Category Archives for "Järjestö"

Ansio-ja tunnustusmerkkejä sekä H-arvonimiä haetaan jatkossa sähköisesti

Kultainen ansiomerkki

Kevät on mainiota aikaa hakea ansioituneille talkoolaisille, tarmokkaille johtokunnan jäsenille tai innokkaille johtajille ansio-tai tunnustusmerkkiä.

Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta ja tunnustusmerkit sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta. Samalle henkilölle voidaan myöntää merkkejä molemmista sarjoista. Sarjat ovat keskenään samanarvoiset. 3.5. 2023 alkaen ansio- ja tunnustusmerkkejä haetaan sähköisellä lomakkeella. Hakemus tulee lähettää viimeistään kolme viikkoa ennen aiottua antamispäivää. Heinä- tai elokuussa annettavan merkin hakemus tulee lähettää toukokuun loppuun mennessä.

Myös Hermanni-ja Hermanska-arvonimet haetaan jatkossa sähköisellä lomakkeella. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat.

Löydät lisätietoa sekä hakuportaalin täältä

Lisätietoa:

Toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola, seuratoiminnan tuki
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi  tai puh. 0400 842 838. 

Henkilöstöuutisia Suomen Nuorisoseuroissa

Essi Roisko ja Ville Koskinen

Uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu yhteisöpedagogi (AMK) Essi Roisko, ja hän aloittaa työnsä 2.5. Essillä on pitkä kokemus pitkäjänteisestä ja monikanavaisesta järjestöviestinnästä ja mm. yritysyhteistyöstä. Essi siirtyy tehtävään Suomen Migreeniyhdistys ry:stä.  

Essin vastuulla on mm. järjestöviestinnän suunnittelu ja toteutus viestintäsuunnitelman sekä viestinnän vuosikellon mukaisesti, järjestön graafikoiden työn koordinointi ja tukeminen, monikanavainen viestintä: mediatiedotteet, sosiaalinen media ja verkkosivut. Essin pääasiallinen työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

Järjestömme pitkäaikainen järjestösihteeri Pia Matilainen siirtyy 2.5. alkaen Kotiseutuliiton jäsenpalvelukoordinaattoriksi. Haluamme lämpimästi kiittää Piaa 15 yhteisestä työvuodesta!

Ville Koskinen siirtyy hallintoasiantuntijaksi, ja aloittaa tehtävässään 2.5. Ville vastaa järjestömme kaikista järjestelmistä, avustaa taloushallinnossa sekä hoitaa kansainvälisiä matka-avustuksia. Ville työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Järjestöön palkataan Jyväskylään hallintoassistentti, jonka vastuulla on mm. ansiomerkkiprosessi sekä kokousjärjestelyt.

Ansiomerkkijärjestelmämme muuttuu sähköiseksi 3.5. alkaen, jolloin uutisoimme asiasta lisää.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

Nuori2023-messujen logo

Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

Kuvasa Jorma Rantakömi, vuoden hermanni 2023

Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström

Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

Kuvassa Santeri Alkio

Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen

Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.

Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.

Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

Kuvassa Kainaston Nuorisoseuran seurantalo Onnela Kauhajoelta.

Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

Kuvassa vuoden tunnustusten saajat: Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen sekä nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.

Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström

Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

Kuva: Jussi Salmi   

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen 
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

Kuvassa henkilö kirjoittaa ja laskee taskulaskimella.

Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.

Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:

  • Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
  • Lakkautetun toiminimen uudelleenkäynnistys 15 %:n alennus ensimmäiseltä tilikaudelta. Toiminimen käynnistämisessä autetaan veloituksetta.
  • Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.

Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:

  • sähköinen kirjanpito
  • tilinpäätös
  • viranomaisilmoitukset
  • veroilmoitukset ja veroneuvonta
  • konsultointi ja paniikkipuhelut
  • kustannuspaikkaraportointi
  • tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
  • palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
  • Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus

Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.

Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.

Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.

Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.

Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.

Lisätietoa:
Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy
puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi

Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

Seurantalojen energia-avustuksen haku on nyt avattu. Avustusta voi hakea 6.3.–11.4.2023. Hakuaika päättyy tiistaina 11.4.2023 klo 16.00. 

Hakemiseen liittyvät lisätiedot ja ohjeistukset löytyvät Suomen Kotiseutuliiton sivuilta: Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto

Avustushakemus tehdään Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä järjestelmässä. Hae tunnukset hyvissä ajoin. Tunnuksia luodaan arkisin Kotiseutuliiton toimiston aukioloaikoina. 
HUOM! Tätä hakua varten tarvitaan uudet tunnukset. Seurantalojen korjausavustusten tunnuksia ei voi käyttää.

Hakulomakkeen täyttöohjeet löytyvät Kotiseutuliiton sivuilta.

Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä. 

Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

Lapsia ja nuoria tanssimassa

Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa

Kuva: Jussi Kaijankangas

Lisätietoja: 
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi