Avainsana: luovastiliikkuen

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa. 

    Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg. 

    ”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Kehitystyötä teknologian ja sisällön rajapinnassa 

    Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön. 

    Erika Forsberg toimi kurssin opettajana. Kuva Ville Laitinen.

    “Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa. 

    Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä. 

    Tukea paikallisuudelle ja osallisuudelle 

    Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti. 

    Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.  

    Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.  

    Malli käyttöön myös jatkossa? 

    Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin. 

    ”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa. 

    Lisätiedot 

    Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
    Suomen Nuorisoseurat
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

  • Jyväskylän kaupunginkirjastolla kokoonnuttiin kulttuurihyvinvoinnin ääreen

    Jyväskylän kaupunginkirjastolla kokoonnuttiin kulttuurihyvinvoinnin ääreen

    Taiteilija Anton Linja alustaa keskustelua. Nuori Kulttuurin Johanna Hurme ja Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg ihailevat. Kuva Ville Laitinen.

    Millainen kaupunki Jyväskylä on harrastaa, mitä tarkoittaa saavutettava harrastus, millaisia tunteita harrastuksen lopettaminen herättää ja millaisia vaikutuksia harrastamisella on?

    Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarin sali täyttyi pulinasta ja antautuneesta keskittymisestä, kun 20 paikallista harrastajaa, harrastuksen järjestäjää ja kuntapäättäjää antoi palaa yhteisen aiheen äärellä. Keskustelijoita fasilitoi neljä nuorisoseuralaista nuorta vaikuttajaa ja teemojen parissa ahkeroi lisäksi neljä nuorta taiteilijaa, joiden taiteelliset ulostulot elävöittivät myöhemmin järjestettävää paneelikeskustelua.

    Keskustelu jakaantui neljän tarkemman teeman ympärille, joiden parissa työskenneltiin ensin suljetuissa erätaukokeskusteluissa ja tämän jälkeen yleisessä paneelikeskustelussa. Ensimmäisenä käsiteltiin harrastusten saavutettavuutta, minkä osallistujat totesivat olevan paremmalla tolalla kuin koskaan, mutta jonka parissa nähtiin kuitenkin olevan vielä paljon parannettavaa. Nuori vaikuttaja Venla Arosara tiivisti fasilitoimansa ryhmän puolesta, että turvallinen ja saavutettava tila koostuu fyysisestä tilasta, sosiaalisesta tilasta ja henkilökohtaisesta mielentilasta. Onnistuneen harrastuskokemuksen saavuttamiseksi kaikkien kolmen tilan tulisi olla kunnossa, jotta tavoiteltu harrastustoiminta voi toteutua, ja jotta harrastaja saa harrastuksestaan onnistumisen kokemuksia.

    Toisena teemana keskustelussa käsiteltiin harrastustoiminnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä, jonka muistutettiin olevan tutkittu ja todennettu asia. Harrastustoiminta lisää mielen hyvinvointia ja tätä kautta ehkäisee mm. syrjäytymistä. Mieleenpainuvaa keskustelussa oli se, että vaikka paikalla olevat osallistujat olivat monen eri alan harrastajia, heidän kokemuksensa hyvinvoinnista ja sen aiheuttajista olivat hämmästyttävän samanlaisia. Harrastuksessa kuin harrastuksessa hyvinvointia lisääviksi elementeiksi koettiin onnistumisen kokemukset, itsensä kehittäminen, ryhmään kuuluminen ja yleinen viihtyminen. Toisaalta taas Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissia edustanut Ronja Pakkanen muistutti, että hyvinvointi on aina subjektiivinen kokemus, ja kokemus ei synny kaikilla samoista toimintatavoista tai elementeistä. Kolmas teema, harrastamisen haasteet ja lopettaminen, jatkoi mielen hyvinvointiin liittyviä ajatuksia poistamalla huolen lopettamisesta ja keskittymällä mielekkään harrastuselämän tavoitteluun. Toisinaan harrastuksia joudutaan lopettamaan ns. vääristä syistä, mutta huomionarvoista on myös se, että erilaiset harrastukset tukevat toisiaan, harrastaminen ei tarkoita ainoastaan järjestettyjä ja aikataulutettuja toimintoja ja harrastuspolkuja on kaiken ikäisillä monenlaisia.

    Viimeisenä teemana keskustelussa katsottiin lähialueille ja todettiin, että Jyväskylä on todella hyvä paikka harrastaa. Vaikka kehityskohteitakin huomattiin, lopputulema oli kuitenkin se, että lapselle ja nuorelle kaupunkimme tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin tavoitteellisen kuin vapaamuotoisemman harrastustoiminnan janoajille. Paneeliin osallistunut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg kirjoitti kynä sauhuten paneelin kehittämisideoita ruutuvihkoonsa. Yleisökeskustelun ja koko tilaisuuden kiteytti Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Leena Lyytinen muistuttamalla perheiden merkityksestä lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa. Lyytinen haastoi kaikki vanhemmat ja muut merkittävät aikuiset mukaan lastensa ja nuortensa harrastustoiminnan tueksi ja talkooväeksi.

    Keskustelutilaisuus järjestettiin osana Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta, joka järjestää harrastepilotteja ja koulutuksia, sekä kampanjoi aktiivisesti kulttuurihyvinvointiteemoista Keski-Suomen alueella. Tilaisuus oli osa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelusarjaa, ja se löytyy taltiointina osoitteesta https://youtu.be/islcJUZIKKo.

  • Vastaliike -podcast tarjoilee kuunneltavaa kesään

    Vastaliike -podcast tarjoilee kuunneltavaa kesään

    Mitä on kulttuurihyvinvointi ja kuinka se näkyy arjessamme? Kuinka nuoremme voivat vuonna 2024 ja mitä annettavaa kulttuurilla on kamppailussa syrjäytymistä vastaan?

    Vastaliike – kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan on uusi hyvinvointipodcast, joka on Nuorisoseurat Keski-Suomen Luovasti liikkuen -hanketta. Äänessä jokaisessa jaksossa ovat projektipäällikkö Marja Pylkäs ja vaihtuva asiantuntija. 

    Uutta sisältöä julkaistaan kuukausittain aina kuukauden viimeisenä perjantaina. Ota podcast kuunteluun Spotifyssa, ja virkistä sillä vaikkapa lenkki- tai siivousurakkaasi. 

    Huomioi myös joka jaksossa esitettävä kysymys, johon toivotaan vastausta juuri Sinulta!

    Klikkaa itsesi Vastaliikkeeseen tästä.

    Kuulemiin! 

    Graafisen ilmeen on loihtinut graafinen suunnittelija Suvi Lehtinen. 

  • Taaperon ja aikuisen yhteiset draamamatkatreenit tulevat

    Taaperon ja aikuisen yhteiset draamamatkatreenit tulevat

    Luovasti liikkuen -hankkeen ensimmäinen pilotti on aikuisen ja taaperon yhteinen draamamatkatreeni. Treenin tarkoitus on tarjota aikuiselle ja lapselle yhteinen hyvinvointia ja jaksamista lisäävä harrastushetki, jonka aikana lapsi nauttii matkasta ja aikuinen tekee tehokkaan kuntopiirin. Ensimmäisillä kerroilla draamamatkatreeni tehdään viidakkoympäristössä, kun draamamatkatreeni valloittaa Keljon Tapiolan kesäkuussa 2024.

    Draamamatkatreenien idea on syntynyt tuoreita vanhempia kuunnellessa: arjen tiimellyksessä kehonhuollolle ja lihaskunnolle ei tahdo jäädä aikaa, eikä vastaavaa konseptia ole tarjolla liikuntakeskuksissa. Draamamatkatreeniin ovat tervetulleita kaikki kuntotasoon katsomatta, ja mukaan tarvitaan vain seikkailumieltä, liikuntavaatteet, vesipullo ja oma jumppamatto. Treeniin voi osallistua oman vanhemman kanssa, tai jumpparina voi toimia täti, setä, kummi tai muu tärkeä aikuinen. 

    Tapiola muuttuu viidakoksi tänä kesänä kaksi kertaa ke 19.6. klo 16:00 ja ke 17.7. klo 10:00. Treenin kesto on 45 minuuttia, minkä jälkeen treenistä kerätään palaute lomakkeella ja/tai haastatellen. Palautehetkeen kuuluu oleellisena osana piknik-henkinen tarjoilu.

    Draamamatkatreenit ovat osa Luovasti liikkuen -hankkeen toimintaa, ja niitä kehitetään vuosien 2024-2025 aikana. Pilotointivaiheessa osallistujat pääsevät treenaamaan veloituksetta. Lisätietoja hankkeesta Luovasti liikkuen -hankkeen sivuilta. Ensimmäiset draamamatkatreenit järjestetään yhteistyössä Jyväskylän seudun Nuorisoseuran kanssa.

    Ilmoittaudu mukaan treenaamaan alla olevista linkeistä eli painamalla oikean Viidakkoseikkailun päivämäärää. Ilmoittautuminen tehdään lapsen tiedoilla, eli yksi ilmoittautuminen käsittää automaattisesti yhden lapsen ja yhden aikuisen. 

    19.6. Viidakkoseikkailu

    17.7. Viidakkoseikkailu

    Nähdään viidakossa!

    Lisätietoja:

    Marja Pylkäs

    Luovasti liikkuen -projektipäällikkö ja draamamatkatreenin ohjaaja

    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

    0440234401

    @luovastiliikkuen

  • Uusi hyvinvointihanke kutsuu luovaan liikkeeseen

    Uusi hyvinvointihanke kutsuu luovaan liikkeeseen

    ”Luovasti liikkuen – kulttuurihyvinvointia lapsille ja nuorille” on maaliskuussa 2024 startannut kulttuurihyvinvointihanke, joka lähestyy liikkumista luovalla tavalla.

    Mitä on luova liike tai kuinka liikkua tutulla tavalla, mutta luovasti? Mitä on kulttuurihyvinvointi ja kuinka sitä saadaan lisättyä harrastustoiminnassa? Hankkeen puitteissa toteutetaan lapsille ja nuorille suunnattuja luovan liikunnan harrastekokeiluja ja järjestetään yhteistyöorganisaatioille ja –seuroille koulutusta kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden edistämisen teemoista. Tavoitteena on auttaa harrastustoimijoita toimintansa suunnittelussa, ja tätä kautta tarjota lapsille ja nuorille kaikille avoimia ja hyvinvointia lisääviä luovia liikuntaharrastuksia.

    Hankkeen takana on Nuorisoseurat Keski-Suomi, ja sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto. Projektipäällikkönä häärää Marja Pylkäs 😊 Ota hankkeen sivu seurantaan ja pistä viestiä tai soita (marja.pylkas@nuorisoseurat.fi, 0440234401), jos sinä tai seurasi kaipaatte elämäänne kulttuurihyvinvointia ja luovaa liikuntaa! 🎉🤸❤️🎭🕺

    #luovastiliikkuen 
    #nuorisoseurat
    #nuorisoseuratkeskisuomi
    #keskisuomi
    #keskisuomenliitto