Syyskuun 2019 nuorisoseura: Kymönkosken Nuorisoseura

• Yhdistyksen nimi: Kymönkosken Nuorisoseura ry
• Kotipaikka: Viitasaari
• Perustamisvuosi: 1918

Kotisivut: Facebook

• 
  
  

1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
Varmaan ensimmäinen yhteisötaidetapahtumamme Kymönkoskella.

2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
TeatteriAalto.

3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
Saatiin vakiinnutettua taide- ja käsityökesänäyttely + kurssit Kymönkosken taidekesäksi.

Kymönkosken Nuorisoseuran viimeisimmästä yhteisötaidetapahtumasta

4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?
Retkiä / matkoja mualimalle.

5. Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
Varmaan ensi kesän näyttely " Akkain kesä".

6. Nuorisoseuranne erikoisuus?
Taiteeseen painottuminen. (Taidenäyttelyt ja myös musiikkiesitykset ).

7. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?
Paikallinen osaaminen esille.

8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?
Kyykäärme. Hyötyeläin, joka etenee verkkaisesti omia polkujaan.

9. Keitelepohjan Nuorisoseura kysyy: Kuinka teillä on saatavissa talkootyön tekijöitä?
Aika hintsusti, mutta on kuitenkin.

10. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?
Väsyttääkö seuratoimijoita?

Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan nuorisoseurojen yhteinen alueellinen Nuorisoseurafoorumi

Elokuun 2019 nuorisoseura: Keitelepohjan Nuorisoseura

• Yhdistyksen nimi: Keitelepohjan Nuorisoseura ry
• Kotipaikka: Viitasaari
• Perustamisvuosi: 1899
  
  

1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
Tulin valituksi puheenjohtajaksi pitkän houkuttelun jälkeen.

2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
Minulla ei paljon ole kokemuksia. Ainoat nämä esittelytilaisuudet.

3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
Puuntekotalkoot, joihin oli useampi osallistuja.

4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?.
Jos jollakin on esittää yhteistyötä olen valmis jaksamiseni myötä osallistumaan. Tähän mennessäkin olen tehnyt yhteistyötä usean seuran kanssa mm. Korpisuojan olen ollut 15 vuotta töissä ja 7 vuotta ottanut orkesterit.

Keitelepohja 120 vuotta

5. Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
Ei ole mitään tulossa eikä päätetty.

6. Nuorisoseuranne erikoisuus?
Meillä on kuulemma kotoinen tunnelma ja liukkain lattia jossa ei käytetä mitään liukasteita.

7. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?
Tervetuloa tanssimaan tai viettämään juhlianne meille!

8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?
Hevosen ja lampaan välimuoto.

9. Mahlun Nuorisoseura kysyy: Mikä on seuranne toiminnasta kertova päämarkkinointi- ja ilmoituskanava jäsenistölle ja alueenne asukkaille? Toisin sanoen miten toteutatte tiedottamisen?

Järviradio, Keskisuomalainen/Viitasaaren seudun ja sanomien menopalstat.

10. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?
Kuinka teillä on saatavissa talkootyön tekijöitä?

Heinäkuun 2019 nuorisoseura: Mahlun Nuorisoseura

• Yhdistyksen nimi: Mahlun Nuorisoseura ry
• Kotipaikka: Saarijärvi
• Perustamisvuosi: 1894
• Linkit:  Kotisivut, Facebook​
  
  

1.    Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?

Oma henkilökohtainen mieleenpainuvin nuorisoseuramuisto tulee vuodelta 2004. Seurajohtajapäivät Keuruun Keurusselässä. Tutustuin siellä naiseen, jonka kanssa olen ollut naimisissa jo yli 11 vuotta. Emme ole tällä kylällä ainoa aviopari, jonka yhteinen elämäntaival on alkanut nuorisoseurassa.

Myös lapsena tehdyt Kalevan Nuorten retket oli yhden vastaajan mielessä.

2.    Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?

Olen ollut tekemisissä nuorisoseurojen kanssa ihan lapsesta saakka ja kokemukseni niistä ovat pelkästään positiivisia. Mitään erityisen mieleenpainuvaa kokemusta en nyt muista. Se yhteis- ja talkoohenki, jonka olen  eri nuorisoseuroissa nähny ja kokenut on tietenkin omalta osaltaan mieleenpainuvaa...

3.    Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?

Matti ja Jumalatar- näytelmä Mahlun Maapallopatsaalla oli kulttuuriteko ja kunnioitus Metti Rutasen "elämäntyölle".

4.    Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?

Seuravierailut.

Suomen harrastajateatteriliiton myöntämien kunniamerkkien saajat maaliskuussa 2019

5.    Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?

Tämän vuoden merkittävin tapahtuma on seuran teatteritoiminnan 120 vuotisjuhlavuosi. 120 vuotta keskeytymätöntä teatteritoimintaa on saavutus valtakunnallisellakin tasolla. 

Viime vuosina myös Sikamölkkytapahtumat ovat olleet seuralle taloudellisesti merkittäviä tapahtumia.

6.    Nuorisoseuranne erikoisuus?

Näytelmätoiminta 120 v ja Mölkky

7.    Valkolan Nuorisoseura kysyy:  

Yritämme tarjota nuorille erilaisia aktiviteetteja ja tekemistä ja tätä kautta saada heidät mukaan toimintaan.  Tänä vuonna mm. hankimme uuden biljardipöydän.  Nuorisoseurantalolla on kuntosali. Nuoria pyritään saamaan suurimpiin seuran tapahtumiin talkootöihin ja tätä kautta sitoutumaan.

8. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?

Mikä on seuranne toiminnasta kertova päämarkkinointi- ja ilmoituskanava jäsenistölle ja alueenne asukkaille? Ts. miten toteutatte tiedottamisen?

Saarijärven kaupungin kulttuuritoimen myöntämmän kulttuuristipendin jakotilaisuus kevään 2019 näytelmän viimeisessä esityksessä

Kesäkuun 2019 nuorisoseura: Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura

Kesäkuun nuorisoseurana komeilee toimintaansa tänä vuonna upeasti lisännyt Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura. Viikoittaisista peli-illoista on tullut nopeasti suosittuja, sekä lasten  disco veti rohkeasti tanssilattialle vähän ujommankin. 

• Yhdistyksen nimi: Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry
• Kotipaikka: Keuruu
• Perustamisvuosi: 
• Linkit:  Kotisivut, Facebook
  
  
  

1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?

Mieleenpainuvin muisto on ollut seuralaisten ja kyläläisten yhteishenki.

2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?

Lyhyen toiminta-aikani  mieleenpainuvin kokemus on ollut nuorilta tullut todella myönteinen palaute peli-illoista.

3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?

Mieleenpainuvin onnistuminen on ollut viikoittaisten peli-iltojen saama suosio.

4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?

Yhteistyö voisi olla kokemusten jakaminen nuorten aktivoinnista pienissä seuroissa.

5. Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?

Vuoden merkittävin tapahtuma on ollut seurantalon ovien avautuminen nuorille ja viikottaisten peli-iltojen käynnistyminen.

6. Nuorisoseuranne erikoisuus?

Uudet ennakkoluulottomat toimijat.

7. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?

Seuramme iskulause voisi olla "maasta se pienikin ponnistaa".

8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?

Pieni saukko. Utelias ja toimelias.

9. Valkolan Nuorisoseura kysyy: ​Miten aktiivista osallistuminen on seuranne toimintaan (Montako osallistuu aktiivisesti)?
​
​ Seuramme toiminta on uudistunut ja aktiivisuutta pyritään lisäämään. Tällä hetkellä nuoria osallistuu säännöllisiin tapahtumiin n.25 kerrallaan.

10. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?

Millä keinoilla aktivoitte nuoria toimintaan mukaan?

Disco-illan humua.

Uudet mallisäännöt nyt ladattavissa työkalupakissa

Liitto on laatinut mallisäännöt liiton jäsenenä ja keskusseuran jäsenenä oleville seuroille. Mallisäännöissä on nyt huomioitu liiton sääntömuutos koskien mm. Nuorisoseurakokouksen edustusoikeutta.

Mallisäännöiĺle on tehty Patentti- ja rekisterihalliuksen (PRH) ennakkotarkastus. Seurat, jotka muuttavat sääntöjään tarkalleen näiden sääntöjen mukaisiksi, ilman muutoksia, lisäyksiä tai poistoja, maksavat muutoksesta edullisemman hinnoittelun mukaisesti. Ainoastaan ensimmäiseen pykälään merkitään yhdistyksen nimi ja kotipaikka.

Kun säännöt lähetetään hyväksyttäväksi PRH:hon, laitetaan sääntömuutosilmoitukseen ruksi kohtaan ”Sääntöjen ennakkotarkastus on suoritettu” ja kohtaan ”Ennakkotarkastuksesta annetun päätöksen päivämäärä” merkitään 21.5.2019.

Seuran työkalupakki

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset -teos Kalenoissa 8.6.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä.  Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.

Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.

Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

Leipää ja kulttuuria esittäytyi Opetushallituksen opintovierailijoille Eurooppa-päivänä

Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanketiimi vieraili Eurooppa-päivänä 9.5.2019 Opetushallituksen järjestämällä opintovierailulla kertomassa miten Nuorisoseurat pureutuu työllisyystilanteen parantamiseen. Vierailun osanottajat 14:sta Euroopan maasta edustivat organisaatioita, jotka olivat kaikki jossain määrin tekemisissä nuorisotyöttömyyden parissa.

Vierailulla hyödynnettiin suomalaiseen tapaan luontoa – esittelimme vierailijoille Leena Aijasahon karhukuvakortit, jotka olivat herättäneet kiinnostusta jo ennen vierailua. Osallistujat pääsivät miettimään millainen karhu kuvastaa omaa oloa Suomen vierailun aikana. Vierailijat pyydettiin myös tekemään oman osaamisen tunnistaminen harjoitus, johon ryhmä osallistui innokkaasti.

Leipää ja kulttuurille esitettiin paljon kysymyksiä. Osallistujia kiinnosti miten nuorisoseurat luo työpaikkoja , mistä tarve hankkeeseen on lähtöisin, millainen on Leipää ja kulttuuria -hankkeen tyypillinen asiakas ja toimiiko hankkeemme ”työelämän Tinderinä”, joka yhdistää työntekijät ja työpaikat. Kiitosta sai kolmannen sektorin joustava ja asiakaslähtöinen lähestymistapa ja yhteistyö eri työllisyyspoliittisten hankkeiden välillä, joka Keski-Suomessa tapahtuu Uraverkoston kautta.

Sosiaalityöntekijä Lisa Sundermann Hollannista työskentelee maatilalla, jossa mielenterveyskuntoutujat, autistit ja muut eri tavoin erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat luovat elämään rutiineja ja työelämävalmiuksia työskentelemällä eläinten parissa. Sundermann nosti esiin yhtäläisyydet suomalaisten ja hollantilaisten kolmannen sektorin toimijoiden roolissa: ilman turhaa byrokraattista koneistoa on helpompaa ja joustavampaa työskennellä asiakkaan kanssa.

Kreikkalainen Eleni Fouliva työskentelee Ateenassa julkisella sektorilla EURES –yhteistyöverkoston parissa, joka auttaa EU:n 28 jäsenvaltiota työelämäliikkuvuuden turvaamisessa nuorille . Fouliva piti erityisesti harjoituksia hyvinä: ”Oman osaamisen tunnistamisen harjoitus oli inspiroiva, koska toinen henkilö huomasi ja kertoi mitä taitoja ja itsellä on. Voisin käyttää menetelmää asiakastyössäni. Suomen ja Kreikan työttömyydessä on samantyyppisiä piirteitä –pitkittyneeseen työttömyyteen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan on löydettävä kullekin henkilölle räätälöityjä ja sopivia ratkaisuja”.

Leena Aijasahon karkukuvakortit

Hollantilaisen Lisa Sundermanin työssä eläimet ovat suuressa osassa työkyvyn parantamisessa.

Vierailijat tunnistivat toistensa osaamista ja kykyjä onnistuneesta työelämäkokemuksesta.

Juhla-Sottiisin paritanssilähettiläät julki

Pispalan Sottiisi haki keväällä kansanomaisten paritanssien ”aluekoutseja” vetämään paritanssien lyhytkursseja kautta maan. Matalan kynnyksen koulutusten innoittamina mahdollisimman moni tanssija saa kipinän osallistua Pispalan Sottiisin 50-vuotisjuhliin Tampereella ensi vuoden kesäkuussa.

Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät on nyt valittu. He sijoittuvat maantieteellisesti kattavalle toiminta-alueelle. Nämä kahdeksan paritanssilähettilästä jakavat kansanomaisten paritanssien ilosanomaa tulevan vuoden aikana:

Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén.

Tervetuloa paritanssipajoihimme näiden ammattilaisten johdolla! Kurssien aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Paritanssilähettiläiden rekrytointi liittyy Koko Suomi osaa sottiisia -hankkeeseen, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Uusi Nuorisoseurarekisteri helpottaa elämää

Jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisteri on uudistumassa tämän vuoden aikana. Uuden rekisterin toteuttaa Kehätieto Oy.

Mikä muuttuu?

• Uudistamme Nuorisoseurarekisteriä nykyaikaisemmaksi ja sen käytettävyys paranee monella tapaa, myös mobiilissa.
• Tuomme Nuorisoseurarekisteriin uusia ominaisuuksia mm. jäsenen oman käyttöliittymän (jokainen pääsee näkemään omat tietonsa) sekä tapahtumahallinnan työkalut​.
• Kaikki tullut palaute on kirjattu ja otettu huomioon määrittelyssä – pyrimme löytämään ratkaisuja näihin​.

Miten valmistautua uuteen Nuorisoseurarekisteriin?

• Tieto siirtyy vanhasta rekisteristä uuteen – Parasta valmistautumista uuteen rekisteriin on pitää vanha rekisteri ajan tasalla​.

Seuraa tiedotustamme urakan etenemisestä. Tulemme myös kouluttamaan seuratoimijoita uuden rekisterin käyttöön syksyllä.

Lisätietoja
Ville Koskinen
p.0400 207769 / ville.koskinen@nuorisoseurat.fi