RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.
Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!
Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.
Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään 21.–23.4.2023.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.
Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.
Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.
Koulutuspajat Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023. Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.
Muu ohjelma Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!
Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!
Finaalissa olivat tänä vuonna vastakkain Improvauvat ja Kutsumattomat. Ja niin kuin tiedämme, että voiton vei Kutsumattomat. Aivan yhtä hyvin siinä olisi voinut olla Puolimielet ja Improteinit, niin taitavaa oli kaikkien joukkueiden improilu, jos tuomaristoa on uskominen ja mikseikö olisi. Tuomareina toimi tänä vuonna Antti Jussi Alarmo, Sari Puttonen, Arja Kautto. Päivän juonnosta vastasi Improkampuksen draamaopettaja Marianna Räsänen. Joukkueita säesti Pasi Ikonen, joka itsekin on osallistunut Improligaan.
Finaalin voitto tietää sitä, että Kutsumattomat lähtee syksyllä Teatterilaivalle www.teatterilaiva.fi.
Jos tahdotte mukaan Teatterilaivalle kannustamaan Kutsumattomia, niin käykää tutustumassa teatterilaivan ohjelmistoon ja ilmoittautukaa mukaan.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.
”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”
Rakkaudesta lajiin
Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?
”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.
Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.
”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”
Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.
Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.
”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.
Teatterilaiva on teatteri-ihmisten syksyn kohokohta. Teatterin harrastajille suunnattu festivaali kokoaa iloiset ihmiset yhteen M/S Baltic Princess -alukselle 15.-16.9. Nyt sinulla on mahdollisuus päästä teatterilliseen tunnelmaan jo matkalla Turun satamaan, sillä Teatteribussi noukkii teatterinjanoiset ihmiset kyytiinsä ympäri Suomea.
Suomen Nuorisososeurojen järjestämä Teatteribussi Starttaa Kuopiosta, kurvaa Jyväskylän kautta Tampereelle, ja laskehtii sieltä kohti Turkua ja Itämerta. Eikä tässä vielä kaikki, myös kotia pääsee samaisella kyydillä.
Teatteribussin aikataulu:
Lähtöpäivä perjantai 15.9.
kello 10.00 linja-autoasema, Kuopio
kello 12.00 Harjun tilausajolaituri, Jyväskylä
kello 14.45 ABC Lahdesjärvi, Tampere
kello 17.00 Turun satama
Paluupäivä lauantai 16.9.
Laiva on satamassa kello 19.15., jonka jälkeen Teatteribussilaisten ollessa kyydissä lähdetään kipuamaan Pohjoista kohti.
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Nuorisoseurat jakaa avustuksia lasten ja nuorten tapahtumien järjestämiseen. Ensimmäiset avustukset menivät Jyväskylään ja Seinäjoelle. Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke jakoi 100-500 euron tapahtuma-avustukset tällä viikolla. Tuen saajat ovat jyväskyläläinen nuorten teatteriporukka produktioonsa Näkymättömät lapset ja Seinäjoen Kivistön koulun 2 A -luokka näytelmäänsä Outo unikirja.
Fantasiadraamaa kaikille nuorisoteatterista kiinnostuneille
Näkymättömät lapset on fantasiadraama, joka käsittelee yksinäisyyttä, syrjintää ja seksuaalisuuden heräämistä. Päähenkilö on 13-vuotias Raili, joka tuntee olevansa näkymätön, koska kukaan ei ikinä huomioi häntä.
Näytelmän on käsikirjoittanut Sofia Sarkava, joka toimii myös näytelmän ohjaajana Atte Heikkisen kanssa. Produktiossa on mukana 12-13 nuorta, ikähaarukalla 13-21 vuotta. ”Tahdomme näyttää maailmalle, että kukaan ei ansaitse olla yksin ja jokaisella meistä täytyy olla edes yksi henkilö, joka näkee meidät,” kuvailee Sofia.
8-vuotias ohjaa näytelmän Seinäjoen nuorisokeskuksella
Seinäjoen Kivistön koulun 2A -luokan oppilaat halusivat tehdä näytelmän. Tatun ja Patun outo unikirja syntyi oppilaiden omista ideoista ja sitä valmistamaan perustettiin kolmen koululaisen Zuonza-tuotantoryhmä. Oppilaat itse dramatisoivat esityksen, suunnittelevat puvustuksen ja lavastuksen, ja he myös harjoittelevat itsenäisesti. Näytelmä esitetään Seinäjoen Nuorisokeskuksella tammikuussa ja sen pääsevät katsomaan Kivistön koulun 1.- ja 2.-luokan oppilaat eli yhteensä 80 koululaista. Esityksen jälkeen on ”open stage” eli kaikilla oppilailla on mahdollisuus esiintyä.
Avustusta teidänkin tapahtumallenne?
Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
Nuorten kulttuuriryhmien ulkomaille suuntautuvien esiintymismatkojen haku on alkanut ja on käynnissä 12.8.2016 saakka. Matka-avustukset myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja tällä hakukierroksella tuetaan matkoja, jotka toteutetaan 31.3.2017 mennessä – jos matka on toteutumassa ennen hakuajan päättymistä, on hakemuksen oltava aluehallintovirastossa ennen matkan alkua.
Avustusta voivat hakea esimerkiksi nuorisoseurat tai vapaat nuorten ryhmät. Avustuksella ei voida kattaa kaikkia matkakuluja, vaan hakijan tulee kattaa osa kuluista omalla rahoituksella tai esimerkiksi muilla avustuksilla.
