Nuoret keskusteluttavat Hyvin Sanottu -festivaaleille alakulttuurien vaikutuksesta kulttuuri- ja taideharrastamisessa 

Nuoret Vaikuttajat ovat suunnitelleet Ylen ja Erätaukosäätiön järjestämille Hyvin Sanottu -festivaaleille Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut erätauko ja pop up-muotoisena. 

“Kaikki äänet kuulluksi – Alakulttuurien näkyminen taide- ja kulttuuriharrastamisessa” -teeman alla järjestettävät keskustelut toteutetaan 27. ja 28.9. Lahden Sibeliustalolla. Suljettu erätaukokeskustelu järjestetään perjantaina 27.9. klo 13.00 ja kaikille avoin pop up -keskustelu lauantaina 28.9. klo 15.30. Pop up-keskusteluun myös yleisö voi halutessaan osallistua. 

Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien ja mentorien ryhmästä Jasmin Salmi, Sara Sorri, Elenoor Van Der Weij ja Anton Linja. Keskustelua fasilitoi Sara Sorri. Keskusteluihin on kutsuttu Dynamo-hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif, toimittaja, DJ, vaikuttaja ja juontaja Renaz Ebrahimi, rap-artisti Chokko, Mariia Niemi Yläkulttuuri ry:stä, Nuorisoseurojen harrastamisen toimialajohtaja Riina Kylmälahti, harrastaja Kathrine Ulich, Nuori Taiteen koordinaattori Mari Valtonen, äidinkielenopettaja ja Lahden kaupunginhallituksen jäsen Teresa Rautapää (kok.) sekä Playhouse-Collective.  

”Tulevan keskustelujen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millä kaikilla tavoilla alakulttuuri nähdään kulttuurisessa nuorisotyössä ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen maailmassa”, työryhmä kertoo. 

Hyvin sanottu –keskustelufestivaali kutsuu yhteiseen keskusteluun

Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. 

Keskustelukulttuurin parhaita puolia ovat ne asiat, joita suomalaiset pitävät sen osalta tärkeinä: esimerkiksi kuunteleminen, keskustelukumppanin arvostaminen ja keskusteluun keskittyminen. Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla lisätään rohkeutta osallistua keskusteluihin, syvennetään ymmärrystä  ja vahvistetaan kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä.   

Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman aikana Lahdessa käydään yli 70 keskustelua erilaisista aiheista. Pop up -keskusteluihinpääsevät osallistumaan kaikki festarikävijät kysymällä ja kommentoimalla pyytämällä puheenvuoroa keskustelun vetäjältä. Jokaisessa pop up -keskustelussa on mukana joukko kutsuttuja esikeskustelijoita. Pop up -keskusteluihin saa tulla ja niistä saa poistua oman mielensä mukaan.  

Luottamuksellisissa keskusteluissa syvennytään suljettujen ovien takana nimensä mukaisesti luottamusta ja turvallisuutta vaativiin aiheisiin. Hyvin sanotun kumppanit järjestävät luottamukselliset keskustelut ja ovat kutsuneet osan keskustelijoista mukaan ennakkoon. 

Tervetuloa yhteiseen keskusteluun 27.-28.9.!

Hyvin sanottu -festivaalin ohjelma

Lue lisää Nuori Kulttuuri Talksista

Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimisen iloa kaikissa ikäryhmissä

Toista kertaa tehty Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset (KULHA) -selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että kulttuuriharrastamisella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Selvityksen toteuttivat Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Taiteen perusopetusliitto (TPO-liitto) yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Selvityksiin vastasi yhteensä lähes 3500 eri-ikäistä kulttuurinharrastajaa.

Yksinäisyys on valtava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä suomalaisia. KULHA-selvitysten mukaan haasteeseen voidaan vastata kulttuurin harrastamisella. Jopa 98 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. TPO-liiton vastaajista 97 % koki saavansa myös arvostusta harrastustoiminnassaan. Vastaava luku oli Kansalaisfoorumin vastaajissa lähes 94 %. ”Teatterin harrastaminen on voimaannuttavaa. — Saa kokea olevansa täysin hyväksytty sellaisena kuin on ja saa kokea elämää tunteineen erilaisten ihmisten kanssa.” 

Kulttuuriharrastaminen vahvistaa selvityksen mukaan selvästi myös oppimismyönteisyyttä ja lisää oppimisen nälkää. TPO-liiton yli 98 % ja Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki oppimisen iloa. Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki harrastuksen lisänneen halua oppia lisää. TPO-liitossa vastaavaa koki 98 %. ”Olen oppinut ja kehittynyt hyvin monissa taidoissa. Erityisesti rohkeuteni ja itsevarmuuteni on kasvanut.”

Järjestöissä ja taiteen perusopetuksessa lähes 250 000 eri-ikäistä ihmistä eri puolilla Suomea tanssii, musisoi ja harrastaa visuaalisia taiteita, sanataidetta, teatteria ja sirkusta yhdessä. Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliitto ry:n sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n kanssa.

Taiteen perusopetusliiton kumppaneina selvityksessä olivat jäsenjärjestöt Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL ry, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kuvataidekoulujen liitto ry, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, Suomen sanataideopetuksen seura ry ja Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry.

Lisätietoja

Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys ja mittaristo

Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi
hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, puh. 040 738 9885

Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
viivi.seirala@artsedu.fi, puh. 045 310 7702

Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 tuo nuoret taiteen harrastajat seitsemään kaupunkiin

Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 on valtakunnallinen nuorten taidefestivaali, joka tuo yhteen nuoria taideharrastajia eri puolilta Suomea. Tapahtuma järjestetään seitsemässä eri kaupungissa keväällä 2025: Äänekoski 12.4., Oulu 23.4., Kaarina 10.5., Tornio 10.5., Kokkola 16.5., Kuopio 17.5. ja Savonlinna 17.5. Vuoden 2025 Nuori Kulttuuri LIVE lähetetään Äänekosken Painotalolta.

Nuori Kulttuuri Festivaali pähkinänkuoressa:

  1. Festivaalikaupungit: Jokainen kaupunki järjestää omaan kaupunkiinsa sopivan kokonaisuuden nuorten harrastajien taiteen eri osa-alueilta. Kaupunkien festivaalit järjestetään 12.4.–17.5. välisenä aikana ja tapahtumasisällöt varmistuvat edeltävän syksyn aikana. Luvassa on kirjava kattaus nuorten harrastajataiteilijoiden teoksia monesta eri taiteenlajista.
  2. Nuori Kulttuuri LIVE-lähetys: Viihdyttävässä Nuori Kulttuuri -vuoden huipentumassa la 17.5. nähdään nuorten esittävän taiteen teoksia Äänekosken Painotalolta. LIVE:ssä palkitaan ansioituneita tekijöitä kulttuurisen nuorisotyön saralla ja siellä ratkeaa myös vuoden 2025 Digistagen suosituin esitys, jonka yleisö on äänestänyt.

– Festivaalikaupunkien tapahtumat heijastavat hienosti suomalaisen taidekentän moninaisuutta nimenomaan nuorten näkökulmasta, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualajohtaja Pasi Saarinen.

Vuodesta 2025 alkaen Nuori Kulttuurin tapahtumat kulkevat vuosittain nimellä Nuori Kulttuuri Festivaali. Vuosina 2020–2024 tapahtuman nimi on ollut vaihtuva. Toistuvalla tapahtuman nimellä on haluttu selkeyttää tapahtumien viestintää ja lisätä tunnettuutta yhden nimen alla. Festivaalin sisällöt vaihtuvat vuosittain ja tapahtuma jatkuu monitaiteisena myös tulevaisuudessa.

– Olemme Nuori Kulttuurilla tehneet usean vuoden ajan kehitystyötä, joka on vienyt toimintaa kohti tulevaisuutta. Tulevan kauden osalta näyttää siltä, että joukkoistettu nuorisolähtöinen tapahtumatuotanto, joka ei pelkää monitaiteisuutta, digitaalisuutta eikä kansainvälisyyttä, konkretisoituu kaikkien aikojen monitaidefestivaaliksi, jatkaa Saarinen.

Nuori Kulttuuri -toiminta on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.

Viimeinen viikko ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen

Ilmoittautuminen Suomen Nuorisoseurojen tärkeimpään tapahtumaan Nuorisoseurakokoukseen päättyy tämän viikon sunnuntaina 15.9. Joka kolmas vuosi järjestettävä Nuorisoseurakokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä.

Kokousedustajana keskelle päätöksentekoa

Nuorisoseurakokouksessa tehdään järjestön tärkeimmät päätökset, jotka vaikuttavat jokaiseen nuorisoseuralaiseen.

Kokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027, jossa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)

Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.

Uusia ideoita ja yhteisiä illanviettoja

Nuorisoseurakokouksen oheisohjelma tarjoaa mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, graafikkopalveluun, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.

Tapahtuma kerää yhteen nuorisoseuralaisia eri puolilta Suomea, joten ohjelmassa on myös yhteisiä illanviettoja, joissa pääsee tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Nuorisoseurakokous onkin loistava tilaisuus kuulla muiden seurojen kuulumisia, kysyä vinkkejä ja saada neuvoja.

Tutustu koko ohjelmaan Nuorisoseurakokouksen sivuilla.

Lisätiedot

Lisätietoja antaa järjestö- ja jäsenpalveluiden johtaja Hannu Ala-Sankola: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 842 838.

Nuorisoseurakokouksen verkkosivut

Seurantalopäivänä juhlistetaan nuorisoseurantaloja ja niiden puolustajia

Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään jälleen 7.-8.9.2024. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.

Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Viikonloppu onkin loistava tilaisuus kutsua lähialueen asukkaat käymään talolle avoimien ovien tai muun tapahtuman yhteydessä.

Sadat nuorisoseurantalot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Monella paikkakunnalla talo toimii nuorisoseuratoiminnan ytimenä – turvallisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä tutun yhteisön ympäröimänä. Oman alueen nuorisoseurantalon tärkeydestä kertoo se, että moni haluaa yhä rakentaa uuden talon esim. palossa tuhoutuneen tilalle.

Nuorisoseurantaloja ylläpidetään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin. Suurin osa taloista on puurakenteisia ja useita vuosikymmeniä vanhoja, joten niistä huolehtiminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Moni nuorisoseurantaloista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja jo siitä syystä säilyttämisen arvoisia.

Kiitos sinulle, joka varmistat, että talon ovet ovat iltaisin lukossa, sinulle, joka haet rahoitusta kattoremonttiin, sinulle, joka osallistut syystalkoisiin – kaikille teille, jotka olette nuorisoseurantalojen puolella! Ilman nuorisoseurantaloja monelta puuttuisi turvallinen paikka olla ja harrastaa. 

Lue seurantalotoimijoille tarjoamastamme tuesta

Tutustu seurantaloihin Seurantalot.fi-palvelussa

Lataa ja tulosta turvallisemman tilan periaatteet nuorisoseurantalolle

Lähde ehdolle Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon

Varmista oman maakuntasi ja jäsenseurasi ääni päätöksenteossa ja lähde ehdolle Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon! Uusi valtuusto seuraaville kolmelle vuodelle valitaan Nuorisoseurakokouksessa 4.-6.10.

Valtuusto on joukko nuorisoseuralaisia, jotka tekevät muiden puolesta päätöksiä järjestön toiminnasta ja taloudesta. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Kahdesti vuodessa kokoontuva valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan.

Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä eri puolilta Suomea. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä. Edustajien määrän voi tarkistaa täältä.

Valtuuston kokoonpanosta 1/3 täytyy olla alle 29-vuotiaita.

Valtuuston jäsenten valintaprosessi

Ehdotuksen uudesta valtuuston jäsenestä tekee virallisesti Suomen Nuorisoseurojen jäsenseura. Jos haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jos haluat ehdottaa jotakuta muuta, kysy ehdokkaalta, onko hän käytettävissä.

Ehdotukset tulee jättää verkkolomakkeen kautta.

Nuorisoseurakokouksen valmisteleva vaalivaliokunta kokoaa kaikkia jäsenseurojen tekemät ehdotukset ja tekee Nuorisoseurakokoukselle esityksen valtuuston kokoonpanosta. Viikkoa ennen kokousta ehdotukset julkaistaan Nuorisoseurakokouksen sivuilla.

Lopullisen päätöksen uusista valtuutetuista tekee Nuorisoseurakokous.

Lisätiedot

Lisätietoja antaa järjestö- ja jäsenpalveluiden johtaja Hannu Ala-Sankola: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 842 838.

Nuorisoseurakokouksen verkkosivut

Suomen Nuorisoseurat etsii uutta pääsihteeriä

Tehtäväsi on luotsata Suomen vanhinta nuorisoalan toimijaa ja sen henkilöstöä onnistumaan työssään. Työsi vaikuttaa yli 50 000 ihmisen arkeen ja juhlaan, joten tekemiselläsi on merkitystä. Lähimpinä työkavereinasi toimii kuuden hengen johtoryhmä. Kaikkiaan vakituista henkilöstöä Suomen Nuorisoseuroissa on lähes 30.

Sinulla on kyky toimia yhdistävänä tekijänä innostaen henkilöstöä muutosten keskellä. Tunnet järjestön arvot omaksesi ja ymmärrät jäsenistön ja paikallisten nuorisoseurojen arvon. Olet järjestön keulakuva yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Tulet toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden nuorisoalan järjestöjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valvoen jäsenistön, kulttuurisen nuorisotyön ja seurantalojen etua.

Menestyäksesi tehtävässä sinulla tulee olla näyttöjä henkilöstön ja vapaaehtoisten johtamisesta. Onnistumistasi tullaan mittaamaan kyvylläsi rakentaa luottamusta ja eteenpäinsuuntaava tekemisen meininkiä. Järjestörahoituksen murroksessa edunvalvonnan ja  strategisen talousjohtamisen merkitys on suuri. Näissä onnistuminen vaatii sinulta valmiita tai työssä rakentuvia verkostoja, neuvottelu- ja esiintymistaitoja sekä vankkaa taloushallinnon osaamista. Raportoit työstäsi hallitukselle ja lähiesihenkilönäsi toimii hallituksen puheenjohtaja.

Eduksi katsomme EU-rahoitusinstrumenttien ja julkishallinnon toimintaympäristön tuntemuksen. Perehtymistäsi nopeuttaa, jos nuorisoseurajärjestö on sinulle entuudestaan tuttu. Ympäri maata toimii lähes 600 itsenäistä nuorisoseuraa, joten tehtävä edellyttää matkustamista sekä intoa työskennellä ajoittain iltaisin ja viikonloppuisin. Olemme Erasmus+ akkreditoitu järjestö, joten sinulla tulee olla valmius matkustaa ulkomaille. Arvostamme kykyä priorisoida työtehtäviäsi ja autamme huolehtimaan työssäjaksamisestasi. Meillä on joustavat etätyökäytännöt.

Sinulle on tarjolla tekemisen riemua organisaatiossa, jolla on yli 140 vuoden selkänoja. Palkkaa sinulle tullaan maksamaan työsuhteen alussa kokemuksesi, osaamisesi ja verkostojesi perusteella 4 800 – 5 700 € / kk. 

Tehtävästä voit kysyä lisää meitä tässä rekrytoinnissa avustavalta Staffpoint Executiven Jukka Wallianderilta p.0500 647615 tai hallituksen puheenjohtaja Elina Weckströmiltä p. 050 306 5588‬. Tavoitat Jukan joko 3.9 klo 9-10 tai 6.9. klo 15-16. Elinan tavoitat 6.9. klo 9-10.

Liitä hakemukseesi vapaamuotoinen hakemuskirjeesi ja CV:si. Hakuaika on 30.8.-9.9. Hakemuksia ryhdytään käymään läpi jo hakuaikana ja prosessin kestoaika riippuu hakemusten määrästä, pyrimme kuitenkin osaltamme ripeään toimintaan. Työssä pääset toivottavasti aloittamaan loka-marraskuun aikana.

Suomen Nuorisoseurat ry

Suomen Nuorisoseurat ry on lähes 600 jäsenyhdistyksen muodostama järjestö, joka tarjoaa monipuolista nuorisotyötä, kulttuuriharrastuksia ja seurantalotoimintaa kaikenikäisille. Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1881 ja sen toiminta keskittyy paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen ja ihmisten yhteen tuomiseen. Arvomme ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, moninaisuus.

Nuorisoseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia mm. teatterin, tanssin, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan parissa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä. Toiminta on kaikille avointa ja sitoutumatonta uskonnollisesti ja poliittisesti.

Jyväskylän kaupunginkirjastolla kokoonnuttiin kulttuurihyvinvoinnin ääreen

Taiteilija Anton Linja alustaa keskustelua. Nuori Kulttuurin Johanna Hurme ja Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg ihailevat. Kuva Ville Laitinen.

Millainen kaupunki Jyväskylä on harrastaa, mitä tarkoittaa saavutettava harrastus, millaisia tunteita harrastuksen lopettaminen herättää ja millaisia vaikutuksia harrastamisella on?

Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarin sali täyttyi pulinasta ja antautuneesta keskittymisestä, kun 20 paikallista harrastajaa, harrastuksen järjestäjää ja kuntapäättäjää antoi palaa yhteisen aiheen äärellä. Keskustelijoita fasilitoi neljä nuorisoseuralaista nuorta vaikuttajaa ja teemojen parissa ahkeroi lisäksi neljä nuorta taiteilijaa, joiden taiteelliset ulostulot elävöittivät myöhemmin järjestettävää paneelikeskustelua.

Keskustelu jakaantui neljän tarkemman teeman ympärille, joiden parissa työskenneltiin ensin suljetuissa erätaukokeskusteluissa ja tämän jälkeen yleisessä paneelikeskustelussa. Ensimmäisenä käsiteltiin harrastusten saavutettavuutta, minkä osallistujat totesivat olevan paremmalla tolalla kuin koskaan, mutta jonka parissa nähtiin kuitenkin olevan vielä paljon parannettavaa. Nuori vaikuttaja Venla Arosara tiivisti fasilitoimansa ryhmän puolesta, että turvallinen ja saavutettava tila koostuu fyysisestä tilasta, sosiaalisesta tilasta ja henkilökohtaisesta mielentilasta. Onnistuneen harrastuskokemuksen saavuttamiseksi kaikkien kolmen tilan tulisi olla kunnossa, jotta tavoiteltu harrastustoiminta voi toteutua, ja jotta harrastaja saa harrastuksestaan onnistumisen kokemuksia.

Toisena teemana keskustelussa käsiteltiin harrastustoiminnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä, jonka muistutettiin olevan tutkittu ja todennettu asia. Harrastustoiminta lisää mielen hyvinvointia ja tätä kautta ehkäisee mm. syrjäytymistä. Mieleenpainuvaa keskustelussa oli se, että vaikka paikalla olevat osallistujat olivat monen eri alan harrastajia, heidän kokemuksensa hyvinvoinnista ja sen aiheuttajista olivat hämmästyttävän samanlaisia. Harrastuksessa kuin harrastuksessa hyvinvointia lisääviksi elementeiksi koettiin onnistumisen kokemukset, itsensä kehittäminen, ryhmään kuuluminen ja yleinen viihtyminen. Toisaalta taas Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissia edustanut Ronja Pakkanen muistutti, että hyvinvointi on aina subjektiivinen kokemus, ja kokemus ei synny kaikilla samoista toimintatavoista tai elementeistä. Kolmas teema, harrastamisen haasteet ja lopettaminen, jatkoi mielen hyvinvointiin liittyviä ajatuksia poistamalla huolen lopettamisesta ja keskittymällä mielekkään harrastuselämän tavoitteluun. Toisinaan harrastuksia joudutaan lopettamaan ns. vääristä syistä, mutta huomionarvoista on myös se, että erilaiset harrastukset tukevat toisiaan, harrastaminen ei tarkoita ainoastaan järjestettyjä ja aikataulutettuja toimintoja ja harrastuspolkuja on kaiken ikäisillä monenlaisia.

Viimeisenä teemana keskustelussa katsottiin lähialueille ja todettiin, että Jyväskylä on todella hyvä paikka harrastaa. Vaikka kehityskohteitakin huomattiin, lopputulema oli kuitenkin se, että lapselle ja nuorelle kaupunkimme tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin tavoitteellisen kuin vapaamuotoisemman harrastustoiminnan janoajille. Paneeliin osallistunut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg kirjoitti kynä sauhuten paneelin kehittämisideoita ruutuvihkoonsa. Yleisökeskustelun ja koko tilaisuuden kiteytti Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Leena Lyytinen muistuttamalla perheiden merkityksestä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa. Lyytinen haastoi kaikki vanhemmat ja muut merkittävät aikuiset mukaan lastensa ja nuortensa harrastustoiminnan tueksi ja talkooväeksi.

Keskustelutilaisuus järjestettiin osana Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta, joka järjestää harrastepilotteja ja koulutuksia, sekä kampanjoi aktiivisesti kulttuurihyvinvointiteemoista Keski-Suomen alueella. Tilaisuus oli osa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelusarjaa, ja se löytyy taltiointina osoitteesta https://youtu.be/islcJUZIKKo.

Nuorten Dynamo etsii uutta projektityöntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen

Suomen Nuorisoseurat etsii Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa-hankkeeseen projektityöntekijää. Kyseessä on täysiaikainen työ määräaikaisella sopimuksella. Toivomuksena on, että uusi työntekijä pääsisi aloittamaan syyskuun alussa. Työsuhde kestää vuoden 2025 elokuun loppuun saakka. 

Mikä on Nuorten Dynamo? 

Nuorten Dynamo on Euroopan Unionin osarahoittama (ESR+) hanke ja se toteutetaan Etelä-Savossa yhteistyössä Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan, Mäntyharjun ja Juvan kuntien kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat myös Ohjaamo Olkkari, Mikkelin seudun Nuorisoseura, Saimaan Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto. 

Nuorten Dynamo tarjoaa 15-25-vuotiaille nuorille uutta innostusta, verkostoja, ihmissuhteita ja tekemisen tapoja. Hankkeessa kehitetään kulttuurisen nuorisotyön mallia joukkoistettuun tapahtumatuotantoon, keskittyen toiminnallisuuteen ja pelillisyyteen. Pelillisyys sitouttaa nuoria ja toiminnassa hyödynnetään draamaa, yhteiskehittämistä sekä pelipedagogiikkaa. 

Mitä projektityötekijä tekee Nuorten Dynamossa? 

Projektityöntekijä vastaa yhdessä toisen projektityöntekijän kanssa Dynamo-tuottajaryhmien ohjauksesta, osallistavan tapahtumatuotannon ohjauksen kehittämisestä sekä osallistuu muun tiimin kanssa Dynamo-mallin kehittämiseen. Työhön sisältyy myös viestinnän suunnittelua ja toteutusta, tapahtumatuotannon prosessien läpivientiä nuorten kanssa, hankkeen edustamista eri verkostoissa sekä hankkeen dokumentointia ja raportointia. Erityisvastuulla on yksilöohjauksen antaminen hankkeen asiakkaille.  

Arvostamme

  • Osaamista nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn osallisuuden keinoin. 
  • Erityisosaamista projektilähtöisen toiminnan juurruttamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. 
  • Osaamista innostajana toimimisessa sekä pedagogista osaamista kulttuurikasvatuksesta. 

Tarjoamme

  • Merkityksellisen työn nuorten tapahtumatuotannon parissa. 
  • Mukavan työympäristön Paukkulan kampuksella, Mikkelissä. 
  • Vaihtelua sisältävän työn uuden kehittämisen parissa.
  • 2600 – 2750 € kuukausipalkan riippuen kokemuksesta. 

Työhön valittavan on esitettävä lasten kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisteriote. Työssä on 6 kuukauden koeaika.

Hae 21.8. mennessä

Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen viimeistään 21.8.2024 mennessä osoitteeseen nazia.asif@nuorisoseurat.fi. Haastattelut voidaan aloittaa jo ennen hakuajan umpeutumista.

Lisätietoja tehtävästä antaa projektipäällikkö Nazia Asif, puh. 044 491 4943 12.-13.8. klo 9-10 sekä 19.-20.8. klo 9-10. 

Nuorten Dynamoon ja menetelmään voit tutustua myös hankkeen nettisivujen kautta www.dynamo.nuorisoseurat.fi.

Ilmoittautuminen syyskauden harrastusryhmiin on käynnissä

Paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat jälleen runsaasti harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Yli 500 nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina teatterista kokkikerhoon ja sirkuksesta sählyyn.

Ryhmät alkavat elo-syyskuussa ja niihin ilmoittaudutaan seurakohtaisesti. Kätevimmin harrastusryhmiä voi selata Harrastushausta, josta löytyy niin seurojen kuin ryhmienkin tarkat tiedot: Etsi harrastusryhmä ja ilmoittaudu

Jos oman alueesi harrastustietoja ei vielä löydy Harrastushausta, kannattaa käydä kurkkaamassa sivua myöhemmin uudelleen. Ryhmien tietoja päivitetään Harrastushakuun sitä mukaan, kun ilmoittautuminen niihin aukeaa. Harrastusryhmistä löytyy tietoa myös kyseisten nuorisoseurojen kotisivuilta sekä somekanavista.

Miksi nuorisoseuroissa on hyvä harrastaa

Harrastamistoimintamme taustalla ovat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.

Meille jokainen on tervetullut harrastamaan juuri sellaisena kuin on. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja ohjaajiamme on koulutettu yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja osallisuusasioista.

Halutessaan meillä pääsee osaksi vahvaa yhteisöä, joka kannattelee myös harrastamisen ulkopuolella. Moni kuvaa omaa harrastusporukkaansa nuorisoseuraperheeksi, joka on hitsautunut yhteen yhteisen tekemisen äärellä.

Useilla nuorisoseuroilla on vuosien kokemus toiminnan järjestämisestä ja se näkyy – viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa. Tervetuloa mukaan!