Ramppikuume – valtakunnalliset nuorisoteatteatteripäivät järjestetään jälleen 25.–27.4.2025. Tällä kertaa tapahtumapaikkana on Mikkeli ja Suomen Nuoriso-opiston kampus. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman omaa esitystä, joten nyt on loistava tilaisuus hypätä mukaan teatterin maailmaan matalalla kynnyksellä.
Ramppikuumeessa koet viikonlopun verran yhteisöllisyyttä, elämyksiä ja huippuluokan koulutuspajoja, jotka tarjoavat tekemistä ja oppia kaiken tasoisille osallistujille. Pajavalikoimassa on muun muassa kameranäyttelemistä, nukketeatteria, näyttämölle kirjoittamista ja ohjaajantyötä – tutustu koulutuspajoihin tarkemmin täällä: Koulutuspajat – Ramppikuume
Osallistujat saavat koko tapahtuman ajaksi majoituksen, ruokailut, koulutuspajat sekä vapaa pääsyn kaikkiin esityksiin. Tule yksin, kaverin kanssa tai koko ryhmän voimin – tärkeintä on innostus teatteriin!
Ramppikuumeeseen voit ilmoittautua sekä henkilönä että ryhmänä. Ilmoittautuminen on auki 30.3. asti.
Hei sinä 15-17-vuotias nuori - tule meille kesätöihin!
Tarjoamme mielenkiintoisen kesätyön kesäreportterina Nuorisoseurat Keski-Suomen aluetoimistolla ja keskisuomalaisissa paikallisseuroissa ajalla 5.-18.6.2025.
Työtehtäviin kuuluu uutisointia ja raportointia nuorisoseurojen kesätapahtumista verkkosivuilla ja some-kanavissa. Lisäksi pääset osallistumaan monenlaisiin kesätoimintoihin, kuten leirille, tapahtumiin, kesäteatteriharjoituksiin jne.
Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa yhdistys työllistää nuoren, ja OP Keski-Suomi maksaa yhdistykselle nuoren 2 viikon palkan. Lue lisää kampanjasta: www.op.fi/keski-suomi/kesaduuni
Suomen Nuorisoseurat ja sen Keski-Suomen aluetoimisto palkitsi alueensa aktiivisia järjestötoimijoita Jyväskylässä 19.2.2025. Vuoden Nuorisoseuraksi nimettiin Kuusan Nuorisoseura Ry Laukaasta. Vuoden Nuorisoseuralaiseksi nimettiin Henna Ruukki Lanneveden Nuorisoseura Sampo Ry. Vuoden ohjaaja on Rebekka Laihonen Teatteriyhdistys Kontrasti ry.
VUODEN NUORISOSEURA – Kuusan Nuorisoseura ry / Laukaa
Myönnetään tunnustuksena aktiivisesta ja vaikuttavasta toiminnasta nuorten, kulttuurin ja yhteisöllisyyden hyväksi.
Keski-Suomen vuoden Nuorisoseura, Kuusan Nuorisoseura ry edistää osallisuutta, hyvinvointia ja harrastamisen iloa, tarjoten turvallisen ja innostavan ympäristön kaikille jäsenilleen sekä laajalle keskisuomalaiselle teatterin, yhteisöllisen toiminnan ja pakohuoneiden yleisölle ja ystäville.
Yhteisönne vahva sitoutuminen kulttuuritoimintaan sekä Nuorisoseuratoiminnan arvoihin –osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen – tekee teistä esimerkillisentoimijan ja merkittävän paikallisyhteisön rakentajan.
Kiitos arvokkaasta työstänne ja sitoutumisestanne parempaan tulevaisuuteen!
VUODEN NUORISOSEURALAINEN – Henna Ruukki Lanneveden Sampo Nuorisoseura
Myönnetään tunnustuksena sitoutumisesta ja aktiivisesta toiminnasta nuorisoseurayhteisön hyväksi.
Puheenjohtajana hän on omistautuneesti johtanut paikallisyhdistystä Keski-Suomessa, edistänyt yhteisöllisyyttä ja innostanut muita mukaan toimintaan. Hän on tärkeä vaikuttaja, joka on omallaesimerkillään vahvistanut nuorten osallisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja paikallisyhteisön elinvoimaisuutta.
Henna Ruukki on rautaisella ja rauhallisella otteella pitänyt huolta Lanneveden Sampo-Nuorisoseuran toiminnasta. Puheenjohtajana hän on uskaltanut tarttua uusiin ideoihin, vanhojatraditioita unohtamatta. Lanneveden Sampolan toiminta on osallistavaa ja yhteisöllistä, vastuut jaetaan ja tekemisen meininki välittyy.
Kiitos arvokkaasta työstä ja sitoutumisesta Nuorisoseuratoiminnan arvoihin – osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen!
Vuoden ohjaaja – Rebekka Laihonen, Teatteriyhdistys Kontrasti
Myönnetään tunnustuksena omistautuneesta ja merkityksellisestä ohjaustyöstä. Rebekka Laihosen toiminta usean nuorisoseurojen riveissä ei ole jäänyt huomaamatta. Rebekka on viime vuosina vaikuttanut niin Knoppi-ohjaajakoulutuksessa, Nuori Kulttuurin juontajana, ohjaajana ja hallituksen jäsenenä kahdessa teatteriseurassa, sekä nuorena vaikuttajana ottaen jatkuvasti enemmän vastuuta toisten ohjaamisesta taiteellisessa ja vaikuttamistyössä. Esimerkillään Rebekka innostaa myös muita toimijoita aktiivisen ja omaehtoisen toiminnan pariin.
Ohjaajana hän on innostava esikuva ja mahdollistanut nuorille osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia. Hänen toiminta tukee yhteisöllisyyttä, luovuutta ja harrastamisen iloa, vahvistaen samalla nuorten hyvinvointia ja osallisuutta.
Osaavat ohjaajat ovat Nuorisoseurayhteisön sydän – kiitos arvokkaasta työstä ja sitoutumisesta yhteiseen hyvään!
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestettiin 10.–11.1.2025. Lähes loppuunmyydyllä risteilyllä oli mukana ennätyksellisen suuri 113 artistin esiintyjäkattaus. Suomen Nuorisoseurojen ja 42 taustajärjestäjän yhteistyössä toteuttama tapahtuma kokosi Baltic Princess -laivalle lähes 2000 ihmistä.
Festivaalilla nähtiin niin kansanmusiikin ja kansantanssin eturivin artisteja kuin ruohonjuuritason folk-harrastajia. Kansainvälisinä vieraina ihastuttivat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection –kvartetti sekä Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän.
– Kansanmusiikki- ja -tanssi osoittivat jälleen kerran elinvoimaisuutensa. Folklandian esiintymislavoille nousivat sekä alan huippuammattilaiset että eri-ikäiset perinteen harrastajat. Lähestulkoon loppuunmyyty Folklandia siivittää koko alaa kohti Me yhdessä -teemavuotta ja vuoden päästä koittavaa Folklandian 30-vuotisjuhlaristeilyä, Suomen Nuorisoseurojen tanssin tapahtumien johtaja Jukka Heinämäki iloitsee.
Folklandialla kisattiin jälleen myös Tikkuristin SM-kilpailussa, jossa testattiin osallistujien tanssitaitoa nopeutuvaa musiikkia vastaan. Voiton vei jo neljättä kertaa 22-vuotias Jessica Westerholm Kirkkonummelta. Toiselle sijalle tuli 19-vuotias Iines Rämä Hyvinkäältä ja kolmanneksi 20-vuotias Eerika Henttinen Turusta.
Folklandialla järjestettiin lisäksi Eläköön Folk! -gaala, missä jaettiin alan merkittävimmät tunnustukset kansanmusiikin ja kansantanssin tekijöille. Tunnuksia myönnettiin sarjoissa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja.
Seuraavan kerran Folklandia järjestetään 9.-10.1.2026.
Vuoden Nuorisoseura 2025 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
”Harmonikka tavoittaa suhteessa alueen väkipohjaan valtavan harrastajoukon ja on saanut Lappeenrannan pohjoisosassa aikaan kansantanssivillityksen. Korvenkylässä harrastetaan miltei 10 ryhmässä kansantanssia, mukaanlukien Tempo Tenaviin- ja FolkJam -toiminta. Alkeita opetetaan myös aikuisille. Ryhmä toimii vapaaehtoispohjalta ja seuran jäsenet tekevät sen lisäksi paljon talkoita muualla.
Harmonikassa jokainen harrastaja kohdataan omista lähtökohdistaan käsin. Harrastaminen ei ole vain kansantanssia, vaan lisäksi seura järjestää mm. Luova lava -leirejä sekä osallistuu aktiivisesti järjestön eri tapahtumiin.”
Nuorisoseura Harmonikan harrastajia ja ohjaajia. Kuva Jani Hotakainen.
”Pukkilan Nuorisoseura täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Seurassa on ollut toimintaa koko tämän taipaleen ajan ja se on vuosikymmenten ajan ollut monipuolista ja osallistavaa. On ollut niin kuoroa, liikuntaa, näytelmiä, kansantanssia kuin bingoakin. Nykytoimintaan kuuluu läheisesti kesäteatteri, nuorisotilatoiminta, yhteiset retket sekä tapahtumat muiden toimijoiden kanssa. Liikuntaa harrastetaan seurassa monipuolisesti (mm. lentopallo, uinti, pingis ja perheliikunta).
Nuorisoseurassamme yhteisöllisyys näkyy eri ikäisten yhdessä tekemisenä ja harrastamisena. Niin kokouksiin kuin talkoisiin osallistuu väkeä vauvasta vaariin. Toiminnassamme luodaan yhteisiä kokemuksia ja iloisia elämyksiä kaikille kuntalaisillemme läheisessä ja sujuvassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme järjestäneet esim. Laskiaistapahtuman, Elävän joulukalenterin, Kuutamotapahtuman ja seksuaalikasvatusillan. Nuorisoseura on alkuun paneva roottori monessa yhteisessä tapahtumassa.
Yhteisöllisyyttä kylään ja kuntaan tuo keskellä kirkonkylää seisova nuorisoseurantalomme Toimela, jonne monet eri toimijat kokoontuvat harrastamaan ja kohtaamaan. Nuorisoseurassa tehdään pyyteetöntä talkootyötä toiminnan ja rakkaan nuorisoseuratalomme eteen. Kesäteatteritoimintamme on kesän yhdessä tekemistä parhaimmillaan – se vaatii niin parkkiohjaajia, lipunmyyjiä, kahvinkeittäjiä kuin ahkeran näytelmäporukankin. Meillä on tosi hauskaa yhdessä!”
Pukkilan Nuorisoseuran aktiiveja seurantalo Toimelan edessä.
”Jyväskylän seudun Nuorisoseura toimii ihmisten yhdistäjänä, kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Toiminta perustuu aktiivisten toimijoiden luovuuteen, yhdessä tekemiseen, avoimuuteen uusille ideoille, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä siihen, että toimijoilla on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa.
Aktiivinen seurantalo Keljon Tapiola tarjoaa paikan monipuolisille tapahtumille, juhlille, päivätansseille ja bingolle. Kuka vain voi osallistua ja tulla tekemään tapahtumia yhdessä. Nuorisoseurastamme on lähtöisin myös monenlaisia muita projekteja, esimerkiksi täysin nuorten idean pohjalta ponnistanut podcast PorinaPodi.
Seurassamme toimivien ohjaajien ansiosta nuorisoseurantalolla kerhot pyörivät kaikenikäisille, ja lapset saavat toteuttaa itseään ja osallistua monitaidetoimintaan. Ohjaajien on mahdollista vaikuttaa toimintaansa ja heitä kuullaan ja autetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme yhdessä tekevä, toimintaa toteuttava luova seura, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista, tehdä ja vaikuttaa.”
”Tahdittomat on jo pitkään tehnyt aktiivista työtä kansantanssin harrastamisen eteen erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä vuonna he ovat tehneet uusia aluevaltauksia perustamalla kansanmusaryhmän ja matalan kynnyksen höntsatanhut. Heidän viestinnässään näkyy hienosti Nuorisoseurojen jutut, esimerkiksi Nuorisoseuraviikko oli huomioitu tarjoamalla avoimia harjoitusmahdollisuuksia. Heiltä oli myös edustus pohjoismaisessa Nordlek-tapahtumassa ja ryhmät näkyvät hyvin myös paikallisissa tilaisuuksissa.
Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä ja ryhmissä toimitaan hyvällä meiningillä.”
Nuorisoseura Tahdittoman harrastajia ja aktiiveja. Kuva Sini Mäenpää.
Kannusta suosikkiasi sosiaalisessa mediassa
Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Vuoden Nuorisoseura-tunnustuksella Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2025.
Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri se seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle.
Hankkeessa etelä-savolaisissa kunnissa toteutetaan Dynamo-tuotantoprosessi, jossa nuoret tuottavat omanäköisen tapahtuman asuinkuntaansa. Tällä hetkellä Dynamolaiset kokoavat nuorten tuottajaryhmiä Juvalta, Savonlinnasta ja Pieksämäeltä.
Julius Piironen
Mikkelissä asuvan Juliuksen päävastuuna on Savonlinnan tuottajaryhmä. ”Entisenä savonlinnalaisena ja ”Taikkarin” (Savonlinnan Taidelukio) kasvattina mieltäni lämmittää päästä työskentelemään itselleni tutussa ja tärkeässä ympäristössä hyvän asian puolesta.”
Julius on koulutukseen yhteisöpedagogi ja muusikko. Aiemmin hän on työskennellyt työllistymisen ja kuntoutumisen valmennuspalveluita tuottaneessa yhdistyksessä sekä etsivässä nuorisotyössä. ”Erilaiset ja erikokoiset tapahtumat ovat tulleet tutuksi esiintyjän näkökulmasta aina ulkoilmafestareista yksityistilaisuuksiin ja bändien itsensä järjestämiin punk-iltoihin”, hän kertoo.
Marika Rämänen
Kangasniemeläinen Marika on puolestaan alanvaihtaja, joka on siirtynyt ravintola-alalta nuorisoalalle. ”Viimeisin työkokemuksena ennen Dynamoon siirtymistä on koulunuorisotyöhön painottuvan erityisnuorisotyön puolelta. Lisäksi olen toteuttanut monenlaisia nuorten tapahtumia.”
Vapaa-ajallaan Marika tykkää liikkua luonnossa, lasketella, matkustaa, laulaa karaokea sekä kuluttaa ahkerasti kulttuuria.
”Meillä on Dynamolla kasassa sellainen tehotiimi, että saadaan varmasti hienoja juttuja aikaiseksi. Yhteinen huumori on porukan kantava voima”, Marika iloisee.
Tarja Matikainen jatkaa Osallistavaa vaikuttamista -hanketta
Tarja Matikainen
Joensuun aluetoimistolla Osallistavaa vaikuttamista -hankkeessa on uutena projektityöntekijä aloittanut Tarja Matikainen. Tarja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, luovan alan moniosaaja ja toimii myös sirkuksen ja tanssin parissa.
Osallistavaa vaikuttamista hanke vahvistaa nuorten vaikutusosaamista ja nuorille itselleen mieluisan toiminnan toteuttamista heidän omalla paikkakunnallaan. Tänä syksynä tehdään yhteistyötä Hammaslahden, Koveron ja Rasivaaran alueen nuorten ja paikallisten nuorisoseurojen kanssa. Nuoret pääsevät kehittämään heidän omista toiveista ja tarpeista nousevia ideoita ja tuomaan niitä omannäköiseksi toiminnaksi omalle kylälle.
Taiteilija Anton Linja alustaa keskustelua. Nuori Kulttuurin Johanna Hurme ja Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg ihailevat. Kuva Ville Laitinen.
Millainen kaupunki Jyväskylä on harrastaa, mitä tarkoittaa saavutettava harrastus, millaisia tunteita harrastuksen lopettaminen herättää ja millaisia vaikutuksia harrastamisella on?
Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarin sali täyttyi pulinasta ja antautuneesta keskittymisestä, kun 20 paikallista harrastajaa, harrastuksen järjestäjää ja kuntapäättäjää antoi palaa yhteisen aiheen äärellä. Keskustelijoita fasilitoi neljä nuorisoseuralaista nuorta vaikuttajaa ja teemojen parissa ahkeroi lisäksi neljä nuorta taiteilijaa, joiden taiteelliset ulostulot elävöittivät myöhemmin järjestettävää paneelikeskustelua.
Keskustelu jakaantui neljän tarkemman teeman ympärille, joiden parissa työskenneltiin ensin suljetuissa erätaukokeskusteluissa ja tämän jälkeen yleisessä paneelikeskustelussa. Ensimmäisenä käsiteltiin harrastusten saavutettavuutta, minkä osallistujat totesivat olevan paremmalla tolalla kuin koskaan, mutta jonka parissa nähtiin kuitenkin olevan vielä paljon parannettavaa. Nuori vaikuttaja Venla Arosara tiivisti fasilitoimansa ryhmän puolesta, että turvallinen ja saavutettava tila koostuu fyysisestä tilasta, sosiaalisesta tilasta ja henkilökohtaisesta mielentilasta. Onnistuneen harrastuskokemuksen saavuttamiseksi kaikkien kolmen tilan tulisi olla kunnossa, jotta tavoiteltu harrastustoiminta voi toteutua, ja jotta harrastaja saa harrastuksestaan onnistumisen kokemuksia.
Toisena teemana keskustelussa käsiteltiin harrastustoiminnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä, jonka muistutettiin olevan tutkittu ja todennettu asia. Harrastustoiminta lisää mielen hyvinvointia ja tätä kautta ehkäisee mm. syrjäytymistä. Mieleenpainuvaa keskustelussa oli se, että vaikka paikalla olevat osallistujat olivat monen eri alan harrastajia, heidän kokemuksensa hyvinvoinnista ja sen aiheuttajista olivat hämmästyttävän samanlaisia. Harrastuksessa kuin harrastuksessa hyvinvointia lisääviksi elementeiksi koettiin onnistumisen kokemukset, itsensä kehittäminen, ryhmään kuuluminen ja yleinen viihtyminen. Toisaalta taas Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissia edustanut Ronja Pakkanen muistutti, että hyvinvointi on aina subjektiivinen kokemus, ja kokemus ei synny kaikilla samoista toimintatavoista tai elementeistä. Kolmas teema, harrastamisen haasteet ja lopettaminen, jatkoi mielen hyvinvointiin liittyviä ajatuksia poistamalla huolen lopettamisesta ja keskittymällä mielekkään harrastuselämän tavoitteluun. Toisinaan harrastuksia joudutaan lopettamaan ns. vääristä syistä, mutta huomionarvoista on myös se, että erilaiset harrastukset tukevat toisiaan, harrastaminen ei tarkoita ainoastaan järjestettyjä ja aikataulutettuja toimintoja ja harrastuspolkuja on kaiken ikäisillä monenlaisia.
Viimeisenä teemana keskustelussa katsottiin lähialueille ja todettiin, että Jyväskylä on todella hyvä paikka harrastaa. Vaikka kehityskohteitakin huomattiin, lopputulema oli kuitenkin se, että lapselle ja nuorelle kaupunkimme tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin tavoitteellisen kuin vapaamuotoisemman harrastustoiminnan janoajille. Paneeliin osallistunut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg kirjoitti kynä sauhuten paneelin kehittämisideoita ruutuvihkoonsa. Yleisökeskustelun ja koko tilaisuuden kiteytti Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Leena Lyytinen muistuttamalla perheiden merkityksestä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa. Lyytinen haastoi kaikki vanhemmat ja muut merkittävät aikuiset mukaan lastensa ja nuortensa harrastustoiminnan tueksi ja talkooväeksi.
Keskustelutilaisuus järjestettiin osana Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta, joka järjestää harrastepilotteja ja koulutuksia, sekä kampanjoi aktiivisesti kulttuurihyvinvointiteemoista Keski-Suomen alueella. Tilaisuus oli osa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelusarjaa, ja se löytyy taltiointina osoitteesta https://youtu.be/islcJUZIKKo.
Mitä on kulttuurihyvinvointi ja kuinka se näkyy arjessamme? Kuinka nuoremme voivat vuonna 2024 ja mitä annettavaa kulttuurilla on kamppailussa syrjäytymistä vastaan?
Vastaliike - kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan on uusi hyvinvointipodcast, joka on Nuorisoseurat Keski-Suomen Luovasti liikkuen -hanketta. Äänessä jokaisessa jaksossa ovat projektipäällikkö Marja Pylkäs ja vaihtuva asiantuntija.
Uutta sisältöä julkaistaan kuukausittain aina kuukauden viimeisenä perjantaina. Ota podcast kuunteluun Spotifyssa, ja virkistä sillä vaikkapa lenkki- tai siivousurakkaasi.
Huomioi myös joka jaksossa esitettävä kysymys, johon toivotaan vastausta juuri Sinulta!
Nuorisoseurojen sosiaalisen median kesäkiertue tulee jälleen! Kesäkiertueen tavoitteena on esitellä paikallisten nuorisoseurojen toimintaa kesä-elokuussa Suomen Nuorisoseurojen Instagram- ja Facebook-tileillä. Hakulomake kiertueelle on auki 15.6. asti.
Kesäkiertueeseen osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla, jotka julkaistaan somekanavissamme 17.6.-9.8. välisenä aikana. Julkaisun aiheena voi olla esimerkiksi:
Kesällä järjestettävä tapahtuma.
Kesäteatteriesitys.
Kiitos vapaaehtoisille, seurantalolla kävijöille tai harrastajille.
Summaus alkuvuodesta: mitä kaikkea seurassa on tehty kevätkauden aikana?
Luovasti liikkuen -hankkeen ensimmäinen pilotti on aikuisen ja taaperon yhteinen draamamatkatreeni. Treenin tarkoitus on tarjota aikuiselle ja lapselle yhteinen hyvinvointia ja jaksamista lisäävä harrastushetki, jonka aikana lapsi nauttii matkasta ja aikuinen tekee tehokkaan kuntopiirin. Ensimmäisillä kerroilla draamamatkatreeni tehdään viidakkoympäristössä, kun draamamatkatreeni valloittaa Keljon Tapiolan kesäkuussa 2024.
Draamamatkatreenien idea on syntynyt tuoreita vanhempia kuunnellessa: arjen tiimellyksessä kehonhuollolle ja lihaskunnolle ei tahdo jäädä aikaa, eikä vastaavaa konseptia ole tarjolla liikuntakeskuksissa. Draamamatkatreeniin ovat tervetulleita kaikki kuntotasoon katsomatta, ja mukaan tarvitaan vain seikkailumieltä, liikuntavaatteet, vesipullo ja oma jumppamatto. Treeniin voi osallistua oman vanhemman kanssa, tai jumpparina voi toimia täti, setä, kummi tai muu tärkeä aikuinen.
Tapiola muuttuu viidakoksi tänä kesänä kaksi kertaa ke 19.6. klo 16:00 ja ke 17.7. klo 10:00. Treenin kesto on 45 minuuttia, minkä jälkeen treenistä kerätään palaute lomakkeella ja/tai haastatellen. Palautehetkeen kuuluu oleellisena osana piknik-henkinen tarjoilu.
Draamamatkatreenit ovat osa Luovasti liikkuen -hankkeen toimintaa, ja niitä kehitetään vuosien 2024-2025 aikana. Pilotointivaiheessa osallistujat pääsevät treenaamaan veloituksetta. Lisätietoja hankkeesta Luovasti liikkuen -hankkeen sivuilta. Ensimmäiset draamamatkatreenit järjestetään yhteistyössä Jyväskylän seudun Nuorisoseuran kanssa.
Ilmoittaudu mukaan treenaamaan alla olevista linkeistä eli painamalla oikean Viidakkoseikkailun päivämäärää. Ilmoittautuminen tehdään lapsen tiedoilla, eli yksi ilmoittautuminen käsittää automaattisesti yhden lapsen ja yhden aikuisen.
