Essi Roisko
Essi Roisko
Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024.
“Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.
Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee.
Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”
Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.”
Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit
Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi.
Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”
Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus
Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle.
Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille.
“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo.
Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.
Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia.
Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain.
Helsingissä 6.10.2024
Nuorisoseurakokous
Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
Kansantanssiharrastuksesta työ
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin tänä viikonloppuna
Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin Allianssi-talolle ja etäyhteyksien päähän tänä viikonloppuna 4.–6.10. Kokous kerää yhteen yli 140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeimpiä päätöksiä.
Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Ohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)
Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.
Oheisohjelmassa eduskuntavierailu ja Kansallinen dialogi
Kokousviikonloppu alkaa jo perjantaina, jolloin Nuorten Vaikuttajien, työntekijöiden ja hallitusten jäsenten ryhmä vierailee Paula Risikon kutsumana eduskunnassa.
Ohjelma jatkuu Kansallisella dialogilla, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Mikä tuo meidät yhteen -keskustelutilaisuus pidetään Allianssi-talolla perjantaina klo 15-17. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko paikan päällä tai etänä striimin välityksellä. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu.
Oheisohjelma tarjoaa myös mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, leikkipankkiin, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.
Jaa ja seuraa kokoustunnelmia somen puolella
Nuorisoseurakokouksen tunnelmia voi seurata viikonlopun ajan Nuorisoseurojen Instagramista ja Facebookista. Kannustamme myös jokaista kokousedustajaa jakamaan omia kuulumisiaan viikonlopulta henkilökohtaisessa tai oman nuorisoseuran somessa käyttäen aihetunnisteita #nuorisoseurat #nuorisoseurakokous.
Julkaisuihin voi halutessaan merkitä @nuorisoseurat, niin jaamme niitä mahdollisuuksien mukaan Nuorisoseurojen kanavissa. Instagram-tarinoihin on myös mahdollista lisätä Nuorisoseurojen omia giffejä, jotka löytyvät hakusanalla “nuorisoseurat”.
Sometuksessa voi lisäksi hyödyntää valmista kehystä, jolla voi helposti kertoa osallistuvansa Nuorisoseurakokoukseen. Tapahtuman yleiset somekuvat ovat myös vapaasti käytettävissä: Lataa kuvat kuvapankista
Uusia hanketyöntekijöitä aloittanut Nuorisoseuroilla
Julius Piironen ja Marika Rämänen ovat Nuorten Dynamo- osallistavaa tapahtumantuotantoa Etelä-Savossa -hankkeen uudet projektityöntekijät.
Hankkeessa etelä-savolaisissa kunnissa toteutetaan Dynamo-tuotantoprosessi, jossa nuoret tuottavat omanäköisen tapahtuman asuinkuntaansa. Tällä hetkellä Dynamolaiset kokoavat nuorten tuottajaryhmiä Juvalta, Savonlinnasta ja Pieksämäeltä.
Mikkelissä asuvan Juliuksen päävastuuna on Savonlinnan tuottajaryhmä. ”Entisenä savonlinnalaisena ja ”Taikkarin” (Savonlinnan Taidelukio) kasvattina mieltäni lämmittää päästä työskentelemään itselleni tutussa ja tärkeässä ympäristössä hyvän asian puolesta.”
Julius on koulutukseen yhteisöpedagogi ja muusikko. Aiemmin hän on työskennellyt työllistymisen ja kuntoutumisen valmennuspalveluita tuottaneessa yhdistyksessä sekä etsivässä nuorisotyössä. ”Erilaiset ja erikokoiset tapahtumat ovat tulleet tutuksi esiintyjän näkökulmasta aina ulkoilmafestareista yksityistilaisuuksiin ja bändien itsensä järjestämiin punk-iltoihin”, hän kertoo.
Kangasniemeläinen Marika on puolestaan alanvaihtaja, joka on siirtynyt ravintola-alalta nuorisoalalle. ”Viimeisin työkokemuksena ennen Dynamoon siirtymistä on koulunuorisotyöhön painottuvan erityisnuorisotyön puolelta. Lisäksi olen toteuttanut monenlaisia nuorten tapahtumia.”
Vapaa-ajallaan Marika tykkää liikkua luonnossa, lasketella, matkustaa, laulaa karaokea sekä kuluttaa ahkerasti kulttuuria.
”Meillä on Dynamolla kasassa sellainen tehotiimi, että saadaan varmasti hienoja juttuja aikaiseksi. Yhteinen huumori on porukan kantava voima”, Marika iloisee.
Tarja Matikainen jatkaa Osallistavaa vaikuttamista -hanketta
Joensuun aluetoimistolla Osallistavaa vaikuttamista -hankkeessa on uutena projektityöntekijä aloittanut Tarja Matikainen. Tarja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, luovan alan moniosaaja ja toimii myös sirkuksen ja tanssin parissa.
Osallistavaa vaikuttamista hanke vahvistaa nuorten vaikutusosaamista ja nuorille itselleen mieluisan toiminnan toteuttamista heidän omalla paikkakunnallaan. Tänä syksynä tehdään yhteistyötä Hammaslahden, Koveron ja Rasivaaran alueen nuorten ja paikallisten nuorisoseurojen kanssa. Nuoret pääsevät kehittämään heidän omista toiveista ja tarpeista nousevia ideoita ja tuomaan niitä omannäköiseksi toiminnaksi omalle kylälle.
Kenestä Vuoden nuorisoseuralainen? Ehdota tunnustusten saajia
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Palkintokategorioita on kahdeksan:
- Vuoden Nuorisoseura
- Vuoden nuorisoseuralainen
- Vuoden nuori nuorisoseuralainen
- Vuoden ohjaajat
- Vuoden Hermanni/Hermanska
- Vuoden tanssiteko
- Vuoden teatteriteko
- Vuoden vastuullisuusteko
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.
Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa.
Edellisvuosien palkitut
Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.
Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura
Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi
Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä
Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko
Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle
Mikä tuo nuorisoseuralaiset yhteen? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen 4.10.
Mitkä asiat lisäävät yhteenkuuluvuutta yhteisöissämme? Mikä pitää yllä turvallisuutta ja hyvinvointia nuorisoseuratoiminnassa ja tapahtumissamme?
Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään perjantaina 4.10. klo 15-17 Kansallinen dialogi, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko Allianssi-talolla (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki) tai etänä striimin välityksellä: https://rebrand.ly/mika-tuo-yhteen
Kansallinen dialogi lisää ymmärrystä
Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Keskusteluiden tarkoituksena on saada tietoa osallistujien kokemuksista ja sitä kautta ymmärrystä ja ajankohtaista tietoa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Syksyn Kansallisten dialogien teemana on ”Mikä tuo meidät yhteen?”. Tavoitteena on ymmärtää paremmin Suomessa asuvien ihmisten moninaisia kokemuksia siitä, mikä tuo meitä yhteen. Hyvin toimiva yhteiskunta tarvitsee ihmisiä yhdistäviä sidoksia, jotta kaikille löytyy paikkansa ja voimme ratkoa yhteisiä ongelmiamme.
Kaikista käydyistä keskusteluista tehdään yhteenveto, joka julkaistaan keskustelukierroksen jälkeen. Kerätty tieto kootaan kaikkien hyödynnettäväksi, ja se toimitetaan valtion ja kuntien käyttöön.
Vastaa viestintäkyselyyn ja osallistu arvontaan
Mikä viestinnässämme toimii ja onko jotain, mitä meidän pitäisi tehdä toisin? Entä minkälaista sisältöä haluaisit nähdä somekanavillamme, verkkosivuillemme tai Nuorisoseurat-lehdessä? Kerro meille ajatuksiasi Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisesta viestinnästä vastaamalla viestintäkyselyyn!
Selvitämme kyselyn avulla Nuorisoseurojen viestinnän toimivuutta ja kehittämiskohteita. Vastaukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla luomme mm. tulevan vuoden viestintäsuunnitelman, joka ohjaa viestinnän tekemistä käytännössä.
Vastaajien kesken arvotaan 3 yllätyspalkintoa. Arvontaan osallistuvien yhteystietoja ei voida yhdistää kyselyvastauksiin.
Nuoret keskusteluttavat Hyvin Sanottu -festivaaleille alakulttuurien vaikutuksesta kulttuuri- ja taideharrastamisessa
Nuoret Vaikuttajat ovat suunnitelleet Ylen ja Erätaukosäätiön järjestämille Hyvin Sanottu -festivaaleille Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut erätauko ja pop up-muotoisena.
“Kaikki äänet kuulluksi – Alakulttuurien näkyminen taide- ja kulttuuriharrastamisessa” -teeman alla järjestettävät keskustelut toteutetaan 27. ja 28.9. Lahden Sibeliustalolla. Suljettu erätaukokeskustelu järjestetään perjantaina 27.9. klo 13.00 ja kaikille avoin pop up -keskustelu lauantaina 28.9. klo 15.30. Pop up-keskusteluun myös yleisö voi halutessaan osallistua.
Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien ja mentorien ryhmästä Jasmin Salmi, Sara Sorri, Elenoor Van Der Weij ja Anton Linja. Keskustelua fasilitoi Sara Sorri. Keskusteluihin on kutsuttu Dynamo-hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif, toimittaja, DJ, vaikuttaja ja juontaja Renaz Ebrahimi, rap-artisti Chokko, Mariia Niemi Yläkulttuuri ry:stä, Nuorisoseurojen harrastamisen toimialajohtaja Riina Kylmälahti, harrastaja Kathrine Ulich, Nuori Taiteen koordinaattori Mari Valtonen, äidinkielenopettaja ja Lahden kaupunginhallituksen jäsen Teresa Rautapää (kok.) sekä Playhouse-Collective.
”Tulevan keskustelujen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millä kaikilla tavoilla alakulttuuri nähdään kulttuurisessa nuorisotyössä ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen maailmassa”, työryhmä kertoo.
Hyvin sanottu –keskustelufestivaali kutsuu yhteiseen keskusteluun
Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.
Keskustelukulttuurin parhaita puolia ovat ne asiat, joita suomalaiset pitävät sen osalta tärkeinä: esimerkiksi kuunteleminen, keskustelukumppanin arvostaminen ja keskusteluun keskittyminen. Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla lisätään rohkeutta osallistua keskusteluihin, syvennetään ymmärrystä ja vahvistetaan kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä.
Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman aikana Lahdessa käydään yli 70 keskustelua erilaisista aiheista. Pop up -keskusteluihin pääsevät osallistumaan kaikki festarikävijät kysymällä ja kommentoimalla pyytämällä puheenvuoroa keskustelun vetäjältä. Jokaisessa pop up -keskustelussa on mukana joukko kutsuttuja esikeskustelijoita. Pop up -keskusteluihin saa tulla ja niistä saa poistua oman mielensä mukaan.
Luottamuksellisissa keskusteluissa syvennytään suljettujen ovien takana nimensä mukaisesti luottamusta ja turvallisuutta vaativiin aiheisiin. Hyvin sanotun kumppanit järjestävät luottamukselliset keskustelut ja ovat kutsuneet osan keskustelijoista mukaan ennakkoon.
Tervetuloa yhteiseen keskusteluun 27.-28.9.!
Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimisen iloa kaikissa ikäryhmissä
Toista kertaa tehty Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset (KULHA) -selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että kulttuuriharrastamisella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Selvityksen toteuttivat Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Taiteen perusopetusliitto (TPO-liitto) yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Selvityksiin vastasi yhteensä lähes 3500 eri-ikäistä kulttuurinharrastajaa.
Yksinäisyys on valtava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä suomalaisia. KULHA-selvitysten mukaan haasteeseen voidaan vastata kulttuurin harrastamisella. Jopa 98 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. TPO-liiton vastaajista 97 % koki saavansa myös arvostusta harrastustoiminnassaan. Vastaava luku oli Kansalaisfoorumin vastaajissa lähes 94 %. ”Teatterin harrastaminen on voimaannuttavaa. — Saa kokea olevansa täysin hyväksytty sellaisena kuin on ja saa kokea elämää tunteineen erilaisten ihmisten kanssa.”
Kulttuuriharrastaminen vahvistaa selvityksen mukaan selvästi myös oppimismyönteisyyttä ja lisää oppimisen nälkää. TPO-liiton yli 98 % ja Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki oppimisen iloa. Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki harrastuksen lisänneen halua oppia lisää. TPO-liitossa vastaavaa koki 98 %. ”Olen oppinut ja kehittynyt hyvin monissa taidoissa. Erityisesti rohkeuteni ja itsevarmuuteni on kasvanut.”
Järjestöissä ja taiteen perusopetuksessa lähes 250 000 eri-ikäistä ihmistä eri puolilla Suomea tanssii, musisoi ja harrastaa visuaalisia taiteita, sanataidetta, teatteria ja sirkusta yhdessä. Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliitto ry:n sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n kanssa.
Taiteen perusopetusliiton kumppaneina selvityksessä olivat jäsenjärjestöt Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL ry, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kuvataidekoulujen liitto ry, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, Suomen sanataideopetuksen seura ry ja Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry.
Lisätietoja
Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys ja mittaristo
Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi
hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, puh. 040 738 9885
Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
viivi.seirala@artsedu.fi, puh. 045 310 7702