Vuoden tanssiteko 2024 on Helenen galleria

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.

Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.  

Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.  

Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.  

Palkinto myönnettiin kahdennentoista kerran

Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. 

Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan. 

Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen 
Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu 
Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä 
Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla 
Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot 
Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha 
Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret 
Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit 
Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja 
Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos 
Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos 

Lisätietoja

Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957

Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen. 

TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan. 

TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä. 

Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa? 

Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.

Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä. 

Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat! 

Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

www.tradi.fi, @sottiisi 

Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista

Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
 
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.

Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja

Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.

Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).

Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:

• Opetuksen.
• Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
• Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.

Ilmoittaudu 3.11. mennessä

Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.

Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939

Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi. 

Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot 

Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.  

Kansantanssiharrastuksesta työ

28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. 

Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa. 

“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo. 

Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys

22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.  

“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.  

Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa. 

“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa. 

Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita 

Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.   

Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003). 

Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).  

“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.  

Ilmoittautuminen syyskauden harrastusryhmiin on käynnissä

Paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat jälleen runsaasti harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Yli 500 nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina teatterista kokkikerhoon ja sirkuksesta sählyyn.

Ryhmät alkavat elo-syyskuussa ja niihin ilmoittaudutaan seurakohtaisesti. Kätevimmin harrastusryhmiä voi selata Harrastushausta, josta löytyy niin seurojen kuin ryhmienkin tarkat tiedot: Etsi harrastusryhmä ja ilmoittaudu

Jos oman alueesi harrastustietoja ei vielä löydy Harrastushausta, kannattaa käydä kurkkaamassa sivua myöhemmin uudelleen. Ryhmien tietoja päivitetään Harrastushakuun sitä mukaan, kun ilmoittautuminen niihin aukeaa. Harrastusryhmistä löytyy tietoa myös kyseisten nuorisoseurojen kotisivuilta sekä somekanavista.

Miksi nuorisoseuroissa on hyvä harrastaa

Harrastamistoimintamme taustalla ovat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.

Meille jokainen on tervetullut harrastamaan juuri sellaisena kuin on. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja ohjaajiamme on koulutettu yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja osallisuusasioista.

Halutessaan meillä pääsee osaksi vahvaa yhteisöä, joka kannattelee myös harrastamisen ulkopuolella. Moni kuvaa omaa harrastusporukkaansa nuorisoseuraperheeksi, joka on hitsautunut yhteen yhteisen tekemisen äärellä.

Useilla nuorisoseuroilla on vuosien kokemus toiminnan järjestämisestä ja se näkyy – viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa. Tervetuloa mukaan!

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

• Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
• Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
• Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
• Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
• Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
• Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
• Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
• Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
• Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
• Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin ja -musiikin riemun

Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.

Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä. 

Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin. 

Iltakonserteissa vahvoja uusia tanssiteoksia

Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.

Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa. 

Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa. 

Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.

Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.

Ilmoittaudu suosituille Luova lava -leireille

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -kesäleirien ilmoittautuminen on käynnissä Luova lava -toiminnan sivulla. Matalan kynnyksen taideleirejä järjestetään taas tänä vuonna runsaasti ympäri Suomen aina Seinäjoelta Helsinkiin ja Kurikasta Rasivaaraan.

Leirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Leiriläiset pääsevät käsittelemään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Leirit on suunnattu 7-14 vuotiaille lapsille ja nuorille. Osallistujilta ei vaadita tietyn lajin tai taiteenalan harrastuneisuutta eikä muita erityistaitoja. Leirit päättyvät Hetki taiteilijana -esitykseen, jonka leiriläiset ideoivat ja suunnittelevat viikon aikana ja jota kotiväki voi tulla seuraamaan.

Suurin osa leireistä on päiväleirejä, jotka kestävät viisi päivää maanantaista perjantaihin. Leireillä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 12.5. mennessä

Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kantanssikilta koostuu järjestön kasantanssitoiminnassa ansioituineista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Tanssin kehittämisryhmä esittelee ehdotukset Nuorisoseurojen hallitukselle, joka päättää mestareiden nimeämisestä.

Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 12.-16.6. Ehdotukset tulee jättää 12.5. mennessä.

Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

• Täyttänyt 60 vuotta.
• Harrastanut kansantanssia pitkään.
• Toiminut ohjaajana.
• Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
• Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
• Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
• Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
• Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
• Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
• Toiminut tuomarina/raatilaisena.
• Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
• Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
• Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
• Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
• Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
• Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 18 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

1. Eila Ala-Kiuttu
2. Leena Aspergen
3. Laura Hakojärvi
4. Aimo Hentinen
5. Mirja Hynynen
6. Tauno Häkkinen
7. Väinö Kreko
8. Ulla Laine
9. Jussi Malinen
10. Anja Mikkola
11. Hannu Nipuli
12. Pirjo Nuortila
13. Rauni Riikonen
14. Ilpo Salonen
15. Antti Savilampi
16. Marja Viitanen
17. Liisa Villanen
18. Lea Virta