Jyväskylän kaupunginkirjastolla kokoonnuttiin kulttuurihyvinvoinnin ääreen

Millainen kaupunki Jyväskylä on harrastaa, mitä tarkoittaa saavutettava harrastus, millaisia tunteita harrastuksen lopettaminen herättää ja millaisia vaikutuksia harrastamisella on?

Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarin sali täyttyi pulinasta ja antautuneesta keskittymisestä, kun 20 paikallista harrastajaa, harrastuksen järjestäjää ja kuntapäättäjää antoi palaa yhteisen aiheen äärellä. Keskustelijoita fasilitoi neljä nuorisoseuralaista nuorta vaikuttajaa ja teemojen parissa ahkeroi lisäksi neljä nuorta taiteilijaa, joiden taiteelliset ulostulot elävöittivät myöhemmin järjestettävää paneelikeskustelua.

Keskustelu jakaantui neljän tarkemman teeman ympärille, joiden parissa työskenneltiin ensin suljetuissa erätaukokeskusteluissa ja tämän jälkeen yleisessä paneelikeskustelussa. Ensimmäisenä käsiteltiin harrastusten saavutettavuutta, minkä osallistujat totesivat olevan paremmalla tolalla kuin koskaan, mutta jonka parissa nähtiin kuitenkin olevan vielä paljon parannettavaa. Nuori vaikuttaja Venla Arosara tiivisti fasilitoimansa ryhmän puolesta, että turvallinen ja saavutettava tila koostuu fyysisestä tilasta, sosiaalisesta tilasta ja henkilökohtaisesta mielentilasta. Onnistuneen harrastuskokemuksen saavuttamiseksi kaikkien kolmen tilan tulisi olla kunnossa, jotta tavoiteltu harrastustoiminta voi toteutua, ja jotta harrastaja saa harrastuksestaan onnistumisen kokemuksia.

Toisena teemana keskustelussa käsiteltiin harrastustoiminnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä, jonka muistutettiin olevan tutkittu ja todennettu asia. Harrastustoiminta lisää mielen hyvinvointia ja tätä kautta ehkäisee mm. syrjäytymistä. Mieleenpainuvaa keskustelussa oli se, että vaikka paikalla olevat osallistujat olivat monen eri alan harrastajia, heidän kokemuksensa hyvinvoinnista ja sen aiheuttajista olivat hämmästyttävän samanlaisia. Harrastuksessa kuin harrastuksessa hyvinvointia lisääviksi elementeiksi koettiin onnistumisen kokemukset, itsensä kehittäminen, ryhmään kuuluminen ja yleinen viihtyminen. Toisaalta taas Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissia edustanut Ronja Pakkanen muistutti, että hyvinvointi on aina subjektiivinen kokemus, ja kokemus ei synny kaikilla samoista toimintatavoista tai elementeistä. Kolmas teema, harrastamisen haasteet ja lopettaminen, jatkoi mielen hyvinvointiin liittyviä ajatuksia poistamalla huolen lopettamisesta ja keskittymällä mielekkään harrastuselämän tavoitteluun. Toisinaan harrastuksia joudutaan lopettamaan ns. vääristä syistä, mutta huomionarvoista on myös se, että erilaiset harrastukset tukevat toisiaan, harrastaminen ei tarkoita ainoastaan järjestettyjä ja aikataulutettuja toimintoja ja harrastuspolkuja on kaiken ikäisillä monenlaisia.

Viimeisenä teemana keskustelussa katsottiin lähialueille ja todettiin, että Jyväskylä on todella hyvä paikka harrastaa. Vaikka kehityskohteitakin huomattiin, lopputulema oli kuitenkin se, että lapselle ja nuorelle kaupunkimme tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin tavoitteellisen kuin vapaamuotoisemman harrastustoiminnan janoajille. Paneeliin osallistunut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg kirjoitti kynä sauhuten paneelin kehittämisideoita ruutuvihkoonsa. Yleisökeskustelun ja koko tilaisuuden kiteytti Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Leena Lyytinen muistuttamalla perheiden merkityksestä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa. Lyytinen haastoi kaikki vanhemmat ja muut merkittävät aikuiset mukaan lastensa ja nuortensa harrastustoiminnan tueksi ja talkooväeksi.

Keskustelutilaisuus järjestettiin osana Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta, joka järjestää harrastepilotteja ja koulutuksia, sekä kampanjoi aktiivisesti kulttuurihyvinvointiteemoista Keski-Suomen alueella. Tilaisuus oli osa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelusarjaa, ja se löytyy taltiointina osoitteesta https://youtu.be/islcJUZIKKo.