Jälleen on aika antaa tunnustusta. Kuka on vuoden 2019 nuorisoseuralainen tai missä on vuoden 2019 Nuorisoseura Keski-Suomessa.
Keski-Suomen Nuorisoseurojen tunnustukset jaetaan loppusyksystä 2019.
Ehdota seuraavia palkittavia tai esitä oma ehdotuksesi kenet tulisi palkita ja mistä? Ehdotuksilla tulee olla perustelut, miksi juuri hän on Vuoden Ohjaaja 2019?
Ehdotukset tulee esittää syyskuun loppuun mennessä tämän linkin kautta.
Pikkujoulutanssit ovat täällä 5. kertaa!!
Perinteiseksi muodostunut tapahtuma kokoaa aikuisten kansatanssiryhmät ympäri Keski-Suomea esiintymään, tutustumaan ja jakamaan tanssien iloa kaikille osallistujille!
Luvassa tanssiesityksiä, iltamaohjelmaa ja tanssimusiikkia! Kahviosta löytyy virvokkeita, ja voi sieltä löytää itselleen tanssiparinkin.
Liput: 10€ (sis. puuron)
Osoite: Kuorevedentie 21, 36530 Kuorevesi
Illan aikataulu on:
18-19.00 puurotarjoilu
19.00 tanssiesityksiä, ohjelmaa ja tanssit
Tervetuloa yksin, kaksin tai koko joukolla!
Järjestäjät:
Nuorisoseurat Keski-Suomi
Kuoreveden nuorisoseura Nysä
Jämsän Tanhuujat
Ilmoittaudu esiintyjäksi:
paula.kettu@nuorisoseurat.fi
Ilmoittaudu bussikuljetukseen: tästä
Kotisivut: Facebook
1.
Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
Varmaan ensimmäinen yhteisötaidetapahtumamme Kymönkoskella.
2.
Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
TeatteriAalto.
3.
Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
Saatiin vakiinnutettua taide- ja käsityökesänäyttely + kurssit Kymönkosken taidekesäksi.
Kymönkosken Nuorisoseuran viimeisimmästä yhteisötaidetapahtumasta
4.
Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?
Retkiä / matkoja mualimalle.
5.
Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
Varmaan ensi kesän näyttely " Akkain kesä".
6.
Nuorisoseuranne erikoisuus?
Taiteeseen painottuminen. (Taidenäyttelyt ja myös musiikkiesitykset ).
7. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?
Paikallinen osaaminen esille.
8.
Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?
Kyykäärme. Hyötyeläin, joka etenee verkkaisesti omia polkujaan.
9. Keitelepohjan Nuorisoseura kysyy: Kuinka teillä on saatavissa talkootyön tekijöitä?
Aika hintsusti, mutta on kuitenkin.
10.
Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?
Väsyttääkö seuratoimijoita?
Alueellinen Nuorisoseurafoorumi Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuroille Keuruulla 27.-28.9.
Viime vuoden tapaan järjestämme yhteisen aluefoorumin Etelä-Pohjalaisten Nuorisoseurojen kanssa. Viime vuoden kokemusten pohjalta kannattaa ilmoittautua ajoissa, että mukaan mahtuu. Hyvässä seurassa voi jakaa omia kokemuksia ja saada hyviä ideoita muilta. Kokoontumispaikkana toimii Riihon Majatalo osoitteessa Riihijärventie 25, Keuruu
Ohjelma:
Perjantai
18:00 ruokailu
18:45 kuulumiset/seurapolku-paja osa I
21.00 sauna ja iltapala
Lauantai
08:00 kevyt aamulenkki
09:00 aamupala
10:00 viestinnän palvelulupaus
12:00 seurantalojen korjausavustukset
13:00 seurapolkupaja osa II
14:00 lounas ja kotiinlähtö
Hinnat pe-la 50€/hlö, la 25€/hlö (sis. ruokailut, pe-la-majoituksen ja ohjelman)
Ilmoittautumiset 6.9.2019 mennessä osoitteeseen keski-suomi@nuorisoseurat.fi (nimi,erityisruokavalio, majoittuminen)
1.
Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
Tulin valituksi puheenjohtajaksi pitkän houkuttelun jälkeen.
2.
Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
Minulla ei paljon ole kokemuksia. Ainoat nämä esittelytilaisuudet.
3.
Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
Puuntekotalkoot, joihin oli useampi osallistuja.
4.
Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?.
Jos jollakin on esittää yhteistyötä olen valmis jaksamiseni myötä osallistumaan. Tähän mennessäkin olen tehnyt yhteistyötä usean seuran kanssa mm. Korpisuojan olen ollut 15 vuotta töissä ja 7 vuotta ottanut orkesterit.
Keitelepohja 120 vuotta
5.
Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
Ei ole mitään tulossa eikä päätetty.
6.
Nuorisoseuranne erikoisuus?
Meillä on kuulemma kotoinen tunnelma ja liukkain lattia jossa ei käytetä mitään liukasteita.
7. Mikä olisi seuranne ”iskulause”?
Tervetuloa tanssimaan tai viettämään juhlianne meille!
8. Jos nuorisoseuranne olisi eläin, mikä eläin se olisi ja miksi?
Hevosen ja lampaan välimuoto.
9. Mahlun Nuorisoseura kysyy: Mikä on seuranne toiminnasta kertova päämarkkinointi- ja ilmoituskanava jäsenistölle ja alueenne asukkaille? Toisin sanoen miten toteutatte tiedottamisen?
Järviradio, Keskisuomalainen/Viitasaaren seudun ja sanomien menopalstat.
10.
Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?
Kuinka teillä on saatavissa talkootyön tekijöitä?
1. Mieleenpainuvin nuorisoseuramuistosi?
Oma henkilökohtainen mieleenpainuvin nuorisoseuramuisto tulee vuodelta 2004. Seurajohtajapäivät Keuruun Keurusselässä. Tutustuin siellä naiseen, jonka kanssa olen ollut naimisissa jo yli 11 vuotta. Emme ole tällä kylällä ainoa aviopari, jonka yhteinen elämäntaival on alkanut nuorisoseurassa.
Myös lapsena tehdyt Kalevan Nuorten retket oli yhden vastaajan mielessä.
2. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksenne nuorisoseuroista?
Olen ollut tekemisissä nuorisoseurojen kanssa ihan lapsesta saakka ja kokemukseni niistä ovat pelkästään positiivisia. Mitään erityisen mieleenpainuvaa kokemusta en nyt muista. Se yhteis- ja talkoohenki, jonka olen eri nuorisoseuroissa nähny ja kokenut on tietenkin omalta osaltaan mieleenpainuvaa...
3. Mikä on mieleenpainuvin seuran onnistuminen?
Matti ja Jumalatar- näytelmä Mahlun Maapallopatsaalla oli kulttuuriteko ja kunnioitus Metti Rutasen "elämäntyölle".
4. Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä jonkin toisen seuran kanssa?
Seuravierailut.
Suomen harrastajateatteriliiton myöntämien kunniamerkkien saajat maaliskuussa 2019
5. Mikä on tulevan vuotenne merkittävin tapahtuma seurassa?
Tämän vuoden merkittävin tapahtuma on seuran teatteritoiminnan 120 vuotisjuhlavuosi. 120 vuotta keskeytymätöntä teatteritoimintaa on saavutus valtakunnallisellakin tasolla.
Viime vuosina myös Sikamölkkytapahtumat ovat olleet seuralle taloudellisesti merkittäviä tapahtumia.
6. Nuorisoseuranne erikoisuus?
Näytelmätoiminta 120 v ja Mölkky
7. Valkolan Nuorisoseura kysyy:
Yritämme tarjota nuorille erilaisia aktiviteetteja ja tekemistä ja tätä kautta saada heidät mukaan toimintaan. Tänä vuonna mm. hankimme uuden biljardipöydän. Nuorisoseurantalolla on kuntosali. Nuoria pyritään saamaan suurimpiin seuran tapahtumiin talkootöihin ja tätä kautta sitoutumaan.
8. Mitä haluatte kysyä seuraavalta kuukauden nuorisoseuralta?
Mikä on seuranne toiminnasta kertova päämarkkinointi- ja ilmoituskanava jäsenistölle ja alueenne asukkaille? Ts. miten toteutatte tiedottamisen?
Saarijärven kaupungin kulttuuritoimen myöntämmän kulttuuristipendin jakotilaisuus kevään 2019 näytelmän viimeisessä esityksessä
Sota, ystävät & pinkit yksisarviset teos kertoo siitä miltä sota näyttää tämän päivän lasten silmin ja mitä kansantanssi merkitsee lapsille tässä päivässä. Pääosaa esittävät ISOn Tanhuujien Prikka-ryhmän tanssijat, jotka ovat iältään 9-12 –vuotiaita. Ajatus teoksesta syntyi keväällä 2018, kun prikkalaisten vanhemmat ideoivat apurahahakemusta uudenlaiselle teokselle tanhusalin pukuhuoneessa. Vanhemmat pohtivat sitä, kuinka vaikea kansantanssin on kilpailla harrastajista kaupungissa, jolla on pitkät perinteet urheiluseuratoiminnassa. Lajille ominainen yhteisöllisyys ja suomalainen tanssiperinne ovat hienoja elementtejä, mutta ne eivät ehkä ole tarpeeksi vetovoimaisia kilpailuvaltteja. Kansantanssiin liitetään myös hyvin vahvoja stereotyyppisiä mielikuvia, eikä lajin kehittyminen ajassa nouse tarpeeksi esiin. Heräsikin kysymys siitä, millaisia merkityksiä lapset itse antavat harrastukselleen ja kuinka perinteeseen pohjaava harrastus oikeastaan kytkeytyy lasten arkeen – vai kytkeytyykö ollenkaan? Päätettiin hakea apurahaa lapsilähtöiselle teokselle, jossa aikuisten oletukset ja määritelmät pyrittäisiin häivyttämään taka-alalle.
Taiteen edistämiskeskus piti ajatusta lapsilähtöisestä teoksesta ilmeisen hyvänä, sillä apuraha myönnettiin täysimääräisenä . Teoksen toteuttajiksi valittiin tanssinopettaja (AMK) Paula Kettu sekä mediataiteilija Toni Essel. Syksyllä 2018 pidetyssä ensimmäisessä työpajassa lapset pohtivat, miltä kansantanssin eri askelikot tuntuvat ja voisiko niitä voisi käyttää tanssituntien ulkopuolella. Lapset yllättivät aikuiset kertomalla, että kansantanssiaskelikot ovat kyllä mukana niin koulussa kuin muussakin arjessa.Tikkuristi koulun laatoilla oli testattu moneen kertaan ja onnistuipa se hyvin myös mummulan ruutumatolla. Samassa virisi ajatus myös tikkuristin tanssimisesta metsässä, mitä kukaan ei ollut vielä ehtinyt kokeilla. Karjalainen puolijuoksu oli todettu käteväksi niissä tilanteissa, kun juokseminen koulussa on kiellettyä. Myös vaihtoaskelin oli edetty pitkin koulun käytäviä, mutta portaissa sen oli todettu olevan hieman haastavaa. Melkutus toi lapsille mieleen fortnite-tanssin, kun taas hyppyaskelen todettiin selkeästi kuuluvan pinkkien yksisarvisten liikekieleen.
Teoksen teemoja lähdettiin hahmottelemaan kysymällä lapsilta, millaiset asiat elämässä tuottavat iloa, mitkä puolestaan huolettavat. Moni lapsi oli huolissaan maailmassa riehuvista sodista ja suurvaltojen johtajien toiminnasta. Iloa taas tuottivat ystävät, perhe, lemmikkieläimet, pelaaminen sekä pinkit yksisarviset. Näiden teemojen ja ajatusten pohjalta syntyi teos Sota, ystävät ja pinkit yksisarviset, jonka ovat käsikirjoittaneet Paula Kettu ja Toni Essel. Teos sijoittuu lapsille luontaiseen ja tuttuun ympäristöön, kouluun. Teoksessa nähtävät tanssikoreografiat ovat Paula Ketun käsialaa, kun taas videoprojisoinnit on suunnitellut ja toteuttanut Toni Essel, yhteistyössä prikkalaisten kanssa.
Sota, ystävät & pinkit yksisarviset nähdään Kalenoissa la 8.6. klo 15 alkavassa Satukissojen saloilla -konsertissa Lappeenranta -salissa. Tilaisuuteen vapaa pääsy.
Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanketiimi vieraili Eurooppa-päivänä 9.5.2019 Opetushallituksen järjestämällä opintovierailulla kertomassa miten Nuorisoseurat pureutuu työllisyystilanteen parantamiseen. Vierailun osanottajat 14:sta Euroopan maasta edustivat organisaatioita, jotka olivat kaikki jossain määrin tekemisissä nuorisotyöttömyyden parissa.
Vierailulla hyödynnettiin suomalaiseen tapaan luontoa – esittelimme vierailijoille Leena Aijasahon karhukuvakortit, jotka olivat herättäneet kiinnostusta jo ennen vierailua. Osallistujat pääsivät miettimään millainen karhu kuvastaa omaa oloa Suomen vierailun aikana. Vierailijat pyydettiin myös tekemään oman osaamisen tunnistaminen harjoitus, johon ryhmä osallistui innokkaasti.
Leipää ja kulttuurille esitettiin paljon kysymyksiä. Osallistujia kiinnosti miten nuorisoseurat luo työpaikkoja , mistä tarve hankkeeseen on lähtöisin, millainen on Leipää ja kulttuuria -hankkeen tyypillinen asiakas ja toimiiko hankkeemme ”työelämän Tinderinä”, joka yhdistää työntekijät ja työpaikat. Kiitosta sai kolmannen sektorin joustava ja asiakaslähtöinen lähestymistapa ja yhteistyö eri työllisyyspoliittisten hankkeiden välillä, joka Keski-Suomessa tapahtuu Uraverkoston kautta.
Sosiaalityöntekijä Lisa Sundermann Hollannista työskentelee maatilalla, jossa mielenterveyskuntoutujat, autistit ja muut eri tavoin erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat luovat elämään rutiineja ja työelämävalmiuksia työskentelemällä eläinten parissa. Sundermann nosti esiin yhtäläisyydet suomalaisten ja hollantilaisten kolmannen sektorin toimijoiden roolissa: ilman turhaa byrokraattista koneistoa on helpompaa ja joustavampaa työskennellä asiakkaan kanssa.
Kreikkalainen Eleni Fouliva työskentelee Ateenassa julkisella sektorilla EURES –yhteistyöverkoston parissa, joka auttaa EU:n 28 jäsenvaltiota työelämäliikkuvuuden turvaamisessa nuorille . Fouliva piti erityisesti harjoituksia hyvinä: ”Oman osaamisen tunnistamisen harjoitus oli inspiroiva, koska toinen henkilö huomasi ja kertoi mitä taitoja ja itsellä on. Voisin käyttää menetelmää asiakastyössäni. Suomen ja Kreikan työttömyydessä on samantyyppisiä piirteitä –pitkittyneeseen työttömyyteen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan on löydettävä kullekin henkilölle räätälöityjä ja sopivia ratkaisuja”.
Leena Aijasahon karkukuvakortit
Hollantilaisen Lisa Sundermanin työssä eläimet ovat suuressa osassa työkyvyn parantamisessa.
Vierailijat tunnistivat toistensa osaamista ja kykyjä onnistuneesta työelämäkokemuksesta.
Pispalan Sottiisi haki keväällä kansanomaisten paritanssien ”aluekoutseja” vetämään paritanssien lyhytkursseja kautta maan. Matalan kynnyksen koulutusten innoittamina mahdollisimman moni tanssija saa kipinän osallistua Pispalan Sottiisin 50-vuotisjuhliin Tampereella ensi vuoden kesäkuussa.
Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät on nyt valittu. He sijoittuvat maantieteellisesti kattavalle toiminta-alueelle. Nämä kahdeksan paritanssilähettilästä jakavat kansanomaisten paritanssien ilosanomaa tulevan vuoden aikana:
Riina Hosio, Paula Kettu, Eetu Laitinen, Maiju Laurila, Hanna Poikela, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä ja Jutta Wrangén.
Tervetuloa paritanssipajoihimme näiden ammattilaisten johdolla! Kurssien aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Paritanssilähettiläiden rekrytointi liittyy Koko Suomi osaa sottiisia -hankkeeseen, jota on tuettu Museoviraston avustuksella aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.
Neljä taidokasta, innokasta ja osaavaa improryhmää kohtaavat toisensa launtaina 11.5. Keljon Tapiolassa.
Ryhmiä on valmentanut viimekauden voittajajoukkueen Thö Säälittävien kapteeni Sari ”Sartsa” Puttonen.
Liigajoukkueet ovat Jyväskylän seudulta: Kutsumattomat, Puolimieli, Improvauvat, Improteinit
Jokainen joukkue kohtaa toisensa. Voittajajoukkue lähtee Teatterilaivalle, jossa tulee improilemaan muiden maakuntien voittajajoukkueita vastaan.
Liigan juontaa Osuuskunta Kujeen, Improkoulun ammattilaiset.
Tapahtuma toimii mukavasti Äitienpäivien etkona. Koko päivän lippu on 10€ ja sillä voi katsoa yhden tai kaikki esitykset. Tapahtuma alkaa klo 15.00.
Paikalla toimii kahvio koko tapahtuman ajan, josta saa kahvia, kasvissosekeittoa ja muuta pientä purtavaa.
Tiedustelut/lippuvaraukset
040-5052659