Folkoren tähtitapahtuma Folklandia oli alusta loppuun kansanmusiikin ja -tanssin juhlaa 

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestettiin 10.–11.1.2025. Lähes loppuunmyydyllä risteilyllä oli mukana ennätyksellisen suuri 113 artistin esiintyjäkattaus. Suomen Nuorisoseurojen ja 42 taustajärjestäjän yhteistyössä toteuttama tapahtuma kokosi Baltic Princess -laivalle lähes 2000 ihmistä. 

Festivaalilla nähtiin niin kansanmusiikin ja kansantanssin eturivin artisteja kuin ruohonjuuritason folk-harrastajia. Kansainvälisinä vieraina ihastuttivat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection –kvartetti sekä Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän. 

–  Kansanmusiikki- ja -tanssi osoittivat jälleen kerran elinvoimaisuutensa. Folklandian esiintymislavoille nousivat sekä alan huippuammattilaiset että eri-ikäiset perinteen harrastajat. Lähestulkoon loppuunmyyty Folklandia siivittää koko alaa kohti Me yhdessä -teemavuotta ja vuoden päästä koittavaa Folklandian 30-vuotisjuhlaristeilyä, Suomen Nuorisoseurojen tanssin tapahtumien johtaja Jukka Heinämäki iloitsee. 

Folklandialla kisattiin jälleen myös Tikkuristin SM-kilpailussa, jossa testattiin osallistujien tanssitaitoa nopeutuvaa musiikkia vastaan. Voiton vei jo neljättä kertaa 22-vuotias Jessica Westerholm Kirkkonummelta. Toiselle sijalle tuli 19-vuotias Iines Rämä Hyvinkäältä ja kolmanneksi 20-vuotias Eerika Henttinen Turusta.  

Folklandialla järjestettiin lisäksi Eläköön Folk! -gaala, missä jaettiin alan merkittävimmät tunnustukset kansanmusiikin ja kansantanssin tekijöille. Tunnuksia myönnettiin sarjoissa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja. 

Seuraavan kerran Folklandia järjestetään 9.-10.1.2026. 

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja 
Suomen Nuorisoseurat 
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Folkin eturivin artistit tähdittävät Folklandiaa 

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess –laivalla. Ennätyssuuri 113 artistin/ryhmän esiintyjäkattaus tarjoilee lähes loppuunmyydylle laivalle unohtumattomat 23 tuntia, kun folkin kiinnostavimmat nimet ja kansantanssin huiput nousevat lavoille.   

Festivaalin kotimaisina pääesiintyjinä nähdään Kimmo Pohjonen, Vilma Jää ja Jaakko Laitinen & Väärä Raha. 

Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen. 

Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten.  

Maailman paras Lapland-Balkan-musiikkiorkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha julkaisi syksyllä 2024 haltioituneen vastaanoton saaneen seitsemännen pitkäsoittonsa nimeltään Äyskäri. Hurmoksellisista keikoistaan tunnettu yhtye tuo Folklandialle uutta ja ainutlaatuista Väärä Raha -soundia.  

Muita suomalaisen kansamusiikin huippunimiä Folklandialla edustavat Ne Lintuizet, kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. 

Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.  

Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia –kollektiivin nuuttiperinteen uljas esillepano sekä Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy yli 50 tanssiryhmää. 

Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät.  

Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.

Lisätietoja 

Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja 
Suomen Nuorisoseurat 
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957 

Folklandiaa juhlitaan tänä viikonloppuna jo 27. kerran

Vuoden ensimmäinen tapahtuma Folklandia lähtee tänään käyntiin! Jo 27. kerran järjestettävä kansantanssi- ja kansamusiikkifestivaali tarjoilee 22 tunnin edestä ohjelmaa Baltic Princessillä 12.-13.1.

Suomen suurimmassa folkoren talvitapahtumassa esiintyy tänä vuonna 105 esiintyjäryhmää 6 esiintymislavalla. Liput on myyty loppuun, joten tapahtumaa päästään jälleen juhlistamaan täydellä laivalla.

Kansainvälisinä esiintyjinä nähdään valtaisaa suosiota kotimaassaan Norjassa nauttiva Gangar, ruotsalainen pelimannimusiikkia ja EDM-rytmejä sekoittava Rå sekä multi-instrumentalisti Juhan Uppin, jota pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä virolaisista kansanmuusikoista.

Suomesta mukana on runsaasti kansanmusiikin huippuartisteja ja -yhtyeitä. Lavoilla esiintyy mm. kanteletaiteilija, laulaja-lauluntekijä ja multi-instrumentalisti Maija Kauhanen, superyhtyeet Frigg ja Junna, ainutkertaisen paluukeikan vetävä legendaarinen Nypykät, vibrafonisti Panu Savolainen & JPP sekä monia muita mielettömän taitavia muusikoita.

Kansamusiikin lisäksi Folklandialla nähdään kansantanssin parhaimmistoa eri puolilta Suomea. Tapahtumassa esiintyy 45 kansantanssiryhmää, joten vauhtia ei näistä festareista todella puutu!

Folklandia nojaa vahvasti yhteistyöhön, sillä toteutamme tapahtuman 46 kansanmusiikin- ja tanssin keskeisen kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. Lisäksi festivaalia on tekemässä yli 100 vapaaehtoista, joista moni on ollut jo useammalla Folklandialla. Iso kiitos jokaiselle!

Tiedossa on kansainvälisiä ja kotimaisia huippuartisteja, ammattitason kansantanssia, vapaata jamittelua, yhteisöllisyyttä ja yllätyksiä! Livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Folklandian Instagram-tileiltä.

Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

Vuoden tanssintekijä

Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

 Vuoden tulokas

Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

Vuoden kantele -palkinto

Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

Kuva: Ville Kurki

Lisätietoja
Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

Tiedottaja Simo Ollila
045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi