Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu
Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.
Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä
Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?
Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.
Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.
Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma
Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.
Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.
Lataa materiaalit alta:
Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)
Toiminnan suunnittelulomake (pdf)
Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.
Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin
Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.
Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä
Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.
”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”
Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua
Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.
”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”
Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista
Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.
Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.
Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen
Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.
Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.
Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista
Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.
Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja
Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.
Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).
Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:
- Opetuksen.
- Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
- Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.
Ilmoittaudu 3.11. mennessä
Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.
Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
Lisätiedot
Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939
Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi.
Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän aloittaa työssään 23.10.2024.
Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.
”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.
Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström toivottaa Sannan lämpimästi tervetulleeksi järjestöön. ”Olemme todella iloisia saadessamme Sannan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi. Sannalla on juuri sellaista johtamisen ja edunvalvonnan osaamista, jota nuorisoseurajärjestössä tällä hetkellä tarvitsemme. Lisäksi meidät vakuutti hänen kansalaistoiminnalle sykkivä sydämensä. Tervetuloa joukkoomme Sanna. Samalla haluamme kiittää vt. pääsihteeri Henna Liiriä erinomaisesti hoidetusta väliaikaisen pääsihteerin tehtävän hoitamisesta.”
Lisätiedot
Elina Weckström, hallituksen puheenjohtaja
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
puh. 050 3065588
Henna Liiri, vt. pääsihteeri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi
puh. 044 207 3072
Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä
Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa
Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.
”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa.
Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa
Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa.
Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea.
”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo.
Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.
Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024.
“Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.
Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee.
Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”
Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.”
Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit
Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi.
Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”
Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus
Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle.
Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille.
“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo.
Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.
Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia.
Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain.
Helsingissä 6.10.2024
Nuorisoseurakokous
Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
Kansantanssiharrastuksesta työ
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin tänä viikonloppuna
Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin Allianssi-talolle ja etäyhteyksien päähän tänä viikonloppuna 4.–6.10. Kokous kerää yhteen yli 140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeimpiä päätöksiä.
Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Ohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)
Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.
Oheisohjelmassa eduskuntavierailu ja Kansallinen dialogi
Kokousviikonloppu alkaa jo perjantaina, jolloin Nuorten Vaikuttajien, työntekijöiden ja hallitusten jäsenten ryhmä vierailee Paula Risikon kutsumana eduskunnassa.
Ohjelma jatkuu Kansallisella dialogilla, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Mikä tuo meidät yhteen -keskustelutilaisuus pidetään Allianssi-talolla perjantaina klo 15-17. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko paikan päällä tai etänä striimin välityksellä. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu.
Oheisohjelma tarjoaa myös mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, leikkipankkiin, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.
Jaa ja seuraa kokoustunnelmia somen puolella
Nuorisoseurakokouksen tunnelmia voi seurata viikonlopun ajan Nuorisoseurojen Instagramista ja Facebookista. Kannustamme myös jokaista kokousedustajaa jakamaan omia kuulumisiaan viikonlopulta henkilökohtaisessa tai oman nuorisoseuran somessa käyttäen aihetunnisteita #nuorisoseurat #nuorisoseurakokous.
Julkaisuihin voi halutessaan merkitä @nuorisoseurat, niin jaamme niitä mahdollisuuksien mukaan Nuorisoseurojen kanavissa. Instagram-tarinoihin on myös mahdollista lisätä Nuorisoseurojen omia giffejä, jotka löytyvät hakusanalla “nuorisoseurat”.
Sometuksessa voi lisäksi hyödyntää valmista kehystä, jolla voi helposti kertoa osallistuvansa Nuorisoseurakokoukseen. Tapahtuman yleiset somekuvat ovat myös vapaasti käytettävissä: Lataa kuvat kuvapankista
Kenestä Vuoden nuorisoseuralainen? Ehdota tunnustusten saajia
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Palkintokategorioita on kahdeksan:
- Vuoden Nuorisoseura
- Vuoden nuorisoseuralainen
- Vuoden nuori nuorisoseuralainen
- Vuoden ohjaajat
- Vuoden Hermanni/Hermanska
- Vuoden tanssiteko
- Vuoden teatteriteko
- Vuoden vastuullisuusteko
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.
Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa.
Edellisvuosien palkitut
Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.
Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura
Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi
Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä
Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko
Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle