Avustushakemus tehdään Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä järjestelmässä. Hae tunnukset hyvissä ajoin. Tunnuksia luodaan arkisin Kotiseutuliiton toimiston aukioloaikoina. HUOM! Tätä hakua varten tarvitaan uudet tunnukset. Seurantalojen korjausavustusten tunnuksia ei voi käyttää.
Kevään webinaareissa perehdymme turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönottoon nuorisoseuratoiminnassa. Mitä turvallisempi tila sitten oikein tarkoittaa? Koulutuksen ensimmäisessä osassa käymme läpi sitä mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja kuinka turvallista tilaa voi omalla toiminnallaan ohjaajana tai toiminnan järjestäjänä luoda. Toisessa osassa pureudumme omiin pohdintoihin ja keskusteluihin aiheesta ja perehdymme yhdenvertaisuusagentti- ja häirintäyhdyshenkilötoimintaan.
Viimeisessä osassa käymme läpi, kuinka turvallisemman tilan periaatteet voi luoda ja ottaa käyttöön omassa seurassa tai harrastusryhmässä.
Noudatamme koulutuksessa nuorisoseurojen turvallisemman tilan periaatteita. Koulutuksen teoriaosuudet tallennetaan, mutta keskustelut ovat luottamuksellisia. Kolmen kerran koulutuksen käymällä sinulla on mahdollisuus hakea yhdenvertaisuusosaaja järjestötoiminnassa -osaamismerkkiä. Osaamismerkki on sähköinen Open Badge -merkki, jonka hakulomake löytyy täältä.
Kouluttajina toimivat nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen.
Koulutukset pidetään Teams-alustalla ke 8.3., ke 22.3., ja ke 12.4. klo 17.30–19.30 ja linkki lähetetään osallistujille ennen koulutusta. Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.
Eduskuntavaaleihin on melko tarkalleen kuukausi aikaa, ja keskustelut vaalien ympärillä tiivistyvät. Joukko nuoria harrastajiamme antaa lihaa luiden ympärille Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemoille, jotka ovat yhtä lailla nuorten kynästä lähtöisin.
Tarinoissa kuullaan niin nuorisoseurantalojen merkityksestä harrastajalle, turvallisemman tilan tärkeydestä kuin vaaditaan iloa ja armollisuutta takaisin kouluun. Tarinoissa nousevat esiin myös harrastamisen koetut vaikutukset, oli kyse sitten uuden oppimisesta, kavereista tai yhteisöön kuulumisesta.
Tarinoita kuullaan Nuorisoseurojen somekanavissa Facebookissa ja Instagramissa 6.–19.3. välisenä aikana. Videot, kuvat ja tarinat ovat alusta loppuun nuorten tekemiä.
Nuorisoseuroissa sinullakin on mahdollisuus lisätä osaamistasi ja rakentaa omannäköinen polku paikallistasolta ylöspäin. Suomen Nuorisoseurat kouluttaa uusia Knoppi-kouluttajia ja fasilitaattoreita keskusteluttamaan jäsenistöämme muun muassa kuluvan vuoden arvodialogeissa.
Knoppi-kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien peruskoulutuksesta aluetoimistoissa ja keskusseuroissa vastaaville ja muille kouluttamisesta kiinnostuneille kouluttajille ja kurssien järjestäjille. Tavoitteena kouluttajakoulutuksessa on perehtyä opetussuunnitemaan ja sitä tukevaan valmiina olevaan materiaaliin sekä kehittää kouluttajien pedagogisia taitoja. Koulutuksessa käydään läpi nuorisoseurajärjestön arvot ja kasvatustavoitteet, joiden pohjalta kouluttaja kouluttaa nuorisoseurajärjestön omaa Knoppi-perusohjaajakoulutusta.
Kouluttajalta toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä. Koulutettavien oletetaan hallitsevan perustiedot nuorisoseurajärjestöstä. Koulutus on tarkoitettu sekä uusille kouluttajille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille. Knoppi-kouluttajakoulutukseen liittyy koulutuksellinen menetelmäviikonloppu, jonka tavoitteena on lisätä kouluttajien menetelmäosaamista. Knoppi-kouluttajakoulutus liittyy Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisen Formaat-järjestön yhteiseen Training for trainers on youth culture -hankkeeseen, jota rahoittaa Erasmus+-ohjelma. Koulutukseen valittavien osallistumispaketit ja matkat kustannetaan hankkeesta.
Knoppi-kouluttajakoulutuksen käymällä saat valmiudet kouluttaa Knoppia eli Suomen Nuorisoseurojen perusohjaajakoulutusta, joka antaa valmiudet lasten ja varhaisnuorten toimintaryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Kulttuurinen harrastustoiminta toimii Knoppi-koulutuksen pohjana sisällöissä ja menetelmissä.
Samanaikaisesti Mikkelissä koulutetaan myös nuorisoseurojen fasilitaattoreita toimimaan vuoden 2023 aikana toteutettavien arvodialogien ja muiden keskustelutilaisuuksien fasilitaattoreina kaksipäiväisessä koulutuksessa. Lauantain kouluttajana toimii Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Efwaraye, jonka johdolla perehdymme Erätauko-dialogin toteutukseen ja fasilitointiin. Sunnuntaina käymme läpi arvodialogin juoksutusta ja toteutusta pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Koulutus on suunnattu kaikille fasilitoinnista kiinnostuneille nuorisoseuralaisille. Koulutus toteutetaan osana Kansalaisfoorumin Myllertämö-projektia. Nuorisoseurat kustantaa koulutukseen hyväksyttyjen osallistumispaketit (sis. ohjelma, ruokailut, majoitus 2 hh). Matkakuluista osallistujat vastaavat itse. Koulutuksen käyneet sitoutuvat toimimaan nuorisoseurojen tapahtumissa fasilitaattoreina erikseen sovittavilla tavoilla. Ilmoittautuminen koulutuksiin on käynnissä nyt!
Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.
Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta.
”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan.
”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.
Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.
Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä.
Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa.
Kuva: Jussi Kaijankangas
Lisätietoja: Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.
Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).
Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.
Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.
”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.
Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.
”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään 21.–23.4.2023.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.
Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.
Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.
Koulutuspajat Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023. Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.
Muu ohjelma Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!
Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!
