Nuorisoseurojen kesä on tapahtumia täynnä! On kesäteatteria, kirpparia, kyläpäivää ja tanssiesitystä. Seuraavassa Nuorisoseuralehdessä (2/2018), joka ilmestyy 17.5. julkaistaan taas muhkea määrä kesän tapahtumia. Jäsenseurat voivat ilmoittaa tapahtumansa lehteen maksutta.
Nuorisoseurojen tulee jättää toimintailmoituksensa 15.2. mennessä järjestölle. Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoittaminen hoidetaan nuorisoseurarekisterin kautta. Toimintailmoituslomake löytyy seuran perusnäyttösivun alaosasta. Tiedot ovat erittäin merkittäviä, sillä näiden tietojen pohjalta muodostuu kokonaiskuva järjestöstä ja voimme kehittää toimintaamme palvelemaan entistä paremmin nuorisoseuroja.
Toimintailmoitus tehdään nuorisoseurarekisterissä nuorisoseurarekisteri.fi. Seuran (organisaation) perustietosivun alaosassa olevan ”Toimintailmoitukset” -kohdan ”Lisää toimintailmoitus” -linkin kautta. Jäsentiedot voi hakea automaattisesti ”Hae jäsenten lukumäärä rekisteristä” -painikkeen kautta, jos jäsenet on merkitty rekisteriin ja päivitetty ajan tasalle. Toimikunnat ja toimitilat (seurantalo tms.) haetaan toimintailmoitukseen seuran ohjaustiedoissa (perustietosivun välilehti) olevista tiedoista.
Kun toimintailmoitus on täytetty, se lähetetään ”Siirrä>>” -painikkeella eteenpäin. ”Tallenna” -painiketta käytetään, jos lomakkeen täyttäminen jää kesken ja sitä jatketaan myöhemmin. Tallennetun toimintailmoituksen täyttämistä jatketaan painamalla vuosiluvun 2016 oikealla puolella olevaa kynäpainiketta.
Toimintailmoituksen raportista voi nyt siirtää tiedot suoraan word-ohjelmaan esimerkiksi toimintakertomuksen pohjaksi tai liitteeksi.
Mikäli sinulla on ongelmia tietojen syöttämisessä tai nuorisoseurarekisterin tunnukset ovat hukassa, ota yhteys joko omaan aluetoimistoosi tai Hannu Ala-Sankolaan.
Hannu Ala-Sankola
Kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat
0400 842 838 / hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
!!! Muistathan päivittää myös seuran toimihenkilöiden (johtokunta ja ohjaajat) tiedot rekisteriin ja tehdä mahdollisista uusista nimenkirjoittajista ilmoituksen PRH:n yhdistysrekisteriin.
Nuorisoseurojen verkkokauppa on uudistunut! Uudesta Puodista saat kaiken nuorisoseuraelämään tarvittavan: tapahtumaliput, t-paidat, pipot, juomalasit, koulutukset ja leirit. Juhlistaaksemme lanseerausta saatte alennuskoodin Puotiin. Koodin löydät mobiilijäsenkortista ja se on voimassa 12.-26.1.2018. Alennus ei koske leirejä, kursseja tai koulutuksia.
Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.
Rovaniemi 7.4.2018 Helsinki 23.-25.3.2018
Kemi 31.3.2018 Porvoo 7.–8.4.2018
Oulu 24.2.2018 Hyvinkää 3.3. 2018
Raahe 24.3.2018 Urjala 17.-18.3.
Nivala 17.3.2018 Turku 17.3.2018
Kajaani 24.3.2018 Salo 24.3.2018
Joensuu 10.2.2018 Rauma 28.4.2018
Puumala 17.2.2018 Lahti 17.3.2018
Iisalmi 3.3.2018 Lohja 16.-18.3.2018
Kotka 7.4.2018
Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.
Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.
Lisätietoja:
Nazia Asif
tuottaja
+358447598772
www.facebook.com/nuorikulttuuri
Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.
Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!
Tulokset julkistetaan seuraavasti:
Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon. Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.
Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.
Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.
Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.
Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.
Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.
Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.
Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.
Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.
Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.
Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:
Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.
Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.
Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.
”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”
Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?
”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.
Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.
”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”
Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.
Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.
”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.
Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saanut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.
Ensimmäinen tapahtuma oli viikonlopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuotiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suunnittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapahtuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuotiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesivät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suomesta ja suomalaisuudesta sekä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytettiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.
Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.
Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhuharjoitusten yhteydessä ja leireillä projekteja työstettiin työpajatyyppisesti.
”Motivaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsivät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”
Saaduilla avustuksilla oli Marjon mielestä suuri merkitys.
”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää erilaista, tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”
Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017.
Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.
Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella.
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä.
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.
Seurantalojen korjausavustusten hakeminen: www.kotiseutuliitto.fi
Lisätietoja:
Sanna Käyhkö, tiedottaja-hankesihteeri, Suomen Kotiseutuliitto
puh. (09) 612 63223, sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi
www.seurantalot.fi
twitter: @seurantalot