Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

Yle on lakkauttamassa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkeihin keskittyvän Yle Etnon Sydänjuurilla-ohjelman. Tuemme Kansanmusiikin & Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) avointa kirjettä aiheeseen liittyen. Suomen Nuorisoseurat on yksi KEK:n jäsenyhteisöistä.

Hyvä Ylen hallintoneuvoston jäsen ja vastaava toimittaja Ville Vilén,

Suomen alueella vuosisadat kehittynyt kansanmusiikki on olennainen ja ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin (Yleisradiolaki 7 §). Kuitenkin suomalaisten enemmistö- ja vähemmistökulttuurien ja Suomen lähialueiden kansanmusiikin näkyvyys ja kuuluvuus on jo tähän asti ollut Yleisradiossa hyvin vähäistä. Kansanmusiikkia tai kansantanssia ei käytännössä näy televisiossa eikä kansanmusiikkiin keskittyviä ohjelmia kuulu muilla radiokanavilla kuin Yle Radio 1:ltä, jossa sillä on vielä ollut pieni saarekkeensa.

Nyt Yleisradio on lakkauttamassa ainoaa tähän aihealueeseen erikoistunutta säännöllistä ohjelmaansa, Yle Radio 1:n Sydänjuurilla-ohjelmaa, jota Amanda Kauranne on ansiokkaasti ja perehtyneesti toimittanut jo usean vuoden ajan. Se on ainoa aikaansa systemaattisesti seuraava suomalaista kansanmusiikkia käsittelevä radio-ohjelma, jossa on kattavasti esitelty uusia julkaisuja ja paneuduttu syventyneesti eri kansanmusiikkiteemoihin. Ohjelmalla on ollut korvaamaton merkitys niin perinteisen kuin uudemman, ammattilais- ja taiteilijalähtöisen kansanmusiikki-ilmaisun esiintuontifoorumina. Sydänjuurilla-ohjelma on tuonut ansiokkaasti esiin myös maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien ja karjalaisyhteisöjen musiikkiperinteitä sekä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tehtyä saamelaisten musiikkia. Näiden musiikkien näkyvyys ja kuuluvuus on vielä valtakulttuurin kansanmusiikkiperintöäkin heikompaa.

Yleisradiolla on ollut Suomen alueen kansanmusiikkiin keskittyvä radio-ohjelma 1930-luvulta asti. Nyt Yle ei ole tuomassa Sydänjuurilla-ohjelman tilalle uutta erikoisohjelmaa. Ylestä on kuultu täsmentämättömiä lupauksia kansanmusiikin lisäämisestä muihin ohjelmasisältöihin. Näihin lupauksiin on vaikea luottaa. Kokemus on osoittanut, että erillisen kansanmusiikkiohjelman ulkopuolella kiinnostus Suomen alueen kansanmusiikkia ja kansanmusiikkipohjaista musiikkia kohtaan Ylen sisällä rajoittuu satunnaisiin välähdyksiin Yle Radio 1:n ns. maailmanmusiikkiohjelmissa, Yle Sámi Radiossa (Yle saamenradio) sekä muissa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Mikään tähänastinen Yleisradion toiminnassa ei anna viitettä suhtautumisen muuttumisesta. Esimerkiksi radiointien määrä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta ja muista tapahtumista tuntuu olevan kuihtumisen kierteessä. Kansantanssille ei anneta Ylellä näkyvyyttä juuri lainkaan.

Kansanmusiikki on paljon muutakin kuin genre. Sillä on muista musiikin lajeista poikkeavat historialliset kehityskulkunsa ja ‑mekanisminsa, sosiaaliset funktionsa, tuotanto- ja kulutusrakenteensa jne. Tätä omalakisuutta osoittaa esimerkiksi se, että musiikin ammatillisessa koulutuksessa konservatoriotasolta Sibelius-Akatemiaan asti sillä on omat linjansa ja koulutusohjelmansa. Vastaava tilanne on useimmissa verrokkimaissa. Alan koulutus tuottaakin vahvasti osaamisensa todistaneita taiteilijoita ja erikoistuneita ammattilaisia, joiden ammatilliselta toiminnalta radiokuuluvuuden heikentäminen vetää mattoa jalkojen alta.

Vaikka Suomen alueen kansanmusiikin lisääminen muihin ohjelmiin toteutuisikin, erikoisohjelman sisältämä ja vaatima asiantuntemus ei siirry. Kansanmusiikki tarvitsee korkeatasoisesti toimitetun oman ohjelmansa, jonka toteuttaja tuntee kansanmusiikin erityisluonteen ja Suomen alueen kansanmusiikin estetiikan, historian ja traditiot, kokonaisuudet, kontekstit, taustat ja ajankohtaiset ilmiöt. Tällaiset asiantuntevasti toimitetut ohjelmat ovat itsestäänselvyys lukuisten muiden genrejen kohdalla Yleisradiossa. Kaikkein eniten tämän itsestäänselvyyden tulee toteutua oman maan ja kulttuurin ainutlaatuisen musiikkiperinnön kohdalla, jota ei missään muualla maailmassa vaalita.

Suomi on sitoutunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioidessaan turvaamaan valtion alueella aineetonta kulttuuriperintöä. Yleisradion rooli mainitaan useissa kohdin Suomen Unesco-sopimuksen toteutuksen maaraportissa (2021). On selvää, että kulttuuriperintöilmiöiden aseman ja näkyyvyyden heikentäminen sotii niitä sitoumuksia vastaan, jotka Suomi on Unescon sopimuksen ratifioidessaan antanut. 

Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.

Ystävällisin terveisin,
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallitus

Hannu Harmaala Suomen Nuorisoseuroista Valtion nuorisoneuvoston jäseneksi

Suomen Nuorisoseurojen toinen varapuheenjohtaja, Hannu Harmaala, 30, on valittu mukaan valtion nuorisoneuvostoon. Neuvoston toimikausi alkoi 14.9. mutta tänään 26.10. on uuden kokoonpanon ensimmäinen kokous. Neuvoston kausi on nelivuotinen.

Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.

Nuorisolain mukaan neuvoston tehtävänä on käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin, tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan, antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista sekä seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.

– Valtion nuorisoneuvostolla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin seuraajana ja nuorisotyön ja -politiikan aitiopaikalla. On hienoa, että kulttuurinen nuorisotyö sekä nuorisoseuraliikkeen 142-vuotinen historia nuorisotyön parissa pääsee mukaan näin keskeiseen toimielimeen, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

Paikalliset nuorisoseurantalot ovat tärkeitä harrastuspaikkoja – nyt niitä uhkaavat hallituksen leikkaukset  

Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen talousarvio on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Talousarviossa on varattu seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli yhteensä 1.697.000 euroa, joten ensi vuonna seurantalojen korjausavustuksiin kohdistuva leikkaus olisi yhteensä lähes miljoona euroa.

Ymmärrämme hyvin Orpon hallituksen julkisen talouden leikkauspaineen, mutta noin valtava leikkaus olisi kuolinisku seurantalojen ylläpitämiselle. Taloista puhutaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina, mitä ne ovatkin, mutta usein puheissa unohtuu se, mitä eri seurantaloilla tehdään. Me nuorisoseuraliikkeessä koemme, että maamme hallitukselta on unohtunut massiivisen leikkauksen vaikutusten arviointi, varsinkin kerrannaisvaikutusten osalta. Asiasta on tehty monta kannanottoa pitkin vuotta.

Suomenkieliset nuorisoseurat ovat isoin seurantaloryhmä kahdentoista seurantaloyhteisön joukossa. Suomenkielisiä nuorisoseuroja on noin 600 eri puolilla Suomea, ja niistä 85%:lla on omistuksessaan nuorisoseurantalo.

Paikallisissa nuorisoseuroissa harrastetaan erityisesti kulttuuria, mutta myös yhteisöllistä liikuntaa ja urheilua.  Nuorisoseurantaloilla harrastaa viikoittain lähes 30 000 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 2022 kaikissa suomenkielisissä nuorisoseuroissa oli 89 101 käyntikertaa alle 16-vuotiailla harrastajilla ja 101 786 käyntikertaa yli 16-vuotiailla.

Nuorisoseurantalot ovat uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia tiloja 

Monella pienellä paikkakunnalla nuorisoseurantalot ovat kunnan ainoita yhteisiä kokoontumistiloja. Kunnan omat tilat saattavat olla varsinkin ilta-aikaan täyteen buukattuja, ja varsinkin kuntien karsiessa julkisia tilojaan, seurantalojen merkitys kasvaa. Talot ovat niitä ylläpitävien yhdistysten omistuksessa, ja yhdistykset pyörivät pääsääntöisesti täysin vapaaehtoisvoimin. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset laittavat vuositasolla tuhansia tunteja omaa vapaa-aikaansa niin yhdistyksen kuin omistamiensa talojen pyörittämiseen.

Korjausavustusten turvin näitä harrastus- ja kokoontumispaikkoja voidaan pitää yllä varsin huokeasti. Tuki korjaukseen palautuu moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun talot pysyvät käyttökelpoisina ja korjaukset myös osaltaan tukevat talojen energiatehokkuutta. Pelkästään paikallisten nuorisoseurojen hakemat korjausavustukset olivat vuonna 2022 yhteenlaskettuna noin 1,7 miljoonaa euroa, kun avustuksia pystyttiin jakamaan nuorisoseuroille noin 475 000 euroa. Kaikkien seurantaloyhteisöjen hakemat avustukset olivat monia miljoonia euroja. 

Ristiriita hallitusohjelman kirjausten kanssa 

Valtava leikkaus seurantalojen ylläpitämiseen on myös ristiriitainen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu kaikkien suomalaisten liikkumisen, nuorten hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen sekä vastaaminen mielenterveyden haasteisiin. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta vastaa kaikkiin edellä mainittuihin hallitusohjelmakirjauksiin. Lisäksi paikallisten yhdistysten valtava panostus kansalaisyhteiskuntaan taloja ylläpitämällä ja harrastustoimintaa järjestämällä saa peruuttamattoman kolauksen, mikäli maamme hallituksen viesti on se, että aktiivista kansalaisuutta ei arvosteta.

Edullisella, matalan kynnyksen toiminnalla, jossa osallisuuden kokemus vahvistuu, voidaan jatkossakin vastata yhteiskuntamme haasteisiin. Monet viimeisimmistä nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista tuovat hengailu- ja harrastuspaikkojen merkityksen esiin. Myös eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.

Vetoamme maamme hallitukseen, että seurantalojen korjausavustuksen määrärahaleikkausta arvioidaan vielä uudelleen. Vahinko voi olla täysin peruuttamaton, ja kerrannaisvaikutukset säästöstä koituvaa hyötyä huomattavasti suuremmat. 

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450. 

Nuorisoseurat jakaa ensi vuonna uusia tunnustuksia – ehdota palkittavia

Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Vuosikymmeniä jatkunut perinne muuttuu vuonna 2024, kun nykyisten kuuden palkintokategorian lisäksi jaetaan kaksi uutta tunnustusta. 

Vuoden Nuoreksi Nuorisoseuralaiseksi voidaan valita nuori (alle 29-vuotias) henkilö, joka on toiminut nuorisoseurajärjestössä erityiden ansiokkaasti ja tuloksellisesti paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.  

Vuoden vastuullisuusteko jaetaan vuoden 2023 aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.  Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura tai esimerkiksi yksittäinen harrastusryhmä. 

Palkintokategorioina jatkavat edelleen: 

• Vuoden Nuorisoseura 
• Vuoden Nuorisoseuralainen 
• Vuoden Ohjaajat 
• Vuoden Hermanni/Hermanska 
• Vuoden Tanssiteko 
• Vuoden Teatteriteko 

Ehdota palkittavia 12.11. mennessä

Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – verkkosivun kautta. Ehdotukset on lähetettävä viimeistään 12.11.2023.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden aikana.

Vuoden Tanssiteko ja Vuoden Ohjaajat palkitaan Folklandia -risteilyllä, Vuoden Nuorisoseura, Vuoden Nuorisoseuralainen sekä uudet palkinnot Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko palkitaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa. 

Edellisvuosien palkitut

Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut.

Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

Innostu ja opi uutta nuorisotyöstä Training for trainers -webinaareista

Training for trainers – webinaarisarja alkaa 26.9.2023. Kahdeksan webinaarin aikana innostutaan, opitaan ja jaetaan kokemuksia nuorisotyöstä sekä Suomessa että Belgiassa.

Sarjan ensimmäisessä webinaarissa sukelletaan kokeilukulttuurin maailmaan ja pohditaan miksi nuorten omia kokeiluja kannattaa mahdollistaa ja mitä se voi toiminnassa mukana olevilta aikuisilta vaatia. Webinaariteemaan johdattelee belgialaisen kumppanimme Formaatin henkilökunta ja vapaaehtoiset, joilta saamme vinkkejä parhaista toimintamalleista. Thinking outside the box -webinaari järjestetään tiistaina 26.9. klo 18-20 Teamsin välityksellä. Mukaan pääset tämän linkin kautta.

Webinaarisarjan aikataulu

Webinaarisarjassa on kahdeksan webinaaria, joista osallistujat saavat käytännön vinkkien lisäksi tietoa toiminnan kehittämiseksi. Webinaarit järjestetään klo 18-20, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua töiden ja opiskeluiden puitteissa.

Webinaarit pidetään englanniksi, mutta tulkkaamme tarvittaessa, joten sujuva englanninkielentaito ei ole edellytys osallistumiselle. Webinaarien alustajina toimii sekä toimihenkilöitä että vapaaehtoisia nuorisotyön organisaatioista.

Syksy 2023

• 26.9.2023 Thinking outside the box. Liity webinaariin.
• 18.10.2023 The role and image of youth work in society. Liity webinaariin.
• 31.10.2023 Inclusion in leisure time activities
• 7.12.2023 Participation

Kevät 2024

• 18.1.2024 Enthusiasm and inspiration
• 13.2.2024 Good practices: DIY packages
• 20.3.2024 Good practices: Escape rooms
• 16.4.2024 Cooperation and stakeholders

Webinaarin sisältöihin ja alustajiin voit tutustua Verkkokoulutukset-sivulla sekä osoitteessa trainingfortrainers.nuorisoseurat.fi.

Training for trainers -hanke

Training for trainers on youth culture – hanke on Erasmus+ -rahoitteinen pienimuotoinen kumppanuushanke, jonka toimenpiteinä olemme kouluttaneet nuoria kouluttajia sekä ohjaajia molemmissa organisaatioissa. Lisäksi järjestämme yhteisoppimiseen liittyvän webinaarisarjan kaikille organisaation toiminnassa mukana oleville.

Lisätietoja:
Sini Korhonen
Projektikoordinaattori / Training for trainers on youth culture
sini.korhonen@nuorisoseurat.fi
p. 050 342 2054

Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. 

Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen. 

Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. 

Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto

Luova lava -leireillä osallistujaennätys

Luova lava -leireille osallistui tänä kesänä lähes 1200 lasta ja 180 ohjaajaa. Ympäri Suomen 29 eri paikkakunnalla järjestetyt leirit saivat erinomaista palautetta osallistujilta.

Luova lava -toiminta on nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Keskiössä on osallistujien oma luovuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

Kesän aikana järjestettiin 82 leiriä, joilla tutustuttiin eri taiteen aloihin teemalla Kiehtovat kamut, omituiset otukset. Leirit päättyivät yhdessä suunniteltuihin Hetki Taiteilijana -esityksiin, joissa lapset pääsivät esiintymään yleisölle.

Tämä vuoden ennätysosallistujamäärästä 53 % oli uusia osallistujia.

Leirit keräsivät kiitettävää palautetta

Palautekyselyyn vastanneista leiriläisistä 60 % antaisi leirille erinomaisen ja 32 % kiitettävän arvosanan. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että leirillä oli kivaa tekemistä. Leirin päättävä yhteinen esitys nousi vahvasti esiin avoimissa vastauksissa. Myös leirien hyvä tunnelma oli jäänyt lapsille mieleen.

”Tosi paljon mukavia leikkejä, pelejä, improvisaatioharjoituksia. Oli myös paljon kavereita, mutta leirin kohokohta on tietysti esitys.”

”Sai tehdä yhdessä hauskoja asioita. Opin uusia asioita. Tutustuin muihin.”

”Tykkäsin tehdä koruja ja olla mukana asioissa ja oli kivaa, kun muut olivat ystävällisiä minua kohtaan.”

Leireille osallistuneet kokivat, että he saivat tarvittaessa apua ja he saivat tehdä itselleen tärkeitä asioita. 96 % vastaajista koki saaneensa olla leirillä oma itsensä ja 93 % koki kuuluneensa porukkaan.

”Sai olla oma itsensä, ja oli hyvä ryhmä!”

”Tykkäsin saada kavereita.”

Ohjaajille leirityö on ollut palkitsevaa

Leireillä työskenteli kesän aikana lähes 180 ohjaajaa, joista 40 % oli alle 18-vuotiaita. Ohjaajien rooli Luova lava -toiminnassa on toimia ensisijaisesti mielikuvituksen herättelijänä ja mahdollisuuksien luojana, jotta lasten omat ideat pääsevät esille. 91 % leiriläisistä koki, että heidän ideoitaan kuunneltiin ja 78 % oli sitä mieltä, että ohjaajat olivat mukavia ja reiluja.

Ohjaajien palautekyselyn vastauksissa leirien parhaina asioina korostui lasten ohjaaminen ja heidän kohtaamisensa leikkien sekä keskustelujen yhteydessä. Myös oman luovuuden käyttäminen ja leiriläisten luovuuden näkeminen nähtiin kivoina asioina.

”Ohjaajana oli vallan mainiota, suunnittelu ja vastuussa oleminen antoivat minulle itsevarmuutta ja itseluottamusta.”

”Lasten riemun, onnistumisten ja yhteisöllisyyden näkeminen sekä lasten luovuuden tukeminen ja kanavoiminen oli parasta.”

Luova lava -toiminta jatkuu ympäri vuoden

Luova lava -toimintaan kuuluu leirien lisäksi kerhoja ja työpajoja, joita järjestetään ympäri vuoden. Kaiken toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastus- ja taidetoimintaa, jossa osallistujan oma aktiivisuus on keskeistä.

Kesän Luova lava -leirejä järjestetään taas ensi vuonna eri puolilla Suomea. Osassa nuorisoseuroista leirejä on tarjolla jo koulujen syyslomaviikoilla. Ilmoittautuminen kesäleireille alkaa keväällä 2024.

Luova lava -toiminnan ajankohtaiset tapahtumat löytyvät Tapahtumakalenterista.

Nuorisoseurat-verkkolehden uusin numero on julkaistu

Vuoden 2023 Nuorisoseurat-verkkolehden kolmas numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi. Syksyn numerossa päästään kurkistamaan nuorisoseurojen monipuoliseen toimintaan ja ajankohtaisiin tapahtumiin.

Näköalapaikalla -palstalla pitkän linjan kulttuurisen nuorisotyön toimija, Taideyliopiston tutkimusinstituutti Satu Olkkonen pohtii taideharrastusten merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin. ”Miten kasvamista yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi tuetaan olematta yksinäinen ratsastaja tai maailman napa? Yhtä tärkeää on, miten oppia olemaan maailmassa vetäytymättä siitä? Näihin aikamme planetaarisiin joko tai -kysymyksiin vastaus voi hyvinkin olla harrastus.”

Harrastamiseen syvennytään tällä kertaa ohjaajien näkökulmasta, kun ohjaajien peruskoulutuksen Knopin läpikäyneet nuoret kertovat kokemuksiaan. Miten koulutus on muuttanut Sohvi Vanhatalon ja Morgan Lindströmin näkemyksiä harrastamisesta?

Nuorisoseurojen vetämistä hankkeista kuullaan kahden artikkelin verran. Kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen kävivät opintovierailulla Portugalissa Rural Youth Culture -hankkeen tiimoilta. Kirjoituksessa he kertovat, mitä ajatuksia matka herätti liittyen nuorten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuri- ja taideharrastusten pariin maaseudulla tai haja-asutusalueella.

Toisessa hankeartikkelissa opitaan miten Etelä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamistaitoja paikallisissa nuorten osallisuushankkeissa.

Tapahtumien puolelta esittelyssä on syys-lokakuun vaihteessa vietettävän Tanssimanian runsas ohjelma. 30-vuotisjuhlavuottaan juhlistava tapahtuma esittelee kansantanssin ja -musiikin uusimmat tuulet ja teokset konserteissa eri puolilla Tampereen keskustaa.

Näiden lisäksi lehdestä löytyy ennakkotietoa ensi vuoden Folklandiasta sekä Nuori Kulttuuri On Air -festivaalista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia, pohdintaa kesäteatterin tilasta sekä paljon muuta!

Verkkojulkaisun lisäksi lehdestä on tehty PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi.

Hyviä lukuhetkiä!

Nuorisoseurat-lehti on ikkuna nuorisoseuralaisten elämään. Se sukeltaa nuorisoseuralaisten arkeen eri puolilla maatamme, esittelee erilaisia harrastusmuotoja, ottaa kantaa ja tuo esiin järjestön strategian, kolmivuotisohjelman ja arvot. Lehtemme kertoo myös, mitä nuorisoseuroissa tapahtuu. Verkkolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.