MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.
Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.
Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.
Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.
Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.
Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.
Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.
Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.
Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.
Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.
Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.
Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.
Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:
Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450
Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588
Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.
Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.
Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa.
– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.
Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.
Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.
Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.
Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.
Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.
Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. 19.-21.4. vietettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on auki 18.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.
Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä.
Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.
Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.
Minna-Reetta Kokkaliari
puh. 044 0591913, minna-reetta.kokkaliari@nuorisoseurat.fi
ramppikuume.net
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry.
Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.
Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?
Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.
H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.
Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.
Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.
Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän.
Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa.
Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka.
Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta.
Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Vuoden ensimmäinen tapahtuma Folklandia lähtee tänään käyntiin! Jo 27. kerran järjestettävä kansantanssi- ja kansamusiikkifestivaali tarjoilee 22 tunnin edestä ohjelmaa Baltic Princessillä 12.-13.1.
Suomen suurimmassa folkoren talvitapahtumassa esiintyy tänä vuonna 105 esiintyjäryhmää 6 esiintymislavalla. Liput on myyty loppuun, joten tapahtumaa päästään jälleen juhlistamaan täydellä laivalla.
Kansainvälisinä esiintyjinä nähdään valtaisaa suosiota kotimaassaan Norjassa nauttiva Gangar, ruotsalainen pelimannimusiikkia ja EDM-rytmejä sekoittava Rå sekä multi-instrumentalisti Juhan Uppin, jota pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä virolaisista kansanmuusikoista.
Suomesta mukana on runsaasti kansanmusiikin huippuartisteja ja -yhtyeitä. Lavoilla esiintyy mm. kanteletaiteilija, laulaja-lauluntekijä ja multi-instrumentalisti Maija Kauhanen, superyhtyeet Frigg ja Junna, ainutkertaisen paluukeikan vetävä legendaarinen Nypykät, vibrafonisti Panu Savolainen & JPP sekä monia muita mielettömän taitavia muusikoita.
Kansamusiikin lisäksi Folklandialla nähdään kansantanssin parhaimmistoa eri puolilta Suomea. Tapahtumassa esiintyy 45 kansantanssiryhmää, joten vauhtia ei näistä festareista todella puutu!
Folklandia nojaa vahvasti yhteistyöhön, sillä toteutamme tapahtuman 46 kansanmusiikin- ja tanssin keskeisen kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. Lisäksi festivaalia on tekemässä yli 100 vapaaehtoista, joista moni on ollut jo useammalla Folklandialla. Iso kiitos jokaiselle!
Tiedossa on kansainvälisiä ja kotimaisia huippuartisteja, ammattitason kansantanssia, vapaata jamittelua, yhteisöllisyyttä ja yllätyksiä! Livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Folklandian Instagram-tileiltä.
Tervetuloa oppimaan uutta Training for trainers – webinaareista! Neljän webinaarin aikana innostutaan, opitaan ja jaetaan kokemuksia nuorisotyöstä sekä Suomessa että Belgiassa.
Webinaarit on suunnattu kaikille, jotka kaipaavat vinkkejä toiminnan käynnistämiseen, ohjaamiseen ja osallistamiseen. Aiheet sopivat erittäin hyvin esimerkiksi nuorisoseurojen luottamushenkilöille, vapaaehtoisille ohjaajille tai työntekijöille.
Kevään aikana järjestetään neljä webinaaria, joista saa käytännön vinkkien lisäksi tietoa toiminnan kehittämisestä. Webinaarit järjestetään klo 18-20, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua töiden ja opiskeluiden puitteissa.
Webinaarit pidetään englanniksi, mutta tulkkausta tehdään tarvittaessa, joten sujuva englanninkielentaito ei ole edellytys osallistumiselle. Webinaarien alustajina toimii sekä toimihenkilöitä että vapaaehtoisia nuorisotyön organisaatioista.
Webinaarin sisältöihin ja alustajiin voit tutustua Tapahtumakalenterissa sekä osoitteessa trainingfortrainers.nuorisoseurat.fi.
Training for trainers on youth culture – hanke on Erasmus+ -rahoitteinen pienimuotoinen kumppanuushanke, jonka toimenpiteinä olemme kouluttaneet nuoria kouluttajia sekä ohjaajia molemmissa organisaatioissa. Lisäksi järjestämme yhteisoppimiseen liittyvän webinaarisarjan kaikille organisaation toiminnassa mukana oleville.
Lisätietoja:
Sini Korhonen
Projektikoordinaattori / Training for trainers on youth culture
sini.korhonen@nuorisoseurat.fi
p. 050 342 2054