Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.
31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.
Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.
Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.
Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.
Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!
Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon
Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?
Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!
Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo
Ansio- ja tunnustusmerkit ovat hyvä tapa muistaa ahkeria nuorisoseuralaisia ja kesäjuhlat oiva tilaisuus myöntää niitä.
Jos seurasi haluaa myöntää ansio- tai tunnustusmerkkejä, on niiden hakemukset tehtävä 14.6. mennessä. Ansiomerkkisivuilla pystyt tutustumaan tunnustusten myöntämisen perusteisiin sekä lataamaan hakemuksen.
Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus. Skannaa ja lähetä osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi tai lähetä postitse: Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa. Hakemuksen on oltava perillä Nuorisoseurojen toimistolla 14.6. mennessä.
Nuorisoseurakokous eli järjestömme ”eduskunta” kokoontuu 28.-30.9.2018 Joensuussa. Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä.
Kokousedustajien määrä määräytyy jäsenmäärän mukaan. Jokainen nuorisoseura voi lähettää kokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kokousedustaja kannattaa valita hyvissä ajoin! Lue lisää
Kokoukseen ilmoittaudutaan ja hankitaan osallistumispaketti. Ennakkoilmoittautuminen ja halvemmat hinnat ovat voimassa 18.3.-31.5.2018.
Hanki osallistumispaketti ennakkohintaan!Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.
Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.
Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.
”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”
Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.
”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”
Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.
Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.
Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.
”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”
Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.
Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.
Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.
Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella.
Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.
Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.
Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.
ILMOITTAUDU NYT!Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.
Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tanssiohjaaja Marika Timoselle ja kerho-ohjaaja Tatu Parviaiselle. Marika Timonen ohjaa lasten kansantanssiryhmiä Kaustisen nuorisoseurassa. Tatu Parviainen taas toimii Kuopiossa Julkulan nuorisotalon vapaaehtoisohjaajana ja kerhonvetäjänä. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 12.1.2017.
”Marika Timonen näkee paljon vaivaa kolmen ryhmän ohjaamiseen, reissujen järjestämiseen ja on koko nuorisoseuran kansantanssitoiminnan tärkeä tukipilari”, Kaustiselta kuvaillaan Marikaa. ”Marika myös tukee ja aidosti välittää kaikista tanssijoistaan!”
Marika on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä Kaustisen nuorisoseuran tanssitoiminnan eteen, ja se näkyy muun muassa siinä, että ryhmiin olisi tulijoita paljon enemmän kuin voidaan ottaa”, perustelee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt valintaa. ”Marikalla on palo saada lapsille laadukas harrastus, johon on kiva ja helppo tulla.”
Tatu Parviainen on tehnyt harrastuksestaan itselleen ammatin. Hän suoritti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opinnot oppisopimuskoulutuksella Julkulan nuorisotalolla. Tällä hetkellä hän toimii lasten ja nuorten kerho-ohjaajana, vetää ja suunnittelee lasten leirejä ja toimii esimiehenä. Tällä hetkellä hän vetää esimerkiksi roolipelikerhoa. Tatun voi usein nähdä on vapaaehtoisena erilaisissa alueen nuorisoseuratapahtumissa.
”Ensimmäistä kertaa tässä sukupolvessa Nuorisoseuroissa palkittiin kerho-ohjaaja, joka ei ohjaa tietyn harrastusalan kerhoa. Tatu osaa kuunnella nuoria, ymmärtää mitä he haluavat ja vastata heidän toiveisiin”, hallitus perusteli päätöstään. ”Ennen ohjaajia koulutettiin pitämään yleisiä nuorten kerhoja, ei tiettyjä harrastusalan kerhoja. Tämä on kuin paluu juurille.”
Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Nimityksen tavoitteena on nostaa harrastustoiminnan ohjaajan työn arvostusta nuorisoseuraliikkeessä.
Katso kaikki Vuoden ohjaajat täältä: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ansiomerkit
Nuorisoseurojen verkkokauppa on uudistunut! Uudesta Puodista saat kaiken nuorisoseuraelämään tarvittavan: tapahtumaliput, t-paidat, pipot, juomalasit, koulutukset ja leirit. Juhlistaaksemme lanseerausta saatte alennuskoodin Puotiin. Koodin löydät mobiilijäsenkortista ja se on voimassa 12.-26.1.2018. Alennus ei koske leirejä, kursseja tai koulutuksia.
Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.
Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!
Tulokset julkistetaan seuraavasti:
Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon. Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.
Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.
Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.
Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.
Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.
Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.
Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.
Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.
Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.
Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.
Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:
Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.
Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.
Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen