Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin ja -musiikin riemun

Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.

Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä. 

Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin. 

Iltakonserteissa vahvoja uusia tanssiteoksia

Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.

Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa. 

Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa. 

Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.

Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.

Ilmoittaudu suosituille Luova lava -leireille

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -kesäleirien ilmoittautuminen on käynnissä Luova lava -toiminnan sivulla. Matalan kynnyksen taideleirejä järjestetään taas tänä vuonna runsaasti ympäri Suomen aina Seinäjoelta Helsinkiin ja Kurikasta Rasivaaraan.

Leirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Leiriläiset pääsevät käsittelemään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Leirit on suunnattu 7-14 vuotiaille lapsille ja nuorille. Osallistujilta ei vaadita tietyn lajin tai taiteenalan harrastuneisuutta eikä muita erityistaitoja. Leirit päättyvät Hetki taiteilijana -esitykseen, jonka leiriläiset ideoivat ja suunnittelevat viikon aikana ja jota kotiväki voi tulla seuraamaan.

Suurin osa leireistä on päiväleirejä, jotka kestävät viisi päivää maanantaista perjantaihin. Leireillä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 12.5. mennessä

Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kantanssikilta koostuu järjestön kasantanssitoiminnassa ansioituineista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Tanssin kehittämisryhmä esittelee ehdotukset Nuorisoseurojen hallitukselle, joka päättää mestareiden nimeämisestä.

Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 12.-16.6. Ehdotukset tulee jättää 12.5. mennessä.

Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

• Täyttänyt 60 vuotta.
• Harrastanut kansantanssia pitkään.
• Toiminut ohjaajana.
• Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
• Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
• Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
• Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
• Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
• Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
• Toiminut tuomarina/raatilaisena.
• Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
• Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
• Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
• Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
• Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
• Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 18 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

1. Eila Ala-Kiuttu
2. Leena Aspergen
3. Laura Hakojärvi
4. Aimo Hentinen
5. Mirja Hynynen
6. Tauno Häkkinen
7. Väinö Kreko
8. Ulla Laine
9. Jussi Malinen
10. Anja Mikkola
11. Hannu Nipuli
12. Pirjo Nuortila
13. Rauni Riikonen
14. Ilpo Salonen
15. Antti Savilampi
16. Marja Viitanen
17. Liisa Villanen
18. Lea Virta

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin iloa tuhannen esiintyjän voimin

Kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia vietetään jälleen 12.-16.6. Tampereella. Viiden päivän tapahtuma levittäytyy eri puolille kaupunkia tuoden mukanaan elämyksiä kaiken ikäisille kansantanssin ja kansanmusiikin ystäville. Esiintymässä on kymmeniä ryhmiä ja yhteensä tuhat tanssijaa ja pelimannia.

Festivaaliohjelma alkaa keskiviikkona 12.6. klo 18 Laikunlavan puistokonsertilla. Tampereen kaupungin järjestämässä konsertissa esiintyvät kansainväliset esiintyjävieraat sekä paikalliset kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät. Konserttiin on vapaa pääsy.

Vuoden kansantanssiyhtye Vinhakat festivaalin kotimainen pääesiintyjä

Virallisia avajaisia vietetään torstaina 13.6., kun Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye ja tapahtuman kotimainen pääesiintyjä Nuorisoseura Motoran Vinhakat avaa festivaaliviikonlopun Laikunlavalla. Mukana esiintymässä myös kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Torstaina pyörähtää käyntiin myös lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli, joka jatkuu aina lauantaihin asti. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 tanssiryhmää eri puolilta Suomea.

Vinhakat nähdään myös torstai-illan Viiskauttaviis – Tanhutaan siis! -konsertissa, jossa he lyövät hynttyyt yhteen kansanmusiikkiyhtye 5/5 kanssa. Mukana myös Nuorisoseura Motoran muut tanssiryhmät, Etelän vakan Nuorten-ilta sekä kansainväliset esiintyjäryhmät.

Viikonloppuna maksuttomia konsertteja ja illanviettoja

Perjantaina ja lauantaina tarjolla on kansantanssin iloa kaikille avoimissa Tanhujen Tampere -esityksissä. Kansantanssijat ja pelimannit eri puolilta maata esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa klo 10-14.30 välisenä aikana.

Iltaisin päästään nauttimaan kansantanssikonserteista ja yhteisistä illanvietoista. Perjantaina Sottiisi soikoon illan iloksi -konsertissa Pakkahuoneella esiintyy mm. Motoran Vinhakat ja tiedossa on pelimannitanssit. Lauantaina iltaohjelmassa on Tanhumatinea, Sottiisidisko sekä Vakat vauhdissa -konsertti, jossa vedetään mm. polkkaa pullopostilla.

Pispalan Sottiisiin päättää I Love Tanhu! – pääjuhla Pyynikin urheilukentällä sunnuntaina 16.6. klo 14-15.30. Juhlassa nähdään kansantanssijoiden ja pelimannien yhteisesitykset, sekä kaikkien alueellisten Vakkojen esitykset. Pääjuhlassa esiintyvät myös festivaalien kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Tule nauttimaan kansantanssin riemusta

Pispalan Sottiisi on kaikille avoin tapahtuma, jonka maksuttomia konsertteja voi seurata ostoskeskuksissa ja Laikunlavalla. Maksullisia ohjelmia ovat iltakonsertit ja illanvietot, Tanssirallin konsertit sekä pääjuhla. Konserttilippuja voi ostaa ennakkoon 2.5. alkaen Puodin ja Tiketin kautta tai ovelta puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. 

Katso lisätiedot Pispalan Sottiisin sivuilta ja tule nauttimaan Pohjois-Euroopan merkittävimmästä kansainvälisestä kansantanssifestivaalista!

Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.

Milla on kokenut teatteriryhmien ohjaaja

Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän. 

Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa. 

Siiri on pidetty kansantanssin ohjaaja

Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka. 

Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta. 

Lisätietoja 

Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri 
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
Kuratointi: Milla Korja

Kuva: Sami Perttilä

Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset -teos Kalenoissa 8.6.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä.  Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.

Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.

Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.

Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.