeen ensimmäistä toteutettua projektia. Hanke tukee matalan kynnyksen kulttuuriharrastamista sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia mahdollistamalla paikallisseurojen ja yhteistyökumppaneiden ideoimien kulttuuriprojektien toteuttamisen Keski-Suomen maakunnan alueella. Hanke toimii vuosina 2023-2024 ja sitä rahoittaa Keski-Suomen liitto.
Valkolassa on nyt viety päätökseen ensimmäinen projekti, joka oli neljän kerran taidepajakokonaisuus nuorisoseuran kesäkahvilan yhteydessä. Lapsille ja nuorille suunnatut taidepajat olivat auki sunnuntaisin heinäkuussa. Vapaapääsyisten pajojen aiheena oli sanataide, sokeriakvarellimaalaus, graffitimaalaus, yhteisötaide ja DJ-paja. Kävijät olivat tyytyväisiä pajoihin ja Valkolaan suunnitellaan parhaillaan jatkoa taidetoiminnalle.
Kulttuurituulahduksia -hankkeessa on mukana myös Mahlun, Jyväskylän seudun, Kuusan, Kymönkosken ja Rutalahden nuorisoseurat. Seuraavaksi tulossa on kävelyjalkapallotapahtuma Mahlun nuorisoseuraan lauantaina 9.9.2023 (lisätietoja: https://www.mahlu.fi/kavelyjalkapallo/), ja suunnitteilla on ruokateemaisia tapahtumia Jyväskylän seudun nuorisoseuraan sekä kauhuteemainen Pakohuone Kuusan nuorisoseuraan.
Ajankohtaiset tiedot tulossa olevista tapahtumista löytyvät hankkeen Instagram -tililtä @kulttuurituulahduksia
Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava
Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.
Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.
Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.
Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.
Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle.
Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.
RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.
Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.
Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.
Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.
Kuva: Elian Seppälä
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.
Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!
Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.
Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).
Esityksiä ja muuta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä kotoa käsin Ramppikuumeen youtube kanavalla. Tapahtuman ohjelma on tutustuttavissa osoitteessa: Ohjelma – Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät
Olette tervetulleita seuraamaan tapahtumaa ja esityksiä!
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.
Tiedustelut:
Toiminnanohjaaja Minna-Reetta Kuusinen, Suomen Nuorisoseurat
p. 044 059 1913, minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi
Terhi Lehikoinen
vs. Kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori, Kankaanpään kaupunki
p. 044 5772692, terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi
www.ramppikuume.net
www.facebook.com/ramppikuume
www.instagram.com/ramppikuume
Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Teksti Pasi Saarinen
Kuvat Leena Aijasaho
Valtioneuvosto esittää seurantaloille energia-avustusta
Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.
Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.
”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.
Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.
”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.
Lue uutinen Kotiseutuliiton sivuilta: https://kotiseutuliitto.fi/valtioneuvosto-esittaa-seurantaloille-energia-avustusta/
Nuorisoseurat tiedottavat jäsenistöään heti, kun yksityiskohdat selviävät. Järjestämme myös webinaarin avustushausta pian tiedotettavana ajankohtana.
Hei nuorten teatteriryhmät! Vielä ehdit hakea mukaan Ramppikuumeeseen!
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään
21.–23.4.2023.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt
Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.
Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin
hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.
Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella
ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa
ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.
Koulutuspajat
Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on
auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023.
Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi
mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut
ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.
Muu ohjelma
Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!
Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!
Lisätietoja tapahtumasta antavat:
Minna-Reetta Kuusinen
Suomen Nuorisoseurat, Lounais-Suomen aluetoimisto
puh. 0440 591 913
minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi
Terhi Lehikoinen
Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori
puh. 044 577 2692
terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry. Yhteistyössä mukana Opintokeskus Kansalaisfoorumi.
Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.
Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.
Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.
Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
Kuratointi: Milla Korja
Kuva: Sami Perttilä
Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke
Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.
Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.
Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.
Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille
Keski-Suomen alueella vuoden 2023 alussa aloittanut hanke Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa tuo kulttuuriprojektien mahdollisuudet paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten ulottuville uudenlaisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on kulttuuritoiminnan vetovoiman lisääntyminen maaseutualueilla, erilaisten kulttuurin kokemisen ja osallistumisen tapojen mahdollistaminen.
Hanke mahdollistaa keskisuomalaisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten toiveiden mukaisten kulttuuriprojektien tekemisen. Paikalliset toimijat kutsutaan koolle yhteisiin dialogeihin, joiden pohjalta kulttuuriprojektit eli kulttuurituulahdukset laitetaan vireille.
Hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Riikka Järvinen (kulttuurituottaja YAMK), joka koordinoi ja tuottaa kulttuurituulahduksia yhdessä paikallisten kanssa. ”Hanke mahdollistaa sen, että kulttuuriprojektit tehdään täysin seurojen tarpeista käsin, ja hankkeessa on resursseja projektien tuottamiseen. Olen iloinen päästessäni mukaan tuottamaan tällaista toimintaa, sillä kulttuuri ja osallisuuden kokemukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Toivon myös, että yhteisöllisillä projekteilla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.”, kertoo Järvinen.
Vuosina 2023-2024 toimiva hanke on Suomen Nuorisoseuroille uusi myös rahoitusnäkökulmasta, sillä sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto.
”Maakuntaliitto on meille uusi rahoittaja, ja myös tästä syystä tämä hanke on valtakunnallisellakin tasolla kiinnostava Nuorisoseuroille. Uskomme yhteiseen kehittämiseen ja elävään kulttuuriperintöön, ja odotan innolla, mitä kaikkea Keski-Suomessa hankkeen kautta saadaan aikaan!”, iloitsee Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
Lisätietoja
Projektityöntekijä Riikka Järvinen, 044 901 8458, riikka.jarvinen@nuorisoseurat.fi
Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen, 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen – Nuorisoseurat Keski-Suomi – Tekemisen riemua!