Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten
Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa.
Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg.
”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs.
Kehitystyötä teknologian ja sisällön rajapinnassa
Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön.
“Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa.
Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä.
Tukea paikallisuudelle ja osallisuudelle
Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti.
Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.
Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.
Malli käyttöön myös jatkossa?
Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin.
”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa.
Lisätiedot
Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
Suomen Nuorisoseurat
marja.pylkas@nuorisoseurat.fi
Roolipelaaminen on tuonut nuorille uutta tekemistä Keski-Suomessa
Roolipelit, roolipelaaja. Moni on kuullut tämän termin. Joku tunsi jonkun, joka pukeutui peikoksi ja samosi metsissä, toisen serkku taas omisti paljon figuureja, jotka ehkä liittyivät roolipelaamiseen, ehkä eivät.
Roolipelaaminen, ja tarkemmin Dungeons & Dragons, on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan nousussa Keski-Suomessa. Kaikki alkoi vuonna 2022, kun Leader Jyväsriihen rahoituksen turvin perustettiin kuusi nuorten peliryhmää, joissa 8-16-vuotiaat lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan Dungeons & Dragonsia.
Vaikka rahoitus sittemmin päättyi, ryhmien toiminta silti jatkui. Koska intoa roolipelaamiseen löytyi, haluttiin heille tarjota uusia mahdollisuuksia harrastuksen parissa. Viime vuonna Seikkailun mestarit-hankkeen kautta aloitettiin nuorten kouluttaminen pelinjohtajiksi eli oman harrastuksensa ohjaajiksi omille alueilleen. Toiminnan mahdollisti jälleen Jyväsriihen Leader-rahoitus.
Pelinjohtaja on roolipelien ainutlaatuinen elementti, joka on samalla pelin kertoja, tuomari ja kirjoittaja. Dungeon Master, eli ”DM”, on yksi pelaajista, mutta hän ei pelaa yhdellä hahmolla, vaan hän pelaa kaikella muulla mitä pelimaailmassa on. Pelinjohtajan rooli on haastava, mutta palkitseva. ”Se on ainutlaatuinen tilaisuus luoda maailmoja ja tarinoita yhdessä ystävien kanssa, kuin kirja, jonka sivut heräävät eloon silmien edessä”, koulutuksesta vastannut projektityöntekijä Otto-Pekka Keramaa avaa.
Kaiken kaikkiaan neljältä alueelta (Muurame, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylä) osallistui yhteensä 10 nuorta viisiosaiseen (yht. 20 h) Pelinjohtajakoulutukseen. Koulutuksen aikana käsiteltiin pelinjohtajuuden perusteita, mutta painopisteenä oli johtamiskokemuksen hankkiminen. Tätä varten jokainen koulutukseen osallistunut kirjoitti ja suunnitteli oman lyhytseikkailun, jonka vetäisi muille nuorille.
Lyhytseikkailut pääsivät vihdoin testiin 24.5., jolloin pidettiin koulutuksen viimeinen tapaaminen. Todellinen näyttö on kuitenkin vielä edessä Pelileirillä 17.-18.6., jossa uudet pelinjohtajat pääsevät peluuttamaan eri alueiden pelaajia.
Toiveissa roolipelaamista myös nuorille aikuisille
Nyt roolipelaaminen on, ei pelkästään viety, vaan myös juurrutettu kylille, jotta se voi jatkua ilman ulkoistakin ohjaajaa. Vaikka harrastuksen tulevaisuus on melko hyvin turvattu, on aiheen parissa vielä tehtävää.
”Olemme hakeneet kolmatta roolipeliaiheista hanketta Leader-ryhmältä, joka tulisi keskittymään toisen asteen opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet eivät katoa, kun nuori täyttää 18-vuotta, päinvastoin”, Keramaa kertoo.
Wizard-hanke käynnistäisi samalla konseptilla uusia ryhmiä uudelle ikäryhmälle, ja tukisi jo olemassa olevaa toimintaa sekä etenkin uusia pelinjohtajia. Toiminnan lisäksi hankkeen aikana tuotettaisiin teos, johon koottaisiin kuluneiden hankkeiden aikana opitut opit sekä nuorten harrastajien omia tarinoita, olentoja ja hahmoja. Teos olisi ilmainen, selkeä opas uusille harrastajille ja etenkin pelinjohtajille, harrastajilta harrastajille.
Aika näyttää, mihin roolipeliharrastus Keski-Suomessa kehittyy.
”Puolet toimintaan osallistuneista nuorista ilmoitti, että roolipelikerhot ovat heidän ainoa harrastuksensa. Jonkin tärkeän äärellä siis olemme”, Keramaa summaa.
Jyväsriihi ry on myöntänyt Seikkailun mestarit-hankkeelle Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Lähes 400 nuorta tanssijaa kokoontuu Kalenoihin
Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino
Saimaan Nuorisoseurat
p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla
Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.
Pelinjohtaja keskeisessä roolissa
Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.
Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Pelinjohtajakoulutuksilla turvataan harrastuksen jatkuvuus
Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.
Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.
Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu
Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.
Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.
Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.
Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!
Lisätiedot
Seikkailun Mestarit -hankkeen verkkosivut
Seikkailun Mestarit vie nuoria roolipelien maailmaan
Otto-Pekka Keramaa, projektityöntekijä
otto.keramaa@nuorisoseurat.fi, puh. 044 493 7172
Aikuisten keppihevosrata kesällä Keski-Suomessa ja Kaustisella
Tervetuloa kokeilemaan aikuisten keppihevosrataa – lapset saavat opettaa!
Suomen Nuorisoseurat ja Keppihevosharrastajien yhdistys tuovat #VapausHarrastaa-kampanjassa kesätapahtumiin keppihevosradan, jota ratsastamaan ovat tervetulleita aikuiset. Lapset ja nuoret saavat toimia opettajina ja kannustajina, ja heidän lisäkseen toimintaa ohjaavat Keppihevosharrastajien yhdistyksen nuoret aktiivit.
Tule kokeilemaan hauskaa ja hikistäkin keppihevosharrastusta hyvässä seurassa! Keppihevosrata löytyy näistä paikoista heinä-elokuussa:
- ke 3.7. klo 12-14 Jyväskylän Kesä, Lasten Kesä Mäki-Matin perhepuistossa
- la 6.7. klo 12-14 Toivakan markkinat
- su 7.7. klo 13-16 Joutsan Joutopäivät: Joutsan Talomuseo
- ma 8.7. klo 16.30-19 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat
- ke 14.8. klo 17-19 Lasten tapahtuma Jyväskylän Lounaispuistossa
#VapausHarrastaa -kampanjan tavoitteena on herätellä aikuisia huomaamaan omien asenteidensa vaikutus lasten ja nuorten harrastuneisuuteen. Taustalla on keppariharrastajien jaettu kokemus siitä, että keppihevosharrastusta pidetään leikkimisenä, joka pitää jossain kohti lopettaa.
Kampanjalla halutaan lisätä lajin tunnettuutta ja ymmärrystä lajin harrastamista ja harrastajia kohtaan, ja samalla herätellä aikuisia huomioimaan asenteidensa, kommentointinsa ja ennakkoluulojensa vaikutukset nuoriin harrastajiin lajissa kuin lajissa.
Kampanjapäivinä aikuiset pääsevät yhdessä lasten ja nuorten kanssa kokeilemaan keppihevosharrastusta hyvässä seurassa, sekä pohtimaan harrastusten vaikutusta lasten ja nuorten elämään, asenteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Kampanjan taustalla on Luovasti Liikkuen -hanke, jossa toteutetaan lapsille ja nuorille suunnattuja luovan liikunnan harrastekokeiluja ja järjestetään yhteistyöorganisaatioille ja –seuroille koulutusta kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden edistämisen teemoista.
Ilmoittaudu Ramppikuumeeseen maaliskuun aikana
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.
Uutena ohjelmana OFF RAMPPIKUUME
Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.
OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.
Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.
Ohjelman ytimessä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus
Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18.
Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin.
Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa.
Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tuo uudenlaista kulttuuria paikallisseuroihin
Valkolan nuorisoseurantalo Laukaassa sijaitsee mäen päällä upeissa järvenrantamaisemissa. Nyt seurantalon pihapiiriä koristaa värikäs katseenvangitsija – kelmulle tehty graffitiseinä.
Teos on osa Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hankkeen ensimmäistä toteutettua projektia. Hanke tukee matalan kynnyksen kulttuuriharrastamista sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia mahdollistamalla paikallisseurojen ja yhteistyökumppaneiden ideoimien kulttuuriprojektien toteuttamisen Keski-Suomen maakunnan alueella. Hanke toimii vuosina 2023-2024 ja sitä rahoittaa Keski-Suomen liitto.
Valkolassa on nyt viety päätökseen ensimmäinen projekti, joka oli neljän kerran taidepajakokonaisuus nuorisoseuran kesäkahvilan yhteydessä. Lapsille ja nuorille suunnatut taidepajat olivat auki sunnuntaisin heinäkuussa. Vapaapääsyisten pajojen aiheena oli sanataide, sokeriakvarellimaalaus, graffitimaalaus, yhteisötaide ja DJ-paja. Kävijät olivat tyytyväisiä pajoihin ja Valkolaan suunnitellaan parhaillaan jatkoa taidetoiminnalle.
Kulttuurituulahduksia -hankkeessa on mukana myös Mahlun, Jyväskylän seudun, Kuusan, Kymönkosken ja Rutalahden nuorisoseurat. Seuraavaksi tulossa on kävelyjalkapallotapahtuma Mahlun nuorisoseuraan lauantaina 9.9.2023 (lisätietoja: https://www.mahlu.fi/kavelyjalkapallo/), ja suunnitteilla on ruokateemaisia tapahtumia Jyväskylän seudun nuorisoseuraan sekä kauhuteemainen Pakohuone Kuusan nuorisoseuraan.
Ajankohtaiset tiedot tulossa olevista tapahtumista löytyvät hankkeen Instagram -tililtä @kulttuurituulahduksia
Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava
Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.
Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.
Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.
Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.
Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle.
Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.
RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.
Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.
Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.
Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.
Kuva: Elian Seppälä
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.
Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!
Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.
Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).
Esityksiä ja muuta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä kotoa käsin Ramppikuumeen youtube kanavalla. Tapahtuman ohjelma on tutustuttavissa osoitteessa: Ohjelma – Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät
Olette tervetulleita seuraamaan tapahtumaa ja esityksiä!
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.
Tiedustelut:
Toiminnanohjaaja Minna-Reetta Kuusinen, Suomen Nuorisoseurat
p. 044 059 1913, minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi
Terhi Lehikoinen
vs. Kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori, Kankaanpään kaupunki
p. 044 5772692, terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi
www.ramppikuume.net
www.facebook.com/ramppikuume
www.instagram.com/ramppikuume
Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Teksti Pasi Saarinen
Kuvat Leena Aijasaho