Ramppikuume palaa Mikkeliin – valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Paukkulan kampuksella huhtikuussa 2025 

Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään Mikkelissä, kun Suomen teatteria harrastava nuoriso kokoontuu Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kampukselle 25.–27.4.2025. 

Pitkään Kankaanpäässä järjestetty tapahtuma on aikaisemmin vieraillut Paukkulassa 2010-luvun alussa, ja ensi keväänä nuorten teatteriharrastajien suosikkitapahtuma palaa takaisin Mikkeliin uusien tarinoiden ja elämysten kera. 

Tulevana vuonna tapahtuma laajenee jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja Mikkelistä odotetaan tapahtumalle inspiroivaa ja yhteisöllistä ympäristöä. 

Tapahtumajärjestelyt laajalla yhteistyöllä 

Vuoden 2025 tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.  

”Ramppikuume on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tuo yhteen nuoret teatterin harrastajat ja ohjaajat ympäri Suomen. Tapahtuman ytimessä on vahva yhteisöllisyys ja luovuuden juhla, joka synnyttää unohtumattomia kokemuksia niin osallistujille kuin yleisöllekin. Ramppikuume ei ole vain katselmus, vaan myös paikka verkostoitumiselle, oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hienoa, että voimme tuoda tämän tapahtuman jälleen Mikkeliin, jossa kulttuuri ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualueen johtaja Pasi Saarinen. 

Paukkulan kampus tarjoaa erinomaiset puitteet Ramppikuumeen kaltaiselle tapahtumalle ja sen toivotaan vahvistavan myös Mikkelin kaupungin vetovoimaisuutta. 

”Koulutuksen järjestämisen rinnalla Suomen Nuoriso-opisto tukee Mikkelin seudun elinvoimaisuutta järjestämällä lisäarvoa tuottavia palveluja alueen yritysten, järjestöjen ja perheiden tarpeisiin. Suomen Nuoriso-opistolla on vahva, yli sadan vuoden perinne teatterialan koulutuksessa ja olemme hyvin innostuneita Ramppikuumeen palaamisesta Paukkulaan”, kertoo Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo. 

Haku katselmukseen on auki

Haku tapahtuman katselmukseen on auki ja hakea voi 15.2.2025 saakka lomakkeen kautta: Hae esityskatselmukseen

Hakukelpoisia ovat kaikki 13-20 -vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti.

Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä. Siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2025. 

Lisätiedot 

Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja
Suomen Nuorisoseurat 
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 408 0366 

Kiitos vapaaehtoiset!

Tänään 5.12. vietettävän Vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme kiittää jokaista Nuorisoseuroissa toimivaa vapaaehtoista! Tekemänne työ muun muassa harrastusryhmien ohjaajina, hallitusten jäseninä, somettajina ja tapahtumien järjestäjinä on korvaamattoman arvokasta. Sen avulla pystymme ylläpitämään tärkeitä kohtaamispaikkoja eri puolilla Suomea, mahdollistamaan kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja kasvattamaan uuden sukupolven nuorisoseuralaisia.

Sini Lindströmille vapaaehtoisuus on iso osa elämää

Yksi vapaaehtoisistamme on Sini Lindström, joka on toiminut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jo vuosien ajan. Kysyimme häneltä, mikä vapaaehtoisuudessa viehättää ja mitä vapaaehtoisuus on hänelle antanut.

”Vapaaehtoistyöurani on alkanut omassa nuorisoseurassa tyttäreni huoltajana, sitten löysin itseni seuran johtokunnasta ja sieltä etenin keskusseuran johtokuntaan. Nykyään toimin keskusseura Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsenenä.

Puheenjohtajan tehtävät pitävät sisällään niin seuran asioiden hoitamista (kokoukset, palaverit, rekrytointi jne.), seuran edustamista mm. eri seurojen tapahtumissa, seurakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa tulevan miettimistä ja vapaaehtoisena olemista keskusseuran erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumista miuta ei saa pois, koska niissä pääsee olemaan vapaaehtoisena niin keittiössä kuin majoitusvalvonnassa ja nykyään jo ohjaajana, sillä Knoppi Pro -koulutuskin on käytynä tänä syksynä.” 

Mikä vapaaehtoistehtävä on suosikkisi?

”Todella vaikea kysymys, sillä kaikki on kivaa, mutta tapahtumassa mukana oleminen ja siellä tekeminen on parasta. Nähdä osallistujien onnistumiset. Varsinkin jos tapahtumaa on päässyt suunnittelemaan ja pääsee näkemään, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olen ollutkin mukana jo useimmissa Kalenat-tapahtumissa ja seuraava on jo nurkan takana ensi kesänä.”

Mitä vapaaehtoisuus on antanut sinulla?

”PALJON! Uusia ystäviä/ tuttuja nyt jo ympäri Suomea.  Olen oppinut järjestötyöstä valtavasti, vaikkakin vielä on paljon opittavaa. Mahdollisuuden erilaisiin koulutuksiin mm. Knoppi. Saa näyttää osaamistaan ja opetella uusia asioita, mutta ehkä kaikista parhainta on, kun tunnet itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet ja työtäsi vapaaehtoisena arvostetaan isolla A:lla.”

Osaamismerkit tunnustavat vapaaehtoisuudessa opittuja taitoja

Vapaaehtoistehtävissä kertyy paljon erilaista osaamista, josta on hyötyä myös opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 osaamismerkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.

Tutustu osaamismerkkeihin

Lue miten osaamismerkkejä voi hyödyntää eri tilanteissa

Kynttilät syttyvät Suomen presidenttien haudoilla

Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.

Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.

Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

Mikä on vastuullisuusteko?

Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

• Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
• Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
• Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
• Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
• Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
• Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
• Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
• Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
• Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
• Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
• Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

• Kestävä hyvinvointi Nuorisoseuroissa (pdf)
• Kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.

Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.

Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:

Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24)
Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24)
Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24)
Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi)
Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)

Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).

Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.

Lisätietoja:

pääsihteeri Sanna Airaksinen (040 350 8913 / sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi)

Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Suomen Nuorisoseurat

Elina Weckström
puheenjohtaja

Sanna Airaksinen
pääsihteeri

Folklandialla 10.-11.1.2025 ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä 

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess -laivalla. Turusta Tukholmaan ja takaisin risteilee ennätyssuuri 113 artistin / ryhmän esiintyjäkattaus.

Folklandia avaa kansanmusiikin ja kansantanssin Me yhdessä -teemavuoden 2025, joka tuo esiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Laiva on lastattu kotimaamme ja lähimaidemme folkin kiinnostavimmilla nimillä, ja ohjelmistossa ovat tärkeällä sijalla myös ruohonjuuritason folkin harrastajat. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa unohtumaton ja koko vuorokauden sykkivä elämys. 

Esiintymässä eturivin folk-artisteja

Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen. 

Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten. Ne Lintuizet on vuonna 2024 perustettu superyhtye, jossa neljä lauluntekijää Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki päivittävät moniäänisen folkin tälle vuosikymmenelle. Yhtyeen yhteissoinnissa yhdistyvät amerikkalaisen folkin, suomalaisen kansanlaulun ja nueva canciónin vaikutteet. 

Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.  

Suomalaisen kansanmusiikin eturiviä edustavat Folklandialla kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo Etelä-Pohjanmaalta BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. Kaj Chydeniuksen musiikilla tunnelmoiva Kyllä Kaj -konsertti tuo esiin edesmenneen säveltäjämestarin ikimuistoisia kappaleita. Maailman paras Lapland-Balkan-orkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha saa Folklandian yleisön laittamaan tanssikengät jalkaan ja heittäytymään musiikin pyörteisiin! 

Mukana lähes 50 tanssiryhmää

Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia -kollektiivi, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat, Siepakat Rovaniemeltä, Kansantanssiyhtye PRO, Nuorisoseura Rajan Nuorten ryhmät, Nuorisoseura Karjalan Nuoret, Polokkarit ja Pähiät sekä Ottoset Kaustiselta. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy lähes 50 tanssiryhmää. 

Merkittävimmät alan tunnustukset jaetaan Folklandialla

Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtye ja Vuoden Wäinö. Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 42 alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.  

Median edustajien akkreditointi Folklandialle on alkanut ja se kestää 15.12. saakka: akkreditoitumislomake.  Liput Folklandialle myy Ikaalisten matkatoimisto: www.imt.fi/folklandia 

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki,  johtaja, tanssin tapahtumat 
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957 

www.folklandia.fi 

Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

Lataa materiaalit alta:

Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.

Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä

Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.

”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”

Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua

Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.

”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”

Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista

Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.

Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.

Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen

Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.

Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.

Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla

Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.

Pelinjohtaja keskeisessä roolissa

Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.

Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

Pelinjohtajakoulutuksilla turvataan harrastuksen jatkuvuus

Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.

Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.

Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu

Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.

Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.

Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.

Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!

Lisätiedot

Seikkailun Mestarit -hankkeen verkkosivut

Seikkailun Mestarit vie nuoria roolipelien maailmaan

Otto-Pekka Keramaa, projektityöntekijä
otto.keramaa@nuorisoseurat.fi, puh. 044 493 7172