Folkin eturivin artistit tähdittävät Folklandiaa 

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess –laivalla. Ennätyssuuri 113 artistin/ryhmän esiintyjäkattaus tarjoilee lähes loppuunmyydylle laivalle unohtumattomat 23 tuntia, kun folkin kiinnostavimmat nimet ja kansantanssin huiput nousevat lavoille.   

Festivaalin kotimaisina pääesiintyjinä nähdään Kimmo Pohjonen, Vilma Jää ja Jaakko Laitinen & Väärä Raha. 

Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen. 

Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten.  

Maailman paras Lapland-Balkan-musiikkiorkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha julkaisi syksyllä 2024 haltioituneen vastaanoton saaneen seitsemännen pitkäsoittonsa nimeltään Äyskäri. Hurmoksellisista keikoistaan tunnettu yhtye tuo Folklandialle uutta ja ainutlaatuista Väärä Raha -soundia.  

Muita suomalaisen kansamusiikin huippunimiä Folklandialla edustavat Ne Lintuizet, kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. 

Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.  

Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia –kollektiivin nuuttiperinteen uljas esillepano sekä Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy yli 50 tanssiryhmää. 

Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät.  

Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja 
Suomen Nuorisoseurat 
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957 

Tässä ovat Vuoden Nuorisoseura 2025 -tunnustuksen finalistit

Vuoden Nuorisoseura 2025 -finalistit ovat selvillä!

Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Finalistit ovat

Nuorisoseura Harmonikka, Saimaa

”Harmonikka tavoittaa suhteessa alueen väkipohjaan valtavan harrastajoukon ja on saanut Lappeenrannan pohjoisosassa aikaan kansantanssivillityksen. Korvenkylässä harrastetaan miltei 10 ryhmässä kansantanssia, mukaanlukien Tempo Tenaviin- ja FolkJam -toiminta. Alkeita opetetaan myös aikuisille. Ryhmä toimii vapaaehtoispohjalta ja seuran jäsenet tekevät sen lisäksi paljon talkoita muualla.

Harmonikassa jokainen harrastaja kohdataan omista lähtökohdistaan käsin. Harrastaminen ei ole vain kansantanssia, vaan lisäksi seura järjestää mm. Luova lava -leirejä sekä osallistuu aktiivisesti järjestön eri tapahtumiin.”

Pukkilan Nuorisoseura, Uusimaa

”Pukkilan Nuorisoseura täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Seurassa on ollut toimintaa koko tämän taipaleen ajan ja se on vuosikymmenten ajan ollut monipuolista ja osallistavaa. On ollut niin kuoroa, liikuntaa, näytelmiä, kansantanssia kuin bingoakin. Nykytoimintaan kuuluu läheisesti kesäteatteri, nuorisotilatoiminta, yhteiset retket sekä tapahtumat muiden toimijoiden kanssa. Liikuntaa harrastetaan seurassa monipuolisesti (mm. lentopallo, uinti, pingis ja perheliikunta).

Nuorisoseurassamme yhteisöllisyys näkyy eri ikäisten yhdessä tekemisenä ja harrastamisena. Niin kokouksiin kuin talkoisiin osallistuu väkeä vauvasta vaariin. Toiminnassamme luodaan yhteisiä kokemuksia ja iloisia elämyksiä kaikille kuntalaisillemme läheisessä ja sujuvassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme järjestäneet esim. Laskiaistapahtuman, Elävän joulukalenterin, Kuutamotapahtuman ja seksuaalikasvatusillan. Nuorisoseura on alkuun paneva roottori monessa yhteisessä tapahtumassa.

Yhteisöllisyyttä kylään ja kuntaan tuo keskellä kirkonkylää seisova nuorisoseurantalomme Toimela, jonne monet eri toimijat kokoontuvat harrastamaan ja kohtaamaan. Nuorisoseurassa tehdään pyyteetöntä talkootyötä toiminnan ja rakkaan nuorisoseuratalomme eteen. Kesäteatteritoimintamme on kesän yhdessä tekemistä parhaimmillaan – se vaatii niin parkkiohjaajia, lipunmyyjiä, kahvinkeittäjiä kuin ahkeran näytelmäporukankin. Meillä on tosi hauskaa yhdessä!”

Jyväskylän seudun Nuorisoseura

”Jyväskylän seudun Nuorisoseura toimii ihmisten yhdistäjänä, kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Toiminta perustuu aktiivisten toimijoiden luovuuteen, yhdessä tekemiseen, avoimuuteen uusille ideoille, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä siihen, että toimijoilla on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa.

Aktiivinen seurantalo Keljon Tapiola tarjoaa paikan monipuolisille tapahtumille, juhlille, päivätansseille ja bingolle. Kuka vain voi osallistua ja tulla tekemään tapahtumia yhdessä. Nuorisoseurastamme on lähtöisin myös monenlaisia muita projekteja, esimerkiksi täysin nuorten idean pohjalta ponnistanut podcast PorinaPodi.

Seurassamme toimivien ohjaajien ansiosta nuorisoseurantalolla kerhot pyörivät kaikenikäisille, ja lapset saavat toteuttaa itseään ja osallistua monitaidetoimintaan. Ohjaajien on mahdollista vaikuttaa toimintaansa ja heitä kuullaan ja autetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme yhdessä tekevä, toimintaa toteuttava luova seura, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista, tehdä ja vaikuttaa.”

Tahdittomat, Häme

”Tahdittomat on jo pitkään tehnyt aktiivista työtä kansantanssin harrastamisen eteen erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä vuonna he ovat tehneet uusia aluevaltauksia perustamalla kansanmusaryhmän ja matalan kynnyksen höntsatanhut. Heidän viestinnässään näkyy hienosti Nuorisoseurojen jutut, esimerkiksi Nuorisoseuraviikko oli huomioitu tarjoamalla avoimia harjoitusmahdollisuuksia. Heiltä oli myös edustus pohjoismaisessa Nordlek-tapahtumassa ja ryhmät näkyvät hyvin myös paikallisissa tilaisuuksissa.

Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä ja ryhmissä toimitaan hyvällä meiningillä.”

Kannusta suosikkiasi sosiaalisessa mediassa

Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Vuoden Nuorisoseura-tunnustuksella Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2025. 

Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri se seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle. 

Hanketoiminta toi Keski-Suomeen odotettua enemmän kulttuuritapahtumia

Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke on tulossa päätökseen. Hankkeessa toteutettiin alueella vuosien 2023-2024 aikana erilaisia kulttuuriprojekteja yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten kanssa.

Tavoitteena oli järjestää kahdeksan tuulahdusta viidessä eri seurassa, saaden mukaan 40 vapaaehtoista ja 500 osallistujaa.

Lopulta toiminnassa oli mukana kuusi nuorisoseuraa, joiden kanssa toteutettiin kahdeksan kulttuurituulahdusta. Kulttuuriprojekteina toteutettiin Valkolan Nuorisoseurassa taidepajoja sekä karaoketapahtuma, Mahlun Nuorisoseurassa kävelyjalkapalloturnaus ja kummituspyöräily, Jyväskylän seudun Nuorisoseurassa lähiruoka- ja kekritapahtumat, Kymönkosken Nuorisoseurassa yhteisötaideleiri, Kuusan Nuorisoseurassa pakohuone ja Rutalahden Nuorisoseurassa monologeista koostuva draamallinen kulttuurikävely.

Tapahtumia oli mukana toteuttamassa 69 vapaaehtoisia ja niihin osallistui yhteenä 690 henkilöä. Mukana olleet vapaaehtoiset kuvasivat onnistumisen kokemuksia muun muassa näin:

”Yhteisöllisyys ja hyvän aikaansaaminen. Mahdollisuus luoda myös vireyttä maaseudulle sen kautta.”

”Kulttuurituulahduksen toteuttaminen sujui hyvin, oli koettavissa, että sekä osallistujat että järjestäjät viihtyivät ja tapahtumassa oli hyvä yhteisöllinen henki.”

”Tapahtuma sai uusia osallistujia liikkeelle sekä yhdisti eri kyläkuntia.”

Kiitos yhteistyökumppaneille ja vapaaehtoisille Kulttuurituulahdusten mahdollistamisesta!

Lue lisää

Rakentava keskustelu mahdollisti Keski-Suomessa uudenlaisia kulttuuritapahtumia

Paikallisseurat hyödynsivät kirjallisia teoksia kulttuurituulahdusten suunnittelussa

Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 -tuottajat hakemassa inspiraatiota Hollannista

Joulukuun ensimmäisellä viikolla joukko suomalaisia nuorisotyöntekijöitä ja kulttuurituottajia vieraili Amstelveenissä, Hollannissa osana Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 -valmisteluja. Ryhmään kuului edustajia Torniosta, Oulusta, Kaarinasta, Kokkolasta, Kuopiosta ja Savonlinnasta. Matkan tavoitteena oli vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä ammentaa uusia ideoita kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen. 

Verkostoitumista ja inspiraatiota Platform-C:ssä 

Matkan alussa ryhmä tutustui Platform-C-nuorisotyökeskukseen, joka toimii Amstelveenissä taiteen ja nuorisokulttuurin leikkauspisteessä. Keskuksessa esiteltiin hankkeita, joissa yhdistyvät erilaiset taiteen muodot ja ajankohtaiset nuorisokulttuurin ilmiöt. Osallistujat saivat mukaansa hyödyllistä materiaalia, kuten sivuston Inclusion Through Arts, joka esittelee inklusiivisuuden edistämistä taiteen avulla. 

Eurooppalaista yhteistyötä ja luovia konsepteja 

Vierailuun kuului tutustuminen kahteen merkittävään tapahtumatilaan. P60 on osa eurooppalaista Trans Europe Halles -verkostoa, joka edistää kulttuurialan ammattilaisten vaihtoja ja nuorten kansainvälisiä projekteja. P60 toimii paitsi uusien artistien esiintymispaikkana, myös nuorten tapahtumatuotannon alustana. Keskiviikkoiltana vieraat pääsivät kokemaan K-pop-ilmiön, kun lavalla nähtiin korealainen artisti MCDN. 

Toinen kohokohta oli vierailu Hollannin vanhimmalla tapahtumapaikalla, Paradisolla, joka tunnetaan värikkäästä historiastaan ja monipuolisista tapahtumistaan. Paradiso tuottaa päivittäin neljä erilaista tapahtumaa 250 hengen tuotantotiimin voimin. Rakennus on alun perin nuorten perustama kohtaamispaikka, joka nykyään toimii kansainvälisesti merkittävänä kulttuurialustana. Esittelyn aikana nousi esiin, että monet ikoniset nimet, kuten Pink Floyd, ovat aloittaneet uransa juuri Paradisossa. 

Tuloksena uusia kontakteja ja ideoita 

Matka tarjosi osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä, rakentaa uusia kontakteja ja saada tuoreita ideoita suomalaiseen kulttuuriseen nuorisotyöhön. Ryhmä palasi Suomeen innostuneena ja valmiina soveltamaan oppimaansa ensi vuoden festivaalivalmisteluissa. 

Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 näyttää suuntaa sille, kuinka kulttuuri ja nuorisotyö voivat yhdessä luoda innovatiivisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja nuorille – sekä Suomessa että kansainvälisesti. 

Nuori Kulttuuri Festivaali jalkautuu keväällä 2025 Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle tuoden esiin nuoria taiteenharrastajia. Tapahtuma tarjoaa monipuolista sisältöä aina tanssista teatteriin, sirkuksesta lavarunouteen ja skeittauksesta räppiin.

Ramppikuume palaa Mikkeliin – valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Paukkulan kampuksella huhtikuussa 2025 

Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään Mikkelissä, kun Suomen teatteria harrastava nuoriso kokoontuu Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kampukselle 25.–27.4.2025. 

Pitkään Kankaanpäässä järjestetty tapahtuma on aikaisemmin vieraillut Paukkulassa 2010-luvun alussa, ja ensi keväänä nuorten teatteriharrastajien suosikkitapahtuma palaa takaisin Mikkeliin uusien tarinoiden ja elämysten kera. 

Tulevana vuonna tapahtuma laajenee jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja Mikkelistä odotetaan tapahtumalle inspiroivaa ja yhteisöllistä ympäristöä. 

Tapahtumajärjestelyt laajalla yhteistyöllä 

Vuoden 2025 tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.  

”Ramppikuume on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tuo yhteen nuoret teatterin harrastajat ja ohjaajat ympäri Suomen. Tapahtuman ytimessä on vahva yhteisöllisyys ja luovuuden juhla, joka synnyttää unohtumattomia kokemuksia niin osallistujille kuin yleisöllekin. Ramppikuume ei ole vain katselmus, vaan myös paikka verkostoitumiselle, oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hienoa, että voimme tuoda tämän tapahtuman jälleen Mikkeliin, jossa kulttuuri ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualueen johtaja Pasi Saarinen. 

Paukkulan kampus tarjoaa erinomaiset puitteet Ramppikuumeen kaltaiselle tapahtumalle ja sen toivotaan vahvistavan myös Mikkelin kaupungin vetovoimaisuutta. 

”Koulutuksen järjestämisen rinnalla Suomen Nuoriso-opisto tukee Mikkelin seudun elinvoimaisuutta järjestämällä lisäarvoa tuottavia palveluja alueen yritysten, järjestöjen ja perheiden tarpeisiin. Suomen Nuoriso-opistolla on vahva, yli sadan vuoden perinne teatterialan koulutuksessa ja olemme hyvin innostuneita Ramppikuumeen palaamisesta Paukkulaan”, kertoo Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo. 

Haku katselmukseen on auki

Haku tapahtuman katselmukseen on auki ja hakea voi 15.2.2025 saakka lomakkeen kautta: Hae esityskatselmukseen

Hakukelpoisia ovat kaikki 13-20 -vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti.

Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä. Siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2025. 

Lisätiedot 

Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja
Suomen Nuorisoseurat 
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 408 0366 

Kiitos vapaaehtoiset!

Tänään 5.12. vietettävän Vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme kiittää jokaista Nuorisoseuroissa toimivaa vapaaehtoista! Tekemänne työ muun muassa harrastusryhmien ohjaajina, hallitusten jäseninä, somettajina ja tapahtumien järjestäjinä on korvaamattoman arvokasta. Sen avulla pystymme ylläpitämään tärkeitä kohtaamispaikkoja eri puolilla Suomea, mahdollistamaan kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja kasvattamaan uuden sukupolven nuorisoseuralaisia.

Sini Lindströmille vapaaehtoisuus on iso osa elämää

Yksi vapaaehtoisistamme on Sini Lindström, joka on toiminut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jo vuosien ajan. Kysyimme häneltä, mikä vapaaehtoisuudessa viehättää ja mitä vapaaehtoisuus on hänelle antanut.

”Vapaaehtoistyöurani on alkanut omassa nuorisoseurassa tyttäreni huoltajana, sitten löysin itseni seuran johtokunnasta ja sieltä etenin keskusseuran johtokuntaan. Nykyään toimin keskusseura Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsenenä.

Puheenjohtajan tehtävät pitävät sisällään niin seuran asioiden hoitamista (kokoukset, palaverit, rekrytointi jne.), seuran edustamista mm. eri seurojen tapahtumissa, seurakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa tulevan miettimistä ja vapaaehtoisena olemista keskusseuran erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumista miuta ei saa pois, koska niissä pääsee olemaan vapaaehtoisena niin keittiössä kuin majoitusvalvonnassa ja nykyään jo ohjaajana, sillä Knoppi Pro -koulutuskin on käytynä tänä syksynä.” 

Mikä vapaaehtoistehtävä on suosikkisi?

”Todella vaikea kysymys, sillä kaikki on kivaa, mutta tapahtumassa mukana oleminen ja siellä tekeminen on parasta. Nähdä osallistujien onnistumiset. Varsinkin jos tapahtumaa on päässyt suunnittelemaan ja pääsee näkemään, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olen ollutkin mukana jo useimmissa Kalenat-tapahtumissa ja seuraava on jo nurkan takana ensi kesänä.”

Mitä vapaaehtoisuus on antanut sinulla?

”PALJON! Uusia ystäviä/ tuttuja nyt jo ympäri Suomea.  Olen oppinut järjestötyöstä valtavasti, vaikkakin vielä on paljon opittavaa. Mahdollisuuden erilaisiin koulutuksiin mm. Knoppi. Saa näyttää osaamistaan ja opetella uusia asioita, mutta ehkä kaikista parhainta on, kun tunnet itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet ja työtäsi vapaaehtoisena arvostetaan isolla A:lla.”

Osaamismerkit tunnustavat vapaaehtoisuudessa opittuja taitoja

Vapaaehtoistehtävissä kertyy paljon erilaista osaamista, josta on hyötyä myös opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 osaamismerkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.

Tutustu osaamismerkkeihin

Lue miten osaamismerkkejä voi hyödyntää eri tilanteissa

Kynttilät syttyvät Suomen presidenttien haudoilla

Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.

Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.

Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

Mikä on vastuullisuusteko?

Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

• Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
• Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
• Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
• Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
• Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
• Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
• Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
• Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
• Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
• Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
• Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

• Kestävä hyvinvointi Nuorisoseuroissa (pdf)
• Kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.

Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.

Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:

Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24)
Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24)
Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24)
Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi)
Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)

Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).

Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.

Lisätietoja:

pääsihteeri Sanna Airaksinen (040 350 8913 / sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi)

Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Suomen Nuorisoseurat

Elina Weckström
puheenjohtaja

Sanna Airaksinen
pääsihteeri