Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Palkintokategorioita on kahdeksan:
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.
Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa.
Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.
Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura
Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi
Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä
Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko
Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle
Mitkä asiat lisäävät yhteenkuuluvuutta yhteisöissämme? Mikä pitää yllä turvallisuutta ja hyvinvointia nuorisoseuratoiminnassa ja tapahtumissamme?
Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään perjantaina 4.10. klo 15-17 Kansallinen dialogi, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko Allianssi-talolla (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki) tai etänä striimin välityksellä: https://rebrand.ly/mika-tuo-yhteen
Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Keskusteluiden tarkoituksena on saada tietoa osallistujien kokemuksista ja sitä kautta ymmärrystä ja ajankohtaista tietoa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Syksyn Kansallisten dialogien teemana on ”Mikä tuo meidät yhteen?”. Tavoitteena on ymmärtää paremmin Suomessa asuvien ihmisten moninaisia kokemuksia siitä, mikä tuo meitä yhteen. Hyvin toimiva yhteiskunta tarvitsee ihmisiä yhdistäviä sidoksia, jotta kaikille löytyy paikkansa ja voimme ratkoa yhteisiä ongelmiamme.
Kaikista käydyistä keskusteluista tehdään yhteenveto, joka julkaistaan keskustelukierroksen jälkeen. Kerätty tieto kootaan kaikkien hyödynnettäväksi, ja se toimitetaan valtion ja kuntien käyttöön.
Mikä viestinnässämme toimii ja onko jotain, mitä meidän pitäisi tehdä toisin? Entä minkälaista sisältöä haluaisit nähdä somekanavillamme, verkkosivuillemme tai Nuorisoseurat-lehdessä? Kerro meille ajatuksiasi Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisesta viestinnästä vastaamalla viestintäkyselyyn!
Selvitämme kyselyn avulla Nuorisoseurojen viestinnän toimivuutta ja kehittämiskohteita. Vastaukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla luomme mm. tulevan vuoden viestintäsuunnitelman, joka ohjaa viestinnän tekemistä käytännössä.
Vastaajien kesken arvotaan 3 yllätyspalkintoa. Arvontaan osallistuvien yhteystietoja ei voida yhdistää kyselyvastauksiin.
Nuoret Vaikuttajat ovat suunnitelleet Ylen ja Erätaukosäätiön järjestämille Hyvin Sanottu -festivaaleille Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut erätauko ja pop up-muotoisena.
“Kaikki äänet kuulluksi – Alakulttuurien näkyminen taide- ja kulttuuriharrastamisessa” -teeman alla järjestettävät keskustelut toteutetaan 27. ja 28.9. Lahden Sibeliustalolla. Suljettu erätaukokeskustelu järjestetään perjantaina 27.9. klo 13.00 ja kaikille avoin pop up -keskustelu lauantaina 28.9. klo 15.30. Pop up-keskusteluun myös yleisö voi halutessaan osallistua.
Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien ja mentorien ryhmästä Jasmin Salmi, Sara Sorri, Elenoor Van Der Weij ja Anton Linja. Keskustelua fasilitoi Sara Sorri. Keskusteluihin on kutsuttu Dynamo-hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif, toimittaja, DJ, vaikuttaja ja juontaja Renaz Ebrahimi, rap-artisti Chokko, Mariia Niemi Yläkulttuuri ry:stä, Nuorisoseurojen harrastamisen toimialajohtaja Riina Kylmälahti, harrastaja Kathrine Ulich, Nuori Taiteen koordinaattori Mari Valtonen, äidinkielenopettaja ja Lahden kaupunginhallituksen jäsen Teresa Rautapää (kok.) sekä Playhouse-Collective.
”Tulevan keskustelujen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millä kaikilla tavoilla alakulttuuri nähdään kulttuurisessa nuorisotyössä ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen maailmassa”, työryhmä kertoo.
Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.
Keskustelukulttuurin parhaita puolia ovat ne asiat, joita suomalaiset pitävät sen osalta tärkeinä: esimerkiksi kuunteleminen, keskustelukumppanin arvostaminen ja keskusteluun keskittyminen. Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla lisätään rohkeutta osallistua keskusteluihin, syvennetään ymmärrystä ja vahvistetaan kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä.
Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman aikana Lahdessa käydään yli 70 keskustelua erilaisista aiheista. Pop up -keskusteluihin pääsevät osallistumaan kaikki festarikävijät kysymällä ja kommentoimalla pyytämällä puheenvuoroa keskustelun vetäjältä. Jokaisessa pop up -keskustelussa on mukana joukko kutsuttuja esikeskustelijoita. Pop up -keskusteluihin saa tulla ja niistä saa poistua oman mielensä mukaan.
Luottamuksellisissa keskusteluissa syvennytään suljettujen ovien takana nimensä mukaisesti luottamusta ja turvallisuutta vaativiin aiheisiin. Hyvin sanotun kumppanit järjestävät luottamukselliset keskustelut ja ovat kutsuneet osan keskustelijoista mukaan ennakkoon.
Tervetuloa yhteiseen keskusteluun 27.-28.9.!
Toista kertaa tehty Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset (KULHA) -selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että kulttuuriharrastamisella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Selvityksen toteuttivat Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Taiteen perusopetusliitto (TPO-liitto) yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Selvityksiin vastasi yhteensä lähes 3500 eri-ikäistä kulttuurinharrastajaa.
Yksinäisyys on valtava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä suomalaisia. KULHA-selvitysten mukaan haasteeseen voidaan vastata kulttuurin harrastamisella. Jopa 98 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. TPO-liiton vastaajista 97 % koki saavansa myös arvostusta harrastustoiminnassaan. Vastaava luku oli Kansalaisfoorumin vastaajissa lähes 94 %. ”Teatterin harrastaminen on voimaannuttavaa. — Saa kokea olevansa täysin hyväksytty sellaisena kuin on ja saa kokea elämää tunteineen erilaisten ihmisten kanssa.”
Kulttuuriharrastaminen vahvistaa selvityksen mukaan selvästi myös oppimismyönteisyyttä ja lisää oppimisen nälkää. TPO-liiton yli 98 % ja Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki oppimisen iloa. Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki harrastuksen lisänneen halua oppia lisää. TPO-liitossa vastaavaa koki 98 %. ”Olen oppinut ja kehittynyt hyvin monissa taidoissa. Erityisesti rohkeuteni ja itsevarmuuteni on kasvanut.”
Järjestöissä ja taiteen perusopetuksessa lähes 250 000 eri-ikäistä ihmistä eri puolilla Suomea tanssii, musisoi ja harrastaa visuaalisia taiteita, sanataidetta, teatteria ja sirkusta yhdessä. Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliitto ry:n sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n kanssa.
Taiteen perusopetusliiton kumppaneina selvityksessä olivat jäsenjärjestöt Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL ry, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kuvataidekoulujen liitto ry, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, Suomen sanataideopetuksen seura ry ja Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry.
Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys ja mittaristo
Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi
hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, puh. 040 738 9885
Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
viivi.seirala@artsedu.fi, puh. 045 310 7702
Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 on valtakunnallinen nuorten taidefestivaali, joka tuo yhteen nuoria taideharrastajia eri puolilta Suomea. Tapahtuma järjestetään seitsemässä eri kaupungissa keväällä 2025: Äänekoski 12.4., Oulu 23.4., Kaarina 10.5., Tornio 10.5., Kokkola 16.5., Kuopio 17.5. ja Savonlinna 17.5. Vuoden 2025 Nuori Kulttuuri LIVE lähetetään Äänekosken Painotalolta.
Nuori Kulttuuri Festivaali pähkinänkuoressa:
– Festivaalikaupunkien tapahtumat heijastavat hienosti suomalaisen taidekentän moninaisuutta nimenomaan nuorten näkökulmasta, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualajohtaja Pasi Saarinen.
Vuodesta 2025 alkaen Nuori Kulttuurin tapahtumat kulkevat vuosittain nimellä Nuori Kulttuuri Festivaali. Vuosina 2020–2024 tapahtuman nimi on ollut vaihtuva. Toistuvalla tapahtuman nimellä on haluttu selkeyttää tapahtumien viestintää ja lisätä tunnettuutta yhden nimen alla. Festivaalin sisällöt vaihtuvat vuosittain ja tapahtuma jatkuu monitaiteisena myös tulevaisuudessa.
– Olemme Nuori Kulttuurilla tehneet usean vuoden ajan kehitystyötä, joka on vienyt toimintaa kohti tulevaisuutta. Tulevan kauden osalta näyttää siltä, että joukkoistettu nuorisolähtöinen tapahtumatuotanto, joka ei pelkää monitaiteisuutta, digitaalisuutta eikä kansainvälisyyttä, konkretisoituu kaikkien aikojen monitaidefestivaaliksi, jatkaa Saarinen.
Nuori Kulttuuri -toiminta on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.
Ilmoittautuminen Suomen Nuorisoseurojen tärkeimpään tapahtumaan Nuorisoseurakokoukseen päättyy tämän viikon sunnuntaina 15.9. Joka kolmas vuosi järjestettävä Nuorisoseurakokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä.
Nuorisoseurakokouksessa tehdään järjestön tärkeimmät päätökset, jotka vaikuttavat jokaiseen nuorisoseuralaiseen.
Kokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027, jossa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)
Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.
Nuorisoseurakokouksen oheisohjelma tarjoaa mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, graafikkopalveluun, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.
Tapahtuma kerää yhteen nuorisoseuralaisia eri puolilta Suomea, joten ohjelmassa on myös yhteisiä illanviettoja, joissa pääsee tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Nuorisoseurakokous onkin loistava tilaisuus kuulla muiden seurojen kuulumisia, kysyä vinkkejä ja saada neuvoja.
Tutustu koko ohjelmaan Nuorisoseurakokouksen sivuilla.
Lisätietoja antaa järjestö- ja jäsenpalveluiden johtaja Hannu Ala-Sankola: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 842 838.
Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään jälleen 7.-8.9.2024. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.
Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Viikonloppu onkin loistava tilaisuus kutsua lähialueen asukkaat käymään talolle avoimien ovien tai muun tapahtuman yhteydessä.
Sadat nuorisoseurantalot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Monella paikkakunnalla talo toimii nuorisoseuratoiminnan ytimenä – turvallisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä tutun yhteisön ympäröimänä. Oman alueen nuorisoseurantalon tärkeydestä kertoo se, että moni haluaa yhä rakentaa uuden talon esim. palossa tuhoutuneen tilalle.
Nuorisoseurantaloja ylläpidetään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin. Suurin osa taloista on puurakenteisia ja useita vuosikymmeniä vanhoja, joten niistä huolehtiminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Moni nuorisoseurantaloista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja jo siitä syystä säilyttämisen arvoisia.
Kiitos sinulle, joka varmistat, että talon ovet ovat iltaisin lukossa, sinulle, joka haet rahoitusta kattoremonttiin, sinulle, joka osallistut syystalkoisiin – kaikille teille, jotka olette nuorisoseurantalojen puolella! Ilman nuorisoseurantaloja monelta puuttuisi turvallinen paikka olla ja harrastaa.
Lue seurantalotoimijoille tarjoamastamme tuesta
Tutustu seurantaloihin Seurantalot.fi-palvelussa
Lataa ja tulosta turvallisemman tilan periaatteet nuorisoseurantalolle
Varmista oman maakuntasi ja jäsenseurasi ääni päätöksenteossa ja lähde ehdolle Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon! Uusi valtuusto seuraaville kolmelle vuodelle valitaan Nuorisoseurakokouksessa 4.-6.10.
Valtuusto on joukko nuorisoseuralaisia, jotka tekevät muiden puolesta päätöksiä järjestön toiminnasta ja taloudesta. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Kahdesti vuodessa kokoontuva valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan.
Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä eri puolilta Suomea. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä. Edustajien määrän voi tarkistaa täältä.
Valtuuston kokoonpanosta 1/3 täytyy olla alle 29-vuotiaita.
Ehdotuksen uudesta valtuuston jäsenestä tekee virallisesti Suomen Nuorisoseurojen jäsenseura. Jos haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jos haluat ehdottaa jotakuta muuta, kysy ehdokkaalta, onko hän käytettävissä.
Ehdotukset tulee jättää verkkolomakkeen kautta.
Nuorisoseurakokouksen valmisteleva vaalivaliokunta kokoaa kaikkia jäsenseurojen tekemät ehdotukset ja tekee Nuorisoseurakokoukselle esityksen valtuuston kokoonpanosta. Viikkoa ennen kokousta ehdotukset julkaistaan Nuorisoseurakokouksen sivuilla.
Lopullisen päätöksen uusista valtuutetuista tekee Nuorisoseurakokous.
Lisätietoja antaa järjestö- ja jäsenpalveluiden johtaja Hannu Ala-Sankola: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 842 838.